Ren­ko­mä­en seu­ra­kun­ta­ko­din sa­lin lat­ti­al­le on ase­tel­tu iko­ni, kynt­ti­lä ja ää­ni­mal­ja. Joo­ga­ma­tol­la is­tu­va Son­ja Tis­sa­ri ko­paut­taa ke­vy­es­ti ää­ni­mal­jaa ja il­moil­le ka­jah­taa kau­niin kut­su­va ää­ni – kuin kir­kon­kel­lo­jen ää­ni. Tis­sa­rin vie­res­sä joo­ga­ma­tol­la Pau­lii­na Ha­tak­ka aset­tuu ris­ti-is­tun­taan ja lait­taa sil­mät kiin­ni.

Hil­jai­suu­den joo­ga on Tis­sa­ril­le ja Ha­ta­kal­le tär­keä kei­no rau­hoit­tua ja hil­jen­tyä ru­kouk­seen. He iloit­se­vat sii­tä, et­tä hil­jai­suu­den joo­ga on vii­me vuo­sien ai­ka­na tul­lut tu­tum­mak­si myös laa­jem­man ylei­sön kes­kuu­des­sa. Joo­ga­ryh­mät täyt­ty­vät no­pe­as­ti ja ky­sy­myk­siä la­jis­ta esi­te­tään ah­ke­ras­ti.

Toki on eri­ä­vi­ä­kin mie­li­pi­tei­tä.

– Hil­jai­suu­den joo­ga ja­kaa mie­li­pi­tei­tä. Osa ko­kee sen ke­hol­li­suu­den ou­to­na, uh­kaa­va­na ja jopa har­ha­op­pi­se­na. Osa yh­dis­tää sen itä­mai­siin us­kon­toi­hin joo­ga-sa­nan an­si­os­ta, ei­kä näe sii­nä mi­tään kris­til­lis­tä. Eri­lai­suus voi ol­la pe­lot­ta­vaa, Ha­tak­ka miet­tii.

Tis­sa­ri sa­noo hy­väk­sy­vän­sä sen, et­tä ih­mi­sil­lä on eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä. Sitä hän ei hy­väk­sy, et­tä mie­li­pi­tei­tä huu­del­laan kas­vot­to­ma­na so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa il­man omaa ko­ke­mus­ta ja kos­ke­tus­ta ai­hee­seen.

 – Ei kaik­kien tar­vit­se tun­tea tätä omak­seen, mut­ta pelk­kien hu­hu­pu­hei­den pe­rus­teel­la ta­pah­tu­va huu­te­lu ei ole asi­al­lis­ta. Mi­nus­ta pa­ras­ta on se, et­tä oman mie­li­pi­teen­sä muo­dos­taa vas­ta sen jäl­keen, kun on it­se en­sin ko­keil­lut la­jia, hän sa­noo.

"Hiljaisuuden joogassa ei harjoiteta vain kehoa, vaan myös mieltä. Ohjaaja sanoittaa joogan aikana Raamatun kohtia tai hengellisiä lauluja, joiden avulla pyritään syvään rukoukseen. Keho ja mieli tarvitsevat tässä kiireisessä maailmassa aikaa rauhoittuakseen, siksi hiljaisuuden joogaharjoitukset ovat suhteellisen pitkiä", sanoo Pauliina Hatakka.

Jani Mahkonen

Ko­kei­le­mi­seen on­kin hyvä mah­dol­li­suus nyt, kun Ha­tak­ka ja Tis­sa­ri ryh­ty­vät syys­kuus­sa yh­des­sä Jo­han­na Ran­ta­sen kans­sa vuo­ro­tel­len oh­jaa­maan hil­jai­suu­den joo­gan pe­rus­har­joi­tuk­sia Ren­ko­mä­en seu­ra­kun­ta­ko­dil­la.

Mitä sit­ten on lu­vas­sa? Ja us­kal­taa­ko sitä nyt tul­la tes­taa­maan, jos ei ole joo­ga­taus­taa tai ei muu­ten­kaan ole ko­vin ur­hei­lul­li­nen?

– Hil­jai­suu­den joo­gaan voi osal­lis­tua läh­tö­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta. Kaik­ki siir­ty­mät ovat rau­hal­li­sia ja it­sei­sar­vo­na ei ole ak­ro­baat­ti­suus ei­kä li­has­ten kas­vat­ta­mi­nen, vaan rau­hoit­ta­vat siir­ty­mät ja maa­dot­ta­vuus, Tis­sa­ri ku­vai­lee.

Ha­tak­ka li­sää, et­tä tär­ke­ää on myös si­säl­tö; ar­mol­li­suus, luot­ta­muk­ses­sa kul­ke­mi­nen ja kan­na­tel­ta­vak­si jät­täy­ty­mi­nen.

– Hil­jai­suu­den joo­gas­sa ei har­joi­te­ta vain ke­hoa, vaan myös miel­tä. Oh­jaa­ja sa­noit­taa joo­gan ai­ka­na Raa­ma­tun koh­tia tai hen­gel­li­siä lau­lu­ja, joi­den avul­la py­ri­tään sy­vään ru­kouk­seen. Keho ja mie­li tar­vit­se­vat täs­sä kii­rei­ses­sä maa­il­mas­sa ai­kaa rau­hoit­tu­ak­seen, sik­si hil­jai­suu­den joo­ga­har­joi­tuk­set ovat suh­teel­li­sen pit­kiä. It­se­kin huo­maan, et­tä usein vas­ta joo­ga­har­joit­tei­den lo­pus­sa alan pääs­tä sy­vän ren­tou­den ja ru­kouk­sen ti­laan, Ha­tak­ka jat­kaa.

Hil­jai­suu­den joo­ga on ren­tout­ta­van ja voi­maan­nut­ta­van hil­jen­ty­mi­sen muo­to. Sii­nä yh­dis­ty­vät lem­peä ke­hol­li­nen lii­ke, mie­len rau­hoit­tu­mi­nen ja ava­ra hen­gel­li­syys. Tis­sa­ri ja Ha­tak­ka sa­no­vat, et­tä hil­jai­suu­den joo­ga so­pii yh­tä lail­la vas­ta-al­ka­jal­le kuin ko­ke­neem­mal­le­kin, joka kai­paa kris­til­li­syy­des­tä nou­se­vaa ko­ko­nais­val­tais­ta hil­jen­ty­mi­sen har­joi­tus­ta.

– Suo­sit­te­len hil­jai­suu­den joo­gaa eri­tyi­ses­ti myös heil­le, jot­ka yleen­sä har­ras­ta­vat me­ne­vää lii­kun­taa. It­se olen hyvä esi­merk­ki sä­pä­käs­tä ih­mi­ses­tä, joka on tot­tu­nut no­pe­a­tem­poi­seen hi­ki­lii­kun­taan. Kan­nat­taa tes­ta­ta, mil­tä tun­tuu puo­len­tois­ta tun­nin hil­jai­nen ja rau­hal­li­nen joo­ga, jos­sa oh­jeis­te­taan ru­kouk­seen il­man tu­put­ta­mis­ta, Tis­sa­ri vink­kaa.

Tissari asettautuu valokuvaa varten näyttävään silta-asentoon, mutta korostaa, että hiljaisuuden joogassa akrobaattisuus ei ole keskiössä. "Hiljaisuuden joogaan voi osallistua lähtötasosta riippumatta. Kaikki siirtymät ovat rauhallisia ja itseisarvona ei ole akrobaattisuus eikä lihasten kasvattaminen, vaan rauhoittavat siirtymät ja maadottavuus", hän muistuttaa. 

Jani Mahkonen

Hil­jai­suu­den joo­gas­sa ei tar­vit­se it­se ol­la ää­nes­sä, ei tar­vit­se ol­la so­si­aa­li­nen ei­kä tuot­te­li­as. Mi­tään ei tar­vit­se en­nak­koon osa­ta, eli mo­kaa­mi­sen ris­ki­ä­kään ei ole.

Ha­tak­ka us­koo, et­tä Hil­jai­suu­den joo­ga voi­si ol­la so­pi­va laji myös niin sa­no­tuil­le et­si­jöil­le, heil­le, jot­ka ei­vät ole löy­tä­neet omaa ta­paan­sa har­joit­taa kris­til­li­syyt­tä.

– Nuo­ret ai­kui­set nai­set ei­vät hel­pos­ti tun­nu löy­tä­vä pe­rin­tei­ses­tä kris­til­li­syy­des­tä mi­tään omaa. Eh­kä täl­lai­nen ma­ta­lan kyn­nyk­sen ke­hol­li­nen toi­min­ta voi­si toi­mia heil­le, hän miet­tii.

Hil­jai­suu­den joo­gan pe­rus­har­joi­tuk­set pa­rit­to­mien viik­ko­jen ma-il­toi­na: 9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11., 2.12. Har­joi­tus on klo 18–19.30 Ren­ko­mä­en seu­ra­kun­ta­ko­dil­la, osoit­tees­sa Ori­mat­ti­lank. 114 (bus­si py­säh­tyy ai­van srk-ko­din edes­sä). En­nak­koon ei tar­vit­se il­moit­tau­tua. Joo­ga on mak­su­ton. Oh­jaa­ji­na toi­mi­vat vuo­ro­tel­len Son­ja Tis­sa­ri, Pau­lii­na Ha­tak­ka ja Jo­han­na Ran­ta­nen. Mu­kaan tar­vit­set ren­not ja mu­ka­vat vaat­teet, joo­ga-alus­tan, vil­tin/huo­van ja ve­si­pul­lon. Jos si­nul­la on ky­syt­tä­vää, voit ot­taa yh­tey­den Jo­han­naan: jo­han­na.ran­ta­nen@evl.fi, 044 719 1530.

Link­ke­jä ly­hyi­siin Hil­jai­suu­den joo­gan har­joi­tuk­siin: