Esko Taipale: Toivon luomiseen ei tarvita ihmeitä
Lahden seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana päättyvällä kaudella toiminut Esko Taipale oppi jo kotoa, että jos haluaa muutosta, on oltava itse valmis toimimaan.
Esko Taipale on elänyt jo vuosikymmeniä tulevaisuuden aitiopaikalla. Näin voi sanoa, kun hän on tehnyt liki 30 vuoden uran peruskoulussa opettajana ja ollut siitä ajasta vielä yli 20 vuotta rehtorinakin.
Siellä missä on läsnä tulevaisuus, on aina läsnä myös muutos. Niinpä rehtorista tuli reilut kaksi vuotta sitten myös toiminnanjohtaja, kun Launeen koulun tilalle valmistui monitoimitalo Lähde. Se on paljon muutakin kuin oppilaitos. Yksien seinien sisässä on Lähteen peruskoulu, jossa opetetaan 950:tä oppilasta vuosiluokilla 1–9, sekä päiväkoti, nuorisotilat, ateriapalvelut ja liikuntahalli. Lähteessä reilun tuhannen lapsen kanssa työskentelee päivittäin noin 160 aikuista.
Lähteen lisäksi Esko Taipale johtaa naapurissa Lähteen koulun Liipolan toimipistettä, jossa alakoulua käy melkein 200 lasta.
Paljasjalkainen lahtelainen Esko Taipale kertoo olevansa isosta perheestä. Kahdeksasta sisaruksesta puolet on opettajia. Esko seurasi isoveljensä jalanjälkiä Jyväskylän opettajainkoulutuslaitokseen ja luokanopettajan lisäksi luki itsensä ilmaisutaidon opettajaksi.
– Olin tasaisen hyvä koulussa ja ajattelin, että pärjään opettajana, kun osaan vähän kaikkea. Olen myös aina tykännyt lasten kanssa olemisesta, Taipale avaa uravalintansa syitä.
Omia lapsia Taipaleilla on neljä, kaikki jo täysi-ikäisiä. Rintamamiestalo on muuten hiljentynyt, mutta nuorin lapsista viettää vielä välivuotta kotona tehden opettajan sijaisuuksia.
Esko Taipaleen vapaa-ajasta omakotitalo ja mökki vievät osansa, minkä lisäksi hän harrastaa monipuolisesti urheilua ja musiikkia. Miehen voi nähdä niin pallopelikentillä, suunnistus- ja maastopyöräilyreiteillä ja kiekkokaukalossa kuin kuoron tai bändin riveissäkin.
Reilu viisikymppinen Taipale luonnehtii hymyssä suin itseään ”tavalliseksi suomalaiseksi lievästi ylipainoiseksi mieheksi”. Aika usein ”tavallisuuteen” liittyy suomalaisilla myös se, että terveys prakaa – eikä ole epätavallista, että se on sydän, joka alkaa ilmoitella itsestään.
Aika tarkalleen vuosi sitten koitti myös Esko Taipaleen elämässä välitilinpäätöksen ja jonkinlaisen suunnanmuutoksenkin paikka, kun lievä sydänkohtaus pakotti miehen ambulanssilla sairaalaan, leikkauspöydälle, sairauslomalle ja elämäntaparemonttiin.
– Kyllähän se ohitusleikkaus pelotti. Ennen leikkausta Helsingin Meilahdessa kaikki tavarani laitettiin mustaan säkkiin kännykkää myöten. Ei siinä voinut ottaa yhteyttä muualle kuin yläkertaan, Esko Taipale muistelee.
Taipale on saanut kodin perintönä uskon ja kristilliset arvot. Sairastumiskokemus antoi Jumalaan luottamiselle uudenlaista merkitystä.
– Arkipäivien keskellä usko Jumalaan arkipäiväistyy eikä ole välttämättä niin näkyvissä, Esko Taipale kuvailee.
Leikkauksen jälkeinen kolmen kuukauden sairausloma oli menemään ja tekemään tottuneelle miehelle joutenolon harjoittelua.
– Nukuin päiväunia ja tein ristikoita ja palapelejä. Oli pakko opetella pois siitä lapsuudenkodista ja koko suomalaisesta asenneilmapiiristä omaksutusta ajattelusta, että pelkkä oleskelu on syntiä.
Entiseen ei ole ollut täyttä paluuta, sillä sydänlääkkeiden sivuvaikutuksena on muun muassa palautumisen hidastuminen. Unesta, sopivasta liikkumisesta ja terveellisen ruoan saannista on huolehdittava.
Kropan lisäksi myös Taipaleen pääkoppa kävi läpi oman prosessinsa.
– Kyllä olin ensin Jumalalle vihainen ja katkera ja kyselin, miksi juuri minulle kävi näin. Sittemmin ajatus on kääntynyt niin, että miksi ei minulle voisi käydä näin. Rajattomuuden ja kuolemattomuuden illuusio hävisi. Jokainen arpi kehossani muistuttaa siitä, että Taivaan Isä on kuitenkin varjellut elämääni.
Esko Taipale on Lahden seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja sekä seurakuntaneuvoston jäsen. Kunnallispolitiikan puolella Taipale on varavaltuutettu, puolueenaan kokoomus.
Seurakunnan luottamushenkilönä Taipale seuraa isänsä jalanjälkiä. Seurakuntaneuvos Risto Taipale toimi seurakunnan luottamustehtävissä 40 vuotta.
– Vanhemmiltani olen oppinut, että jos haluaa muutosta, täytyy olla itse valmis toimimaan, Esko Taipale vastaakin, kun häneltä kysyy motivaation lähdettä usein vaativaan päätöksentekotyöhön.
Taipale iloitsee toimivasta yhteistyöstä Lahden kaupungin ja seurakuntien välillä. Yksi esimerkki siitä on Joulukylä, joka muuttaa joulun alla kaupungin torin oikeaksi joulun ihmemaaksi. Tänä vuonna Joulukylä järjestetään 10.–18. joulukuuta.
Seurakunnalla on Esko Taipaleen mielestä monia tärkeitä tehtäviä. Tärkeimmiksi hän nostaa kristillisen opetuksen ylläpitämisen ja evankeliumin sanoman levittämisen sekä kirkollisten toimitusten hoitamisen ja ihmisten elämän tukemisen eri vaiheissa.
– Sana ja sakramentit ovat tärkeimmät, koska niitä ei mikään muu taho yhteiskunnassa hoida, Taipale tiivistää.
– Samat elementit ovat myös minulle itselleni tärkeimpiä seurakunnan toiminnassa.
Seurakunnalla ja koululla on Esko Taipaleen mielestä iso yhdistävä tehtävä: toivon luominen. Vaikka itse työssä on niin seurakunnassa kuin koulussa paljon arkista puurtamista ja hallinnollisia rutiineja – byrokratiaakin, toiminnalla on suurempi päämäärä: että ihmiset saisivat eväitä elämäänsä ja voimia jokapäiväiseen arkeensa.
– Kaikki, mikä kääntää katseen pois ympärillä tapahtuvista kielteisistä asioista, on hyväksi, Esko Taipale tiivistää.
Korona-aika, Ukrainan sota ja talouden epävarmuus ovat koetelleet tulevaisuudenuskoamme ennennäkemättömällä tavalla. Kaikki kärsivät epävarmuudesta, mutta erityisen kovasti poikkeustilanteet ovat iskeneet lapsiin ja nuoriin.
– Monet lapset ja perheet kärsivät yksinäisyydestä. Jotkut lapset ovat niin ahdistuneita, etteivät pysty tulemaan kouluun, Esko Taipale kuvailee.
– Korona-aika lievensi hyvinvoivien ja pahoinvoivien perheiden kahtiajakoa, mutta valitettavasti niin, että nyt oireilevat myös aiemmin hyvin voineet lapset, joiden perheissä ei ennen ollut suurempia ongelmia.
Taipaleen mielestä toivon luomiseen ei tarvita ihmeellisyyksiä: keskustelu, kuuntelu ja läsnäolo ovat avaimia. Kun lapsi tai nuori kohdataan avoimesti kotona ja koulussa, ennuste on jo hyvä.
– Toivoa luo myös kivojen asioiden harrastaminen yhdessä, Taipale lisää.
Rehtori toimii koulussa työskentelevän henkilöstön esihenkilönä. Esko Taipaleesta se on kuin ”iskunvaimentimena olemista”. Painetta tulee kahdesta suunnasta: henkilöstöltä ja kaupungin päättäjiltä ja johtoportaasta. Pitää toimia tiedon välittäjänä ja ennen kaikkea huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja luoda myönteistä ilmapiiriä.
Launeen kaupunginosassa elettiin kouluasioissa erityisen tiukkoja tilanteita kymmenisen vuotta sitten, kun peruskorjatun koulun remontti oli epäonnistunut ja aiheuttanut vanhassa koulussa sisäilmaongelman. Vuonna 2013 oppilaat menivät jopa lakkoon tilanteeseen ratkaisun saadakseen.
Koulu muutti parakkeihin ja alkoi uuden rakennuksen suunnittelu. Vanhasta jäi lopulta jäljelle vain liikuntasali.
Vaikka Esko Taipale nimittää taivalta uuteen koulurakennukseen Via Dolorosaksi, aivan uuden koulun suunnittelu oli myös ”ihan mieletön juttu”.
– Rehtorin työ on usein ongelmanratkaisua, ja nyt pääsikin tapahtumiin reagoimisen sijaan suunnittelemaan ihan uutta, joka mullisti koulumme arjen.
Uusi koulurakennus sisältää myös avoimia tiloja. Uudenlaisesta ympäristöstä kumpuavan uudenlaisen pedagogiikan työstö on Taipaleen mukaan aina pitkä, vuosien, prosessi. Avoimet ja muuntuvat tilat sopivat joillekin oppilaille mutta eivät kaikille, ja siksi esimerkiksi erityisoppilaille on omat tilansa.
Lähteen peruskoulussakin suurempi osa tiloista on edelleen perinteisiä luokkahuoneita ja monitoimitalo koostuu pienistä soluista ison talon sisällä.
– Uuden koulun käyttöönotto ja korona-aika eivät ole olleet helppo yhdistelmä, Esko Taipale myöntää ja kertoo stressin olleen osatekijänä hänen sydänongelmissaan.
– Yritin kovasti ravistella turkkia puhtaaksi kaikesta henkilökunnan kokemasta kulttuurisokista, mutta palaute osui silti ja kuormitti.
Taipaleella on työvuosia edessä vielä lukuisia. Vaikka koulumaailman muutostahti on hurja ja rehtori ”ei tiedä, millaisesta työstä jää aikanaan eläkkeelle”, lasten ja nuorten välittömyys ja energisyys antavat virtaa ja työyhteisönä koulu on Taipaleelle mieluinen. Resursseista – rahasta ja kelpoisista opettajista – on pulaa, mutta toisaalta opettajat ovat todella osaavia ja innovatiivisia.
Rehtorilla on tapana säännöllisesti kierrellä Lähteessä katselemassa kouluarkea.
– Kolme neljäsosaa lapsista voi hyvin. Minä kohtaan sitten lähemmin sen yhden neljänneksen kanssa. Siksi itselle on monesti hoettava, että kaikki lapset ja nuoret eivät voi niin huonosti kuin itse työarjessani näen.
Myös kirkkovaltuustolle päättymässä oleva kausi on ollut todella poikkeuksellinen ja historiallinen. Väistyvän puheenjohtajan Esko Taipaleen mielestä valtuusto voi olla tyytyväinen, että seurakunnan päätöksenteko on saatu toimimaan poikkeusoloissakin.
Uudelle valtuustokaudelle Taipaletta kannusti pyrkimään se, että moni asia on edelleen kesken.
– Seurakunnan viranhaltijat valmistelevat yleensä kokoukset huolellisesti ja hyvin. Asiat ovat kuitenkin usein kompleksisia ja monimutkaisia, vaikkakin talousasiat korostuvat valtuustotyössä.
– Olen pyrkinyt siihen, että seurakuntapäättäjien on ollut hyvä olla mukana vaikuttamassa, vaikka kokousillat ovat usein pitkiä, Esko Taipale pohtii ”testamenttiaan” valtuuston puheenjohtajana.
Osaksi testamenttiaan Taipale nimeää hyvän ilmapiirin.
– Toivon tuoneeni valtuuston kokouksiin iloisuutta ja rentoutta.
Vähemmän seurakuntalaisia ja verotuloja, hallinto tehokkaammaksi
Esko Taipale, mitkä olivat kuluneen kirkkovaltuustokauden merkittäviä tapahtumia ja mitä on näköpiirissä tulevalla kaudella?
1 Hiippakuntauudistus: ”Vuoden 2020 alussa Lahden seurakuntayhtymän seurakunnat vaihtoivat Tampereen hiippakunnasta Mikkelin hiippakuntaan.”
2 Luottamushenkilöpaikkojen jako valtuustokauden alussa ja puolivälissä: ”Tästä ei ole kymmeniin vuosiin jouduttu äänestämään, mutta nyt äänestettiin. Onneksi pystyimme kuitenkin toimimaan yksimielisesti ja hyvässä ilmapiirissä.”
2 Jäsenmäärän lasku: ”Lahdessa seurakuntayhtymän jäsenmäärä vähenee noin prosenttiyksiköllä vuodessa.”
3 Kiinteistöstrategian valmistuminen: ”Päätettiin vähentää seinistä ja satsata seurakuntien toiminnan kehittämiseen, mikä merkitsee joidenkin seurakuntakotien tai muiden kiinteistöjen myymistä. Vuoden viimeiseen valtuustoon on tulossa käsiteltäväksi Liipolan seurakuntakeskuksen ja Kirkkokatu 7:n myynti.”
4 Kirkkolain uudistus: ”Evankelis-luterilaiselle kirkolle on tulossa uusi kirkkolaki. Uudistuksen keskeinen tavoite on tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa ja muuttaa sitä selkeämmäksi ja johdonmukaisemmaksi.”
5 Soteuudistus: ”Soteuudistus muuttaa verotusjärjestelyjä ja aiheuttaa paineita laskea kirkollisveroprosenttia. Lahdessa oli 38 vuotta sama kirkollisveroprosentti, mutta täälläkin sitä vähän laskettiin.”