Jumalan mies omalla tavallaan – Kari Härkönen alias Brädi ei usko Raamatulla päähän -tyyppiseen saarnaamiseen
Räppäri haluaa levittää ”hyvää messagea”, rakkauden sanomaa. Tärkeää hänelle on myös armo ja toivo.
Hip hop -musiikki on kuulunut paremmin Brädinä tunnetun Kari ”Kapa” Härkösen elämään 30 vuotta. Härkönen ihastui räpäytykseen kymmenvuotiaana.
– Kummitäti kävi Amerikassa. Osasin sanoa sille, että tuo amerikkalaista räppiä, Härkönen muistelee.
Tuliaiseksi valikoitui kokoelma On The Rap Tip.
– Sillä oli ainakin N.W.A:n Straight Outta Compton ja De La Soulin Me Myself and I. Tuli kovat ja pehmeät pojat samassa paketissa. Ei voinut räppiä sen kylvyn jälkeen enää sivuuttaa.
Hip hopissa tulevaa artistia viehätti ensimmäisenä sanankäyttö.
– Kieli ja riimittely. Sanoilla leikittely on aina ollut mun mieleen. Äidin kanssa olen loruillut pienestä pitäen.
Musiikin tekemisen Härkönen aloitti apinoimalla amerikkalaisia esikuviaan.
– Ei ollut muita. Suomessa oli Raptori ja MC Nikke T, mutta niitä ei lasketa. Ei niitä katsottu sillä tavalla ylöspäin, vaikka välitunnilla niiden juttuja vedettiinkin.
Suomen kieli oli alkuun marginaalissa, mutta Härkönen on räpännyt jo pitkään ensimmäisellä kotimaisella.
– Suomen kieli ei konsonanttisessa kulmikkuudessaan ole kaikkein soljuvin hip hopin kieli, mutta äidinkielellä pystyn ilmaisemaan niin paljon syvemmin kuin englannilla.
Härkönen sanoo olevansa huolissaan suomen kielen tulevaisuudesta. Hänestä on siistiä ujuttaa sanoituksiin vanhaa suomea, termejä, joita ei enää arjessa käytetä.
Härkönen pelasi juniorina jalkapalloa, jääkiekkoa ja koripalloa. Koripallon seuratoimintaan hän liittyi mopoikäisenä ja peliura jäi lyhyeksi. Seuratoiminnasta Härkönen ei ole luopunut. Hän aloitti Namika Lahden ottelukuuluttajana vuosituhannen vaihteessa.
– Koriksessa kulttuuri ja tekemisen meininki tuntuu omalta. Olen ollut mikissä 20 vuotta. En tiedä, että Korisliigan kuuluttajista kukaan olisi ollut hommassa yhtä pitkään.
Härkönen oli perustamassa Lahti Basketballia ja istuu seuran hallituksessa. Hän kuuluttaa ja toimii seuran amerikkalaispelaajien tukihenkilönä, kuten toimi jo Namikassa aikanaan.
Moni amerikkalainen ponnistaa Euroopan ammattilaiskentille Suomen kautta. Nuoret pojat ovat usein ensimmäistä kertaa ulkomailla ja tarvitsevat enemmän tai vähemmän apua vieraassa kulttuurissa.
Härkönen on ystävystynyt monen jenkkipelaajan kanssa. Hän on pitänyt näille seuraa, vienyt räppilevyjä, jelpannut arkisissa askareissa ja tarvittaessa opastanut sanan ääreen.
– Uskonnollisuus on Jenkeissä tosi isollaan. Moni pelaaja sanoo olevansa Jumalan mies ja on liittänyt Instagram-biografiaansa lainauksen Raamatusta. Eri uskontokuntia edustavat pelaajat ovat kyselleet, onko Lahdessa paikkaa, jossa he voivat hoitaa suhteita yläkertaan omalla kielellään. Olen auttanut parhaani mukaan.
Härkönen sanoo olevansa itsekin ”jollain tapaa Jumalan mies”.
– Olen varmaan aina tuntenut, että on joku korkeampi voima. Ihmiset ajattelevat, että nyt on räppi sulattanut jätkän aivot, mutta mulla on lapsuudesta enkelikokemus. Todella näin mummolassa enkelin, ison valoisan, pitkätukkaisen hahmon, joka ei sanonut mitään, vaan katsoi pientä poikaa pienellä hymynkareella. Uskon, että se oli mun suojelusenkeli.
Räppäri haluaa levittää ”hyvää messagea”, rakkauden sanomaa.
– Olen hyvin rakkaudellinen ihminen ja uskon, että rakkaus on suurin voima maailmassa. Sitä yritän kovasti viljellä. Lähimmäisenrakkaus ja romanttinen rakkaus kuuluu laajalti mun musassa. Uskon, että rakkauden sanomaa kannattaa levittää. En usko Raamatulla päähän -tyyppiseen saarnaamiseen.
Armon ja toivon käsitteet ovat Härköselle tärkeitä.
– Kaikki me joskus munataan, mutta yläkerta hyväksyy erheellisetkin. Ei saa liikaa ruoskia itseä eikä toisia, seuraavalla kerralla paremmin.
Instagramissa räppäri on neighborhood hope dealer.
– Dope dealerin (huumekauppias) vastakohta on toivonjakaja. Parasta mulle artistina on, kun joku kertoo saavansa mun musasta voimaa ja tsemppiä arjen taivallukseen. Toivon tuominen ja edistäminen on aika isolla mun tekemisessä.
Artisti korostaa arjen pieniä, hyviä tekoja.
– Vien viestiä sitä kautta. En lue päivittäin Raamattua. Ihmisläheisyys ja lähimmäisen jeesaaminen ovat kristillisiä arvoja, mistä pidän tosi paljon. Kuuluun kirkkoon ja Suomessa kirkko tekee paljon hyvää, mutta en tarvitse uskoon kirkkoa tai muuta fyysistä monumenttia.
Muutama vuosi sitten Brädi vieraili Lahden Gospelkuoron joulukonsertin solistina Ristinkirkossa.
– Se oli hieno tilaisuus. Paikalla oli paljon vanhempia ihmisiä, joiden kasvoilla näkyi alkuun ihmetys, että mitä täällä tapahtuu, mutta ei kestänyt kauan, kun ilmeet muuttuivat iloiseksi. Nautin uusista aluevaltauksista. Onnistuin viemään hip hopia kirkkoon kirkkokansan pariin. Se tuntui todella hyvältä. Harmi, ettei sitä nippua (Gospelkuoro) saa mukaan kiertueelle. Siinä kuorossa on voimaa.
Kari Härkösellä ei ole sisaruksia. Äiti Pirjo Kuusio työskenteli lastentarhanopettajana ja isä Jukka Härkönen liikunnanopettajana. Liikunnanopettajasta tuli sittemmin urheilumanageri. Manageri Härkösen ensimmäinen suojatti oli namibialainen pikajuoksija, nelinkertainen olympiahopeamitalisti ja maailmanmestari Frankie Fredericks, joka viihtyi Härkösillä kilpaillessaan Suomessa.
Erilaisten ihmisten kohtaaminen on avartanut, hip hop -musiikin ohella, Kari Härkösen arvomaailmaa.
– Rasismista on taas puhuttu. Monikulttuurisuus on ollut mulle aina itsestäänselvyys. On ollut normaalia, että meillä hengaa kaiken väristä ja näköistä jengiä. Teen musiikkia, jonka juuret tulee mustilta. Hurjaa, että rasismista pitää vielä vuonna 2020 keskustella, hän sanoo.
Härkönen viittaa kesän tapahtumiin Yhdysvalloissa, mutta muistuttaa, että tehtävää riittää Suomessakin.
– Suomalaisia hip hopin tekijöitä on syytetty siitä, ettei levitetä rasisminvastaista sanomaa tarpeeksi. Ehkä niin, mutta ei se vieläkään ole myöhäistä.
Räppäri on tasa-arvon asialla, mutta tasapäistämisestä hän ei pidä. Härkösen maailmassa hankalillakin ihmisillä on paikkansa.
– Erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan. Itsekkäätkin tyypit on mahdollista saada yhteisen tavoitteen taakse. Netflixin The Last Dance -sarja on siitä hyvä esimerkki. Valmentajalegenda Phil Jackson pärjäsi Chicago Bullsin egosekamelskan kanssa. Hän sai Michael Jordanin, Scottie Pippenin ja ongelmapelaaja Dennis Rodmanin soittamaan samaa säveltä.
Päästäkseen kilpaurheilussa tai musiikkimaailmassa huipulle itsekkyydestä on hyötyä.
– Minussa on kiltteys aika isolla. Olin Cheekin (Jare Tiihonen) rinnalla monta vuotta. Jare oli mua monin verroin tavoitetietoisempi ja uskalsi laittaa kaiken muun syrjään. Jarelta olen oppinut tinkimättömyyttä ja jopa säälimättömyyttä tietyissä paikoissa.
Tuulisella viihdealalla asemasta täytyy pitää kiinni.
– Porukkaa on jonossa valmiina sun tilalle, jos vähääkään löysäät.
Härkönen on joutunut painimaan asian kanssa. Hän sanoo olevansa konfliktin välttelijä.
– Se on mun suurimpia riippakiviä. Mieluummin annan omastani, ettei kukaan suutu. Välillä pitäisi uskaltaa myös suututtaa. Sama se on biisien kanssa. Ei sellainen ole hyvää musaa, mistä kukaan ei ole mitään mieltä. En tarkoita, että pitäisi alkaa tehdä ilkeämpää musaa, mutta ei saa pelätä, välillä voi sohaista ikävämpiäkin paikkoja.
Artisti Brädi on uuden edessä. Edellisestä sooloalbumista on ehtinyt vierähtää kuusi vuotta.
– Olen aloittanut neljännen levyn teon sata kertaa. Olen kipuillut sen kanssa paljon. Matkalla on ollut monenlaista estettä, joista suurin on musiikin kuluttamisen järkälemäinen muutos. Albumin merkitys musabisneksessä on vähentynyt todella paljon.
Pirstoutuneessa maailmassa eletään sinkkukulttuurin aikaa.
– Tiputetaan uusi biisi parin kolmen kuukauden syklillä. Koko ajan pitää olla olla tarjolla uutta musaa, että keikat käyvät kaupaksi. Vanhana jääränä pitäisin enemmän siitä, että tulisi sinkku tai pari isomman kokonaisuuden varoituslaukauksina.
Ehkä se uusi albumikin sieltä tulee.
– Siitä on nimenomaan puhuttu, mutta en voi kertoa yksityiskohtia vielä tarkemmin. Sitä temppua en ole tekemässä, mitä moni tässä ajassa tekee, että niputetaan parinkin viime vuoden sinkut yhteen, laitetaan yksi huomiobiisi kylkeen ja kutsutaan sitä levyksi. Teen levyllisen ennen kuulematonta musaa.
Musiikillisesti Brädi on edennyt kauas hip hopin synnyinsijoilta. Puhutaan iskelmäräpistä.
– Se on joillekin kirosana, mutta iskelmällinen melankolisuus on meidän juttu. Ei pidä pelätä omaa kulttuuria. Saksassa hip hopin sekaan sämplätään eurodancea, Amerikassa soulia ja Suomessa iskelmää. Iskelmällisyys on osa aitoa suomalaista hip hopia.
Suomiräppiä saatettiin pitää ohimenevänä ilmiönä, mutta ei se ollutkaan.
– Tässä lajissa ei sittenkään ole ikärajaa. Artisti kasvaa ja kehittyy ja fanit siinä mukana. Nyt on ihan eri pelikenttä verrattuna siihen, kun aloitin. Skaala on tosi laaja, mihin suomiräppärin voi heittää esiintymään.
Härkönen naurahtaa kärsineensä kasvukivuista.
– Tiettyjä haasteita on ollut kasvaa aikuiseksi räppärinä, mutta nyt on tosi mielenkiintoista olla samalla kakulla Juha Tapion ja Lauri Tähkän kanssa. Olen siinä mielessä ihan uuden matkan alussa. Teinityttöjen sijasta hurmataankin kotirouvia. Se ei ole yhtään ikävä asia, päinvastoin.
Nuorisojutut Härkönen on jättänyt nuorille.
– En missään nimessä pyri tekemään samaa juttua, mitä junnut tekee. Se olisi kornia.
Koronan takia Härkösellä on rauhallisin työkesä vuosiin. Se ei haittaa miestä, joka odottaa kihlattunsa Natalie Jämsénin kanssa ensimmäistä lastaan.
– Se on hieno, tosi iso juttu, joka viimein tapahtuu. Olen ikäni ajatellut, että haluan olla isä, mutta ehdin jo asennoitua, ettei isyys toteutuisikaan. Nelikymppiseksi päädyin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Pandemia sattui tavallaan sopivaan kohtaan Härkösen artistiuralla.
– Ei mulla ollut mitään upeaa festarikesää tulossa johtuen juurikin julkaisujen vähyydestä. Ei ole ajankohtaista hittiä, jolla keikkamyyjä olisi voinut kisutella kesän. Semmoinen kymmenen sovittua keikkaa hävisi, ja en tiedä mitä jäi koronan takia tulematta.
Työtilanteestaan Härkönen ei ota suurempia paineita.
– Vielä näy mitään kummempaa. Jännä nähdä, aktivoituuko porukka järjestämään omia bileitä, tuleeko mökki- tai terassikeikkoja, kun isommat tapahtumat on peruttu. Olen asennoitunut niin, että tämä kesä on keikoista ohi, mutta uuden musan tekemistä se ei estä. Ladataan pyssyjä, jotta on uutta matskua ja virtaa koneessa, kun maailma todella aukeaa, hän sanoo.
Harrikan sarvissa rentoutuva räppäri
Rap-artisti Brädi eli Kari Härkönen on syntynyt Lahdessa 1979. Vuosituhannen lopulla Härkönen oli perustamassa lahtelaista 5th Element -hiphop-yhteisöä, josta versoi muun muassa Cheek sekä Herrasmiesliiga-yhtye. Brädi vaikutti molemmissa. Brädiltä on julkaistu kolme sooloalbumia: Repullinen hiittiä (2010), Näis kengis (2012) ja III (2014), mutta tiesitkö hänestä tätä:
1 Räppärin ensimmäinen musaidoli oli Dingon Neumann. ”Dingon Kerjäläisten valtakunta -kasetti oli pakko saada. Pidän myös 80–90-luvun tukkahevistä. Viimeksi ihastuin countryyn.”
2 Omistaa Harley-Davidson Sportsterin. ”Joku joogaa, toinen golfaa, mun juttu on moottoripyöräily. Nollaan ajaessani pääni ja funtsin uusia biisejä.”
3 Keräilee Niken Air Jordan -kenkiä. ”Omistan todennäköisesti Suomen suurimman Air Jordan -kokoelman, noin 150 paria. Rakkaimpia malleja ovat ne, millä Michael Jordan pelasi.”
4 Pitää viikoittaista podcastia Sonnin taacca 2.0 feat.fi:ssä Tuomas Kauhasen kanssa. ”Se on ollut mulle elintärkeä. Keikkailu on koronan takia käytännössä seis, mutta siitä saan pientä palkkaa.”