Kirkon uudistunut ympäristödiplomi näyttää seurakunnille tien ilmastotavoitteeseen – Riittääkö uudistus sen saavuttamiseen?
Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan neljäs, uudistettu laitos tuli voimaan syyskuun lopulla. Tästä lähtien diplomi ohjaa seurakuntia kohti Hiilineutraali kirkko 2030 -strategian mukaista ilmastonmuutoksen torjunnan päätavoitetta.
– Se on tämän uudistuksen suurin asia. Diplomi on nyt tie seurakunnille muuttua hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Se on rakennettu siihen mukaan, sanoo Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen.
Auditointeja Mikkelin hiippakunnassa tekevä diakonissa Mari Ylönen arvioi, että uusi diplomi on entistäkin vaativampi.
– Ilmastonmuutos ja hiilijalanjäljen laskenta olivat mukana jo vuonna 2012, mutta ei meillä ole ollut tähän mennessä mitään näin suurta tavoitetta, Ylönen sanoo.
Paikallisseurakuntien sitoutumista ja uudistuksen kunnianhimoa nostaa kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoite, jonka mukaan kaikkien seurakuntien ja seurakuntayhtymien Suomessa tulee suorittaa ympäristödiplomi viimeistään vuonna 2025. Enää ei myöskään riitä, että seurakuntayhtymä suorittaa diplomin, vaan mukana pitää olla vähintään puolet yhtymän seurakunnista.
Päijät-Hämeessä diplomi on voimassa ainoastaan Lahden seurakuntayhtymällä, joka oli alun perin maan toinen diplomin saanut seurakunta. Sen jälkeen yhtymä on uusinut suorituksen kaksi kertaa ja viimeisin on voimassa vuoteen 2023 asti.
Heinolan seurakunnan vanhentunut diplomi on juuri auditoitu. Hollolassa työ aloitetaan ensi vuonna, kun vuoden 2017 seurakuntaliitoksien työteliäimmästä vaiheesta on selvitty. Asikkalassa päätöstä ei ole tehty. Tainionvirran seurakunnassa asiaa harkitaan.
– Aiomme osallistua ensi keväänä hiippakunnan järjestämään koulutukseen, ja sen jälkeen katsomme, kuinka paljon se vaatii ja onko meillä resursseja sen hakemiseen. Alustavasti olemme jo kysyneet henkilöä sitä tekemään, sanoo Tainionvirran kirkkoherra Jeremias Sankari.
Uudistuksessa diplomin teknistä suorittamista on helpotettu verkossa olevan käyttöliittymän avulla, millä on vähennetty kirjoittamisen määrää.
– Ei saa olla liian helppoa, mutta ei kiusatakaan seurakuntien työntekijöitä, koska heillä on muutakin tekemistä. Harvassa seurakunnassa on ympäristöalan ammattilaista palkattu tähän tehtävään, Sipiläinen perustelee.
Heinolan seurakunnan ympäristödiplomi auditoitiin syyskuun lopulla vielä vanhan, vuonna 2012 julkistetun, käsikirjan mukaisesti. Seurakunta odotti uuden käsikirjan valmistumista, mutta kun sen julkistus siirtyi, päätettiin diplomin suorittaminen aloittaa viime vuonna. Prosessin tuloksena syntyneessä, seurakunnan toimintaa ohjaavassa ympäristöohjelmassa sekä ympäristökatselmuksessa on yhteensä 94 sivua. Diplomia oli työstämässä ympäristöalan opiskelija Maria Laurila.
– Opiskelijatyön hyödyntäminen on hyvä vaihtoehto, jos osaamista katselmuksiin ja ohjelman tekoon ei ole seurakunnassa. Ympäristötyöryhmän vetäjän tai jäsenten ei tarvitse olla ympäristöasiantuntijoita, sanoo Heinolan seurakunnan ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Eira Rosberg.
Hän tosin itse on siviiliammatiltaan ilmasto- ja kiertotalousasioiden johtava asiantuntija Hämeen ELY-keskuksessa.
– Haasteena seurakunnalle tässä on kokonaisuuden hallinta. Tarkoitan, että hankinnat, toiminta, ympäristökasvatus, metsänhakkuut ja niin edelleen olisivat linjassa ja ympäristöohjelman mukaisia. Siihen tarvitaan jatkuvaa viestintää ja näistä asioista muistuttamista, ettei ympäristöohjelma jää vain paperiksi.
Sipiläinen myöntää, että kahdeksan vuotta oli ehdoton maksimi käsikirjan uudistukselle.
– Meillä meni vähän pitempään tämän kehittämisessä. Halusimme ensi saada valmiiksi kirkon energia- ja ilmastostrategian.
Kahdeksassa vuodessa on ehtinyt tulla uusia sääntöjä ja määräyksiä ja maailma muuttua ympärillä.
– Tässä pitää juosta, että pysyy paikallaan. Se, mitä odotetaan hyvältä ympäristön huomioonottamiselta, muuttuu koko ajan.
Siksi Sipiäinen pitää todennäköisenä, että kirkon ympäristödiplomin käsikirja uusitaan varsin nopeasti.
– En yllättyisi, jos uusi diplomi tarvitaan 4–5 vuoden päästä.
Tämän päivän tietämyksen valossa Sipiläinen kuvaa diplomia vakuuttavaksi.
– Kun kirkko tekee omaa ympäristöjärjestelmää tai pyrkii hiilineutraaliksi, niin se on oman ymmärryksensä mukaan perustehtävänsä äärellä. Se ei ole vain jotain lillukan varsia. Olemme kehittäneet tämän laatujärjestelmäasiantuntijoiden kanssa, mutta se on räätälöity osaksi seurakuntien toimintaa.
Toisaalta asiaa ei ole viety äärimmäisyyksiin millään tavalla.
– Seurakunnan päätarkoitus ei ole ilmastonmuutoksen hillitseminen, mutta se on osa sen työtä. Uusimmassa koko kirkon strategiassa 2026 todetaan, että kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja auttaa heitä pitämään lähimmäisistä ja luomakunnasta huolta.
Uudistuksen läpinäkyvyyttä parannettiin Facebook-ryhmässä, jossa diplomia ja sen kehitystä on voinut kommentoida jo 1,5 vuoden ajan.
– Jokainen, joka haluaa arvioida, onko tämä viherpesua tai liian helppoa seurakunnille, voi sen arvion käydä tekemässä, Sipiläinen sanoo.
Rosberg näkee, että diplomin suorittamisesta on seurakunnalle enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Se pitää nähdä laatukäsikirjana, joka tuo muitten hyötyjen lisäksi yhteistyötä yli työalojen.
Sipiläinen sanoo, että joskus seurakunnissa on jopa huomattu, että osa toiminnoista on ollut lainvastaisia, kun jokin asia on voinut jäädä laittamatta kuntoon esimerkiksi jätehuollossa.
Ympäristöasiat ovat aiempaa selkeämmin osa kaikkien arkea, mikä osaltaan helpottaa asioita.
– Kahdeksan vuotta sitten auditoinneissa piti puhua lajittelusta ja ylipäätään selittää, mitä meidän pitää tehdä, että tämä pallo pelastuu. Enää ei tarvitse selittää, vaan nyt pitää motivoida, että ihmiset tekevät niin, auditoija Ylönen sanoo.
– Se mikä oli 2012 tavoite, on nyt todella monen suomalaisen arkipäivää. Esimerkiksi kasvisruoka on itsestäänselvyys monessa paikassa. Meillä on 12-vuotiaita lapsia, jotka ovat koko ikänsä lajitelleet ja tietävät, että on ekologisempaa kulkea polkupyörällä kuin lentäen tai autolla.
Diplomia suorittaessa seurakunnan tulee mietittyä toiminnan ympäristövaikutukset ”haudoista puiden latvoihin”, kuten Sipiläinen sanoo. Merkittäviä kokonaisuuksia ovat hiilinieluna toimivat metsät, kasvihuonepäästöjä aiheuttavat kiinteistöt sekä kirkon rooli ympäristökasvattajana.
– Metsien kohdalla ympäristökasvatusta yritettiin kehittää kovasti. Uskottavuus tulee siitä, että kirkko tekee osansa siinä, että sen metsätilat ovat riittävän ympäristöystävällisesti hoidettuja, Sipiläinen sanoo.
Seurakunnilla on metsää yhteensä noin 167 000 hehtaaria, ja ne myös kiinnostavat paljon ihmisiä.
– Niistä tulee meille toivomuksia ja yhteydenottoja.
Rakennuksia seurakunnilla on 8 000.
Vaikutukseltaan suurimpana Sipiläinen pitää kuitenkin sitä, että kirkko auttaa ihmisiä ottamaan ympäristön huomioon.
Kirkko sitoutuu ilmastotyöhön
1 Kirkko hyväksyi helmikuussa 2019 energia- ja ilmastostrategian Hiilineutraali kirkko 2030, jonka tavoitteet koskevat koko kirkkoa ja kaikkia seurakuntia.
2 Kirkko sitoutuu kansalliseen ja kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tavoitellen lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta.
3 Kirkolla on vuodesta 2001 ollut käytössä oma, seurakuntien tarpeisiin räätälöity ympäristöjärjestelmä Kirkon ympäristödiplomi, jonka käsikirja päivitettiin syyskuussa 2020. Painettuna se julkaistaan tammikuussa 2021.
4 Diplomi on väline, jonka avulla jokainen seurakunta voi tehdä oman osansa luomakunnan – ympäristön – ja sen monimuotoisuuden varjelemiseksi. Samalla seurakunta kantaa kortensa kekoon kirkon yhteisten ilmastotavoitteiden eteen.
5 Strategiaan sisältyvän suosituksen mukaan kaikilla seurakunnilla sekä tuomiokapituleilla ja Kirkkohallituksella on Kirkon ympäristödiplomi vuonna 2025.
Lähde: evl.fi
Lue lisää aiheesta
"Toivo kasvaa aidossa kohtaamisessa ja yhteisöllisyydessä, joka on seurakunnan perusulottuvuus", sanoo Lahden seurakuntien yhteiskunnallisen työn pastori Tomi Alasalmi. Kuva: Radek Karkulowski
Radek Karkulowski
Ympäristöongelmien pohtiminen ja ratkaiseminen yhdessä vahvistaa toivon näköalaa – "Kirkon tulee käyttää myös omaa ääntään"
Yhteistyön tuloksena syntynyttä ympäristökasvastuksen Tunne luontosi -opetusmateriaalia Lahden seurakunnat käyttää rippikouluissa ja Lahden kaupunki esimerkiksi nuorisopalveluissaan. Pakettia olivat tekemässä yhteiskunnallisen työn pastori Tomi Alasalmi ja Lahden kaupungin ympäristökasvattaja Emma Marjamäki. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
Rippikouluissa otetaan käyttöön ympäristötunteita ja luontokokemusta käsittelevä opintokokonaisuus
Kohti yhteistä tavoitetta – Kirkonseutu painetaan nyt hiilineutraalisti
Luontopastori Anna-Mari Kopo Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
Pyhiinvaellukset kutsuvat lähiympäristöön jopa 12 kertaa tänä vuonna – "Voimme liikkua täysin kiireettä ilman suorittamista"
Heinolan seurakunnan ympäristövastaava, seurakuntapuutarhuri Kati Metso esitteli viime kesänä Heinolan Uuden hautausmaan laajennusta, jossa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja energiatehokasta valaistusta. Kuva: Janne Urpunen