Artikkelia ladataan...
Markus Luukkonen
Heinolan kirkonkylän rauhallisesta maisemasta löytyvä pitäjänkirkko on rakennusmestari August Sorsan johdolla rakennettu tasavertainen ristikirkko. Kirkko valmistui vuosina 1755–1756 ja siinä on tehty useita korjaus- ja muutostöitä, joista mittavin 1933. Nyt on seuraavan peruskorjauksen aika.
Markus Luukkonen
Mintunvihreät penkit antavat Pitäjänkirkon sisätiloille nykyisen tunnusomaisen sävyn.
Markus Luukkonen
Kirkkosalin etuosasta löytyy kaksi koroketta, joista oikeanpuoleinen kuuluu lukkarille. Entisaikaan lukkari johti virrenveisuuta, luki kuulutuksia ja tekstejä sekä huolehti kirkollisesta järjestyksestä.
Markus Luukkonen
Heinolan kirkonkylän rauhallisesta maisemasta löytyvä pitäjänkirkko on rakennusmestari August Sorsan johdolla rakennettu tasavertainen ristikirkko. Kirkko valmistui vuosina 1755–1756 ja siinä on tehty useita korjaus- ja muutostöitä, joista mittavin 1933. Nyt on seuraavan peruskorjauksen aika.
Markus Luukkonen
Mintunvihreät penkit antavat Pitäjänkirkon sisätiloille nykyisen tunnusomaisen sävyn.
Markus Luukkonen
Kirkkosalin etuosasta löytyy kaksi koroketta, joista oikeanpuoleinen kuuluu lukkarille. Entisaikaan lukkari johti virrenveisuuta, luki kuulutuksia ja tekstejä sekä huolehti kirkollisesta järjestyksestä.
Markus Luukkonen
Kirkonkylän kaunotarta kunnostetaan yli miljoonalla – Pitäjänkirkon peruskorjaus on Heinolan seurakunnan lähivuosien isoin investointi
Tämä on niin kutsuttu story tell -artikkeli. Parhaan lukukokemuksen saat käyttämällä kannettavaa tai pöytätietokonetta.
Katse kiertää Heinolan pitäjänkirkon kauniissa kirkkosalissa.
Mintunvihreät penkit antavat sisätiloille nykyisen tunnusomaisen sävyn. Kirkkosalin etuosasta löytyy kaksi koroketta, joista vasemmanpuoleinen kuuluu saarnavuorossa olevalle ja oikeanpuoleinen lukkarille. Jälkimmäinen on harvinaisuus. 1700-luvun puolivälissä valmistunut kirkko henkii muutenkin historiaa.
Heinolan kirkonkylällä sijaitseva kirkko on nyt suurten muutosten edessä, sillä käyttökiellossa olevaan arvorakennukseen on tulossa miljoonaremontti. Tärkeimpänä toimenpiteenä kirkon rakenteista poistetaan sisäilmaongelmaa aiheuttava kreosootti.
Samalla maalataan pintoja ja tehdään joukko muutoksia, joilla parannetaan muun muassa saavutettavuutta. Kirkon penkkeihin palautetaan tumma havun väri, jota arvellaan alkuperäiseksi.
Pitäjänkirkko on ollut suljettuna marraskuusta 2024 lähtien sen jälkeen, kun kirkon rakenteista löydettiin sisäilmaongelmia aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Ne eivät sinällään ole vaarallisia, jos yhdisteet pysyvät rakenteissa.
Tilanne todettiin aluksi kuntotutkimuksessa. Terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi kutsuttiin ympäristöterveyden asiantuntija arvioimaan tilannetta. Tilassa todettiin aistinvaraisesti voimakas PAH-yhdisteille ominainen haju.
Kirkkoherra Janne Hatakka ja talouspäällikkö Mirja Stenroos kuvailevat löytöä shokiksi.
– Kirkko jouduttiin sulkemaan pikaisella aikataululla, Janne Hatakka muistelee.
Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.
– Siellä on kodikas tunnelma. Myös kirkkokahvien järjestäminen on helppoa. Isot konfirmaatiojumalanpalvelukset on toistaiseksi siirretty Heinolan kirkkoon.
Pitäjänkirkko jouduttiin sulkemaan pikaisesti sisäilmaongelmien vuoksi, kirkkoherra Janne Hatakka muistelee. Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.
Pitäjänkirkon seinät kaipaavat jo kipeästi uutta maalikerrosta.
Vanhan kirkon sakastista löytyy vielä viinikellari ehtoollisviinien säilytystä varten. Peruskorjauksen yhteydessä se poistetaan käytöstä.
Peruskorjauksen suunnitteli Saatsi Arkkitehdit Oy. Myös Museovirasto osallistui suunnitteluvaiheeseen. Hankesuunnittelussa paneuduttiin muun muassa alapohjarakenteisiin sekä kirkkosalissa voimakkaaseen kreosootin hajuun.
Alapohja päätettiin ennallistaa tuulettuvaksi. Alapohja on ollut lähtötietojen perusteella kantava ja puurakenteinen, mutta se korvattiin 1930-luvulla maanvaraisella betonilaatalla.
Korjauksessa nykyinen pohja puretaan ja alta poistetaan maamassoja tuuletustilan rakentamiseksi. Vanhat kanaalit puretaan ja ilmanvaihtokanavat uusitaan. Toteutus edellyttää maan pinnan laskemista, jotta sokkeliin saadaan rakennettua tuuletusaukot.
Hankesuunnittelussa on huomioitu myös kirkonkylän ikääntyvien seurakuntalaisten tarpeita. Kuoriosan korokkeet puretaan, jolloin ehtoolliselle pääsee ilman hankalia porrasaskelmia. Sisäänkäyntejä muotoillaan aiempaa helppokulkuisemmiksi.
Kirkkoa lämmitetään tulevaisuudessakin kaukolämmöllä. Maalämpöpumppu vaatisi uuden teknisen tilan, mikä nostaisi kustannuksia merkittävästi.
Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion perusteella 1 225 000 euroa. Kustannukset tarkentuvat urakan kilpailutuksen jälkeen.
– Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta. Sen osuus voisi olla ehkä 15 prosenttia, laskee talouspäällikkö Mirja Stenroos.
Seuraavaksi urakka siirtyy kilpailutusvaiheeseen. Hankkeen käynnistämisestä voitaisiin päättää kirkkovaltuustossa toukokuussa. Korjaus pyritään aloittamaan kesäkuussa 2026 ja sen arvioidaan kestävän 5–8 kuukautta.
Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion mukaan 1 225 000 euroa. "Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta", kertoo talouspäällikkö Mirja Stenroos.
Jumalanpalvelukset järjestetään Heinolan kirkonkylällä toistaiseksi seurakuntatalossa. Se on havaittu hyväksi ja kodikkaaksi kokoontumistilaksi.
Heinolan pitäjänkirkko on rakennusmestari August Sorsan johdolla rakennettu tasavertainen ristikirkko. Kirkko valmistui vuosina 1755–1756.
Ulkoseinät ovat lautaverhottuja hirsiseiniä. Kuvioitu paanukatto on malliltaan harvinainen. Malli on islamilaisesta maailmasta. Paanukatto rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle.
Kirkossa on tehty useita korjaus- ja muutostöitä, joista mittavin 1933. Nykyiset sisätilat ovat pitkälti 1930-luvun mukaisessa asussa.
Tämän jälkeen on tehty pieniä muutoksia, kuten maalaustöitä ja kuorin edustan penkkirivien poistot. Tilaa tarvittaisiin edelleen katafalkin säilytykseen. Katafalkki on koroke, jolle ruumisarkku sijoitetaan.
– Kirkossa ei ole varsinaista säilytystilaa. Kuitenkin täällä siunataan myös vainajia. Tarkoituksena on pari penkkiä poistamalla löytää tila, jolloin painavaa metallirakennetta ei tarvitse siirrellä paljon, kuvailee suntio Sanna Mörsky.
Kirkossa on virallisesti yli 700 istumapaikkaa ja se on selvästi Heinolan keskustassa sijaitsevaa pääkirkkoa kookkaampi.
– Käytännössä tänne mahtuu 600–650 ihmistä. Tosin sakaramuotoisessa kirkon peräosista ei näe alttarille, Mörsky huomauttaa.
Saatsi Arkkitehdit
Peruskorjauksen yhteydessä maalataan pintoja ja tehdään joukko muutoksia, joilla parannetaan muun muassa saavutettavuutta. Kirkon penkkeihin palautetaan tumma havun väri, jota arvellaan alkuperäiseksi. Myös ylimääräisiä askelmia poistetaan. Kuva on arkkitehtitoimiston laatima havainnekuva.
Markus Luukkonen
Pitäjänkirkko on paikkakuntalaisille tärkeä. Monet ovat kantaneet huolta siitä, että peruskorjaus saadaan viipymättä valmiiksi. "Näinä aikoina kirkko edustaa pysyvyyttä ja toivon näkökulmaa", kirkkoherra Janne Hatakka toteaa.
Pitäjänkirkon peruskorjausta on luonnehdittu Heinolan seurakunnan lähivuosien merkittävimmäksi investoinniksi. Kirkkoherra on huomannut, kuinka tärkeä kirkko on seurakuntalaisille ja paikkakunnalla asuville. Monet ovat kantaneet huolta siitä, että peruskorjaus saadaan viipymättä valmiiksi.
– Kirkko on rakennuksena tärkeä myös sellaisille, jotka eivät ole aktiivisia kirkossa kävijöitä. Näinä aikoina kirkko edustaa pysyvyyttä ja toivon näkökulmaa, Janne Hatakka toteaa.
Kirkonkylän rauhallisessa maisemassa pitäjänkirkko muistuttaa olemassaolostaan myös ennen peruskorjauksen alkamista, sillä seurakunta on valaissut sen valonheittimillä pimeän talvikauden ajaksi.
Teksti ja valokuvat: Markus Luukkonen, havainnekuva kirkosta peruskorjauksen jälkeen: Saatsi Arkkitehdit Oy
Tämä on niin kutsuttu story tell -artikkeli. Parhaan lukukokemuksen saat käyttämällä kannettavaa tai pöytätietokonetta.
Katse kiertää Heinolan pitäjänkirkon kauniissa kirkkosalissa.
Mintunvihreät penkit antavat sisätiloille nykyisen tunnusomaisen sävyn. Kirkkosalin etuosasta löytyy kaksi koroketta, joista vasemmanpuoleinen kuuluu saarnavuorossa olevalle ja oikeanpuoleinen lukkarille. Jälkimmäinen on harvinaisuus. 1700-luvun puolivälissä valmistunut kirkko henkii muutenkin historiaa.
Heinolan kirkonkylällä sijaitseva kirkko on nyt suurten muutosten edessä, sillä käyttökiellossa olevaan arvorakennukseen on tulossa miljoonaremontti. Tärkeimpänä toimenpiteenä kirkon rakenteista poistetaan sisäilmaongelmaa aiheuttava kreosootti.
Samalla maalataan pintoja ja tehdään joukko muutoksia, joilla parannetaan muun muassa saavutettavuutta. Kirkon penkkeihin palautetaan tumma havun väri, jota arvellaan alkuperäiseksi.
Pitäjänkirkko on ollut suljettuna marraskuusta 2024 lähtien sen jälkeen, kun kirkon rakenteista löydettiin sisäilmaongelmia aiheuttavia PAH-yhdisteitä. Ne eivät sinällään ole vaarallisia, jos yhdisteet pysyvät rakenteissa.
Tilanne todettiin aluksi kuntotutkimuksessa. Terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi kutsuttiin ympäristöterveyden asiantuntija arvioimaan tilannetta. Tilassa todettiin aistinvaraisesti voimakas PAH-yhdisteille ominainen haju.
Kirkkoherra Janne Hatakka ja talouspäällikkö Mirja Stenroos kuvailevat löytöä shokiksi.
– Kirkko jouduttiin sulkemaan pikaisella aikataululla, Janne Hatakka muistelee.
Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.
– Siellä on kodikas tunnelma. Myös kirkkokahvien järjestäminen on helppoa. Isot konfirmaatiojumalanpalvelukset on toistaiseksi siirretty Heinolan kirkkoon.
Pitäjänkirkko jouduttiin sulkemaan pikaisesti sisäilmaongelmien vuoksi, kirkkoherra Janne Hatakka muistelee. Aika nopeasti selvisi, että jumalanpalvelukset voidaan kuitenkin järjestää viereisessä seurakuntatalossa.
Pitäjänkirkon seinät kaipaavat jo kipeästi uutta maalikerrosta.
Vanhan kirkon sakastista löytyy vielä viinikellari ehtoollisviinien säilytystä varten. Peruskorjauksen yhteydessä se poistetaan käytöstä.
Peruskorjauksen suunnitteli Saatsi Arkkitehdit Oy. Myös Museovirasto osallistui suunnitteluvaiheeseen. Hankesuunnittelussa paneuduttiin muun muassa alapohjarakenteisiin sekä kirkkosalissa voimakkaaseen kreosootin hajuun.
Alapohja päätettiin ennallistaa tuulettuvaksi. Alapohja on ollut lähtötietojen perusteella kantava ja puurakenteinen, mutta se korvattiin 1930-luvulla maanvaraisella betonilaatalla.
Korjauksessa nykyinen pohja puretaan ja alta poistetaan maamassoja tuuletustilan rakentamiseksi. Vanhat kanaalit puretaan ja ilmanvaihtokanavat uusitaan. Toteutus edellyttää maan pinnan laskemista, jotta sokkeliin saadaan rakennettua tuuletusaukot.
Hankesuunnittelussa on huomioitu myös kirkonkylän ikääntyvien seurakuntalaisten tarpeita. Kuoriosan korokkeet puretaan, jolloin ehtoolliselle pääsee ilman hankalia porrasaskelmia. Sisäänkäyntejä muotoillaan aiempaa helppokulkuisemmiksi.
Kirkkoa lämmitetään tulevaisuudessakin kaukolämmöllä. Maalämpöpumppu vaatisi uuden teknisen tilan, mikä nostaisi kustannuksia merkittävästi.
Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion perusteella 1 225 000 euroa. Kustannukset tarkentuvat urakan kilpailutuksen jälkeen.
– Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta. Sen osuus voisi olla ehkä 15 prosenttia, laskee talouspäällikkö Mirja Stenroos.
Seuraavaksi urakka siirtyy kilpailutusvaiheeseen. Hankkeen käynnistämisestä voitaisiin päättää kirkkovaltuustossa toukokuussa. Korjaus pyritään aloittamaan kesäkuussa 2026 ja sen arvioidaan kestävän 5–8 kuukautta.
Korjaushankkeen kustannukset ovat alustavan arvion mukaan 1 225 000 euroa. "Peruskorjaukseen on mahdollista saada avustusta Kirkkohallitukselta", kertoo talouspäällikkö Mirja Stenroos.
Jumalanpalvelukset järjestetään Heinolan kirkonkylällä toistaiseksi seurakuntatalossa. Se on havaittu hyväksi ja kodikkaaksi kokoontumistilaksi.
Heinolan pitäjänkirkko on rakennusmestari August Sorsan johdolla rakennettu tasavertainen ristikirkko. Kirkko valmistui vuosina 1755–1756.
Ulkoseinät ovat lautaverhottuja hirsiseiniä. Kuvioitu paanukatto on malliltaan harvinainen. Malli on islamilaisesta maailmasta. Paanukatto rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle.
Kirkossa on tehty useita korjaus- ja muutostöitä, joista mittavin 1933. Nykyiset sisätilat ovat pitkälti 1930-luvun mukaisessa asussa.
Tämän jälkeen on tehty pieniä muutoksia, kuten maalaustöitä ja kuorin edustan penkkirivien poistot. Tilaa tarvittaisiin edelleen katafalkin säilytykseen. Katafalkki on koroke, jolle ruumisarkku sijoitetaan.
– Kirkossa ei ole varsinaista säilytystilaa. Kuitenkin täällä siunataan myös vainajia. Tarkoituksena on pari penkkiä poistamalla löytää tila, jolloin painavaa metallirakennetta ei tarvitse siirrellä paljon, kuvailee suntio Sanna Mörsky.
Kirkossa on virallisesti yli 700 istumapaikkaa ja se on selvästi Heinolan keskustassa sijaitsevaa pääkirkkoa kookkaampi.
– Käytännössä tänne mahtuu 600–650 ihmistä. Tosin sakaramuotoisessa kirkon peräosista ei näe alttarille, Mörsky huomauttaa.
Saatsi Arkkitehdit
Peruskorjauksen yhteydessä maalataan pintoja ja tehdään joukko muutoksia, joilla parannetaan muun muassa saavutettavuutta. Kirkon penkkeihin palautetaan tumma havun väri, jota arvellaan alkuperäiseksi. Myös ylimääräisiä askelmia poistetaan. Kuva on arkkitehtitoimiston laatima havainnekuva.
Markus Luukkonen
Pitäjänkirkko on paikkakuntalaisille tärkeä. Monet ovat kantaneet huolta siitä, että peruskorjaus saadaan viipymättä valmiiksi. "Näinä aikoina kirkko edustaa pysyvyyttä ja toivon näkökulmaa", kirkkoherra Janne Hatakka toteaa.
Pitäjänkirkon peruskorjausta on luonnehdittu Heinolan seurakunnan lähivuosien merkittävimmäksi investoinniksi. Kirkkoherra on huomannut, kuinka tärkeä kirkko on seurakuntalaisille ja paikkakunnalla asuville. Monet ovat kantaneet huolta siitä, että peruskorjaus saadaan viipymättä valmiiksi.
– Kirkko on rakennuksena tärkeä myös sellaisille, jotka eivät ole aktiivisia kirkossa kävijöitä. Näinä aikoina kirkko edustaa pysyvyyttä ja toivon näkökulmaa, Janne Hatakka toteaa.
Kirkonkylän rauhallisessa maisemassa pitäjänkirkko muistuttaa olemassaolostaan myös ennen peruskorjauksen alkamista, sillä seurakunta on valaissut sen valonheittimillä pimeän talvikauden ajaksi.
Teksti ja valokuvat: Markus Luukkonen, havainnekuva kirkosta peruskorjauksen jälkeen: Saatsi Arkkitehdit Oy
