JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Koro­na­tut­kija Simopekka Vänskä ei luovu toivosta kuole­man­kaan edessä

THL:n eri­kois­tut­ki­ja mal­lin­taa ko­ro­na­vi­ruk­sen käyt­täy­ty­mis­tä ko­to­naan Lah­des­sa. Ja­pa­nis­sa kas­va­nut tie­de­mies am­men­taa toi­voa kris­ti­nus­kos­ta.

16.3.2021
Janne Urpunen

Har­va tie­tää, et­tä ko­ro­na­vi­ruk­sen käyt­täy­ty­mis­tä mal­lin­ne­taan Lah­den Jal­ka­ran­nas­sa. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) eri­kois­tut­ki­ja Si­mo­pek­ka Väns­kä te­kee etä­töi­tä ko­to­naan, ku­ten niin moni ko­ro­na-ai­ka­na. Ko­ro­nan kans­sa Väns­kä on ol­lut nai­mi­sis­sa rei­lun vuo­den, ei­kä lop­pua näy.

– In­ten­sii­vi­sem­pi työs­ken­te­ly al­koi vii­me vuon­na hiih­to­lo­ma-ai­kaan (hel­mi­kuun lo­pul­la). Puo­li­tois­ta kuu­kaut­ta tein töi­tä käy­tän­nös­sä seit­se­män päi­vää vii­kos­sa. En­sim­mäi­sen va­paan pi­din toi­se­na pää­si­äis­päi­vä­nä, ma­te­maa­tik­ko muis­te­lee.

Väns­kä kuu­luu tut­ki­ja­ryh­mään, joka mal­lin­taa ko­ro­na­tau­din le­vi­ä­mis­tä, vi­ruk­sen ai­heut­ta­maa tau­ti­taak­kaa ja ro­kot­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sia.

THL käyt­tää ko­ro­na­tau­din ti­lan­ne­ku­van ja eri­lais­ten ske­naa­ri­oi­den tut­ki­mi­ses­sa mo­nen­lai­sia mal­le­ja, mut­ta yh­teis­tä niil­le on, et­tä mal­lien poh­jal­ta voi­daan suun­ni­tel­la ja teh­dä rat­kai­su­ja epi­de­mi­an kes­ton ja voi­mak­kuu­den hil­lit­se­mi­sek­si. Osal­taan mal­lien avul­la hal­li­tus päät­tää ra­joi­tuk­sis­ta ja sai­raa­lat te­ke­vät ar­vi­oi­ta hoi­to­ka­pa­si­tee­tin tar­pees­ta. Mal­lien avul­la voi­daan myös tar­kas­tel­la, mi­ten epi­de­mia käyt­täy­tyy, kun ra­joi­tuk­sia li­sä­tään tai pois­te­taan.

Tut­ki­joi­den kat­seet kään­tyi­vät CO­VID-19-epi­de­mi­an al­ku­vai­hees­sa luon­nol­li­ses­ti Kii­naan, jos­sa en­sim­mäi­set tau­ti­ta­pauk­set oli ha­vait­tu.

– Yri­tet­tiin saa­da sel­vil­le, mitä siel­lä ta­pah­tuu. En­sin ei mei­nat­tu saa­da Kii­nan lu­ku­ja täs­mää­mään, mut­ta sit­ten ym­mär­ret­tiin tau­din voi­ma­kas ikä­riip­pu­vuus. Sen jäl­keen pys­tyim­me aloit­ta­maan mal­lien ra­ken­ta­mi­sen Suo­men oloi­hin, Väns­kä sa­noo.

Hän muis­tut­taa, et­tei epi­de­mi­o­lo­gis­ta mal­lin­nus­ta teh­ty en­sim­mäis­tä ker­taa.

– THL:ssä on teh­ty mal­lin­nus­ta kau­an ja mi­nä­kin olen teh­nyt sitä yli kym­me­nen vuot­ta.

Va­rau­tu­mi­ses­ta huo­li­mat­ta ko­ro­na­vi­rus on osoit­tau­tu­nut to­del­la ko­vak­si ja yl­lä­tyk­sel­li­sek­si vas­tus­ta­jak­si. Myön­teis­tä­kin on ta­pah­tu­nut. Ke­säl­lä vi­rus näyt­ti lä­hes ka­don­neen Suo­mes­ta ei­kä vie­lä­kään tie­de­tä var­mas­ti, mik­si.

– Oli yl­lä­tys, et­tä se meni niin pie­nek­si. Oli­ko sii­nä kau­si­vaih­te­lu se­lit­tä­vä­nä te­ki­jä vai pi­det­tiin­kö kon­tak­tit kui­ten­kin niin vä­häi­si­nä?

Tut­ki­jat yl­lät­tyi­vät myös sii­tä, kuin­ka tau­ti­ta­paus­ten mää­räl­le kävi, kun kou­lu­lai­set pa­la­si­vat etä­o­pe­tuk­ses­ta kou­luun.

– Tau­ti­mää­rät oli­vat las­kus­sa ja aja­tel­tiin, et­tä las­ku loi­ven­tuu, mut­ta min­kään­lais­ta ne­ga­tii­vis­ta efek­tiä ei ha­vait­tu.

Väns­kä sa­noo, et­tei ota työs­tään suu­rem­pia pai­nei­ta, vaik­ka kan­sa­lai­nen voi­si aja­tel­la, et­tä THL:n puo­len­kym­me­nen ih­mi­sen mal­lin­nus­ryh­mä työs­ken­te­lee ko­van pai­neen al­la.

– Teen to­sis­sa­ni asi­at, mitä teen, mut­ta ei epi­de­mi­an hoi­to ole mi­nus­ta kiin­ni. Olen osa jär­jes­tel­mää, ku­ten muut­kin ryh­män tut­ki­jat. Meil­tä tu­lee yk­si nä­kö­kul­ma, mut­ta mui­ta­kin nä­kö­kul­mia on, ja ko­ko­nai­suu­den pe­rus­teel­la toi­men­pi­teet teh­dään. Mei­dän työ on vain yk­si tapa kat­soa ja ym­mär­tää epi­de­mi­a­ti­lan­net­ta.

Väns­kä pys­tyy ir­rot­tau­tu­maan ko­ro­nas­ta, vaik­ka työ on pelk­kää ko­ro­naa ja me­dia tuut­taa ko­ro­nau­u­ti­sia kel­lon ym­pä­ri.

– Puu­has­te­len kaik­kea muu­ta. Hiih­to­lo­mal­la ren­tou­duin hiih­tä­mäl­lä. Täl­lä het­kel­lä pro­jek­ti­na on ba­se­bal­lin sar­ja­sään­tö­jen uu­dis­ta­mi­nen.

Ba­se­ball on Väns­käl­le tär­keä peli. Sii­tä li­sää tuon­nem­pa­na.

Kuin­ka Si­mo­pek­ka Väns­käs­tä tuli ma­te­maa­tik­ko? Hän sa­noo, et­tä pär­jä­si kou­lus­sa hy­vin ma­te­ma­tii­kas­sa ja suun­tau­tui opis­ke­le­maan ma­te­ma­tiik­kaa, kun kil­pai­le­via am­ma­til­li­sia haa­vei­ta ei ol­lut.

Väns­kä kävi suu­rim­man osan kou­lu­po­lus­taan Ja­pa­nis­sa, jos­sa hä­nen van­hem­pan­sa, Sep­po ja Vuok­ko Väns­kä, työs­ken­te­li­vät Kan­san­lä­he­tyk­sen lä­he­tys­saar­naa­ji­na.

– En muis­ta, et­tä mi­nul­la oli­si lap­se­na ol­lut lem­pi­am­mat­tia. Ja­pa­nis­sa kä­vin suo­ma­lais­ta kou­lua ja ku­vi­ot oli­vat sii­nä mie­les­sä pie­net. Ai­no­at am­mat­ti­lai­set, joi­ta näin työs­sään, oli­vat opet­ta­jia ja lä­he­tys­saar­naa­jia.

Si­mo­pek­ka oli kol­me­vuo­ti­as, kun per­he muut­ti Ja­pa­niin jou­lu­kuus­sa 1974.

– Ai­kaa en­nen Ja­pa­nia en muis­ta ol­len­kaan. Suo­meen muu­tet­tiin ta­kai­sin juu­ri en­nen kuin täy­tin 18. Vä­lis­sä olim­me vuo­den Suo­mes­sa. Kä­vin Suo­mes­sa kou­lua toi­sen luo­kan ke­vään ja kol­man­nen luo­kan syk­syn sekä lu­ki­on kol­man­nen luo­kan.

Si­mo­pe­kan van­hem­mat ovat ol­leet us­kos­saan vah­vo­ja. Muu­hun aja­tuk­seen ei voi pää­tyä, kun lu­kee Si­mo­pe­kan kou­lun­käyn­nis­tä edes­men­neen isän­sä Sep­po Väns­kän kir­jas­ta Ja­pa­ni yl­lät­tää yhä uu­del­leen.

Yh­den­suun­tai­nen mat­ka Ana­nis­ta, jos­sa per­he asui, suo­ma­lai­seen kou­luun Ōtsuun kes­ti seit­se­män tun­tia. Si­mo­pek­ka tait­toi mat­kan suo­ma­lai­sen ikä­to­ve­rin­sa kans­sa. En­sin van­hem­mat kul­jet­ti­vat po­jat au­tol­la To­kus­hi­man sa­ta­maan, jos­sa nämä nou­si­vat kak­sis­taan Kōbeen jur­nut­ta­nee­seen au­to­laut­taan. Kōbes­ta piti vie­lä jat­kaa ju­nal­la Is­hiy­a­man ase­mal­le Ōtsuun.

– Kou­lu oli eri saa­rel­la. Ny­ky­ään siel­lä on sil­lat. Lai­va­mat­ka kes­ti suun­nil­leen sa­man ver­ran kuin Hel­sin­ki–Tal­lin­na, kol­me ja puo­li tun­tia.

Pie­net kou­lu­lai­set ei­vät kuu­lem­ma mat­kus­ta­es­saan pe­län­neet tai tun­te­neet kum­mem­paa seik­kai­lun huu­maa.

– Sel­lai­nen kou­lun­käyn­ti tun­tui luon­te­val­ta, kun en muus­ta­kaan tien­nyt. Ja­pa­ni­lai­nen yh­teis­kun­ta oli ai­na­kin sii­hen ai­kaan tur­val­li­nen.

Kou­lua si­sä­op­pi­lai­tok­ses­sa käy­tiin kym­me­nen päi­vän jak­sois­sa.

Kun po­jat oli­vat mat­kus­ta­mi­sen ma­kuun pääs­seet, he kä­vi­vät ka­ve­ri­po­ru­kal­la kat­so­mas­sa Ja­pa­nin ba­se­ball-lii­gan ot­te­lu­ja.

– Sitä ih­met­te­len, et­tä niis­sä saa­tiin käy­dä. Kou­lus­ta oli ihan kun­non mat­ka pe­lei­hin, jot­ka oli­vat yleen­sä Ōsa­kan ja Kōben vä­lis­sä Nis­hi­no­miy­as­sa. Pe­lit al­koi­vat il­ta­kuu­del­ta ja lop­pui­vat noin kym­me­nel­tä. Siel­tä tul­tiin yö­tä myö­ten pois lap­set kes­ke­näm­me. En tie­dä, oli­sin­ko an­ta­nut omien las­ten men­nä sa­mal­la ta­paa.

Suo­ma­lai­set kan­nat­ti­vat Yo­miu­ri Gi­ant­sia, maan van­hin­ta ja me­nes­ty­nein­tä jouk­ku­et­ta, joka pe­la­si ko­ti­pe­lin­sä To­ki­os­sa.

– To­kio oli lii­an kau­ka­na. Käy­tiin kat­so­mas­sa vie­ras­pe­le­jä pää­a­si­as­sa Hans­hin Ti­ger­sin sta­di­o­nil­la (Nis­hi­no­miy­as­sa). Sta­di­o­nil­le mah­tui sil­loin 63 000 kat­so­jaa. Kun aloim­me käy­dä pe­leis­sä, Hans­hin pär­jä­si hy­vin. Piti ol­la mon­ta tun­tia etu­kä­teen jo­not­ta­mas­sa lip­pua, et­tä sta­di­o­nil­le yli­pää­tään pää­si.

Ba­se­bal­lia pe­lat­tiin myös Ja­pa­nin suo­ma­lai­ses­sa kou­lus­sa. Kun Väns­kät pa­la­si­vat ke­säl­lä 1989 Suo­meen, len­to­ken­täl­lä oli vas­tas­sa tut­tu ka­ve­ri Ja­pa­nin suo­ma­lai­ses­ta kou­lus­ta, joka ajoi Si­mo­pe­kan ja tä­män pik­ku­vel­jen Ju­kan suo­raan ba­se­ball-har­joi­tuk­siin Rii­hi­mä­el­le. Suo­meen oli hel­pom­pi so­peu­tua tu­tun har­ras­tuk­sen kaut­ta.

– Asuim­me Kot­kas­sa. Rii­hi­mä­el­le oli pit­kä ajo­mat­ka, mut­ta pe­la­sin Pi­rai­jois­sa vuo­teen 1995.

Sen jäl­keen al­koi ura tuo­ma­ri­na ja ot­te­lu­kir­jan­pi­tä­jä­nä sekä Suo­men Ba­se­ball- ja Soft­ball-lii­ton hal­li­tuk­ses­sa ja mo­ni­vuo­ti­se­na pu­heen­joh­ta­ja­na.

Vuo­si­tu­han­nen vaih­dut­tua Väns­kä al­koi val­men­taa Hel­sin­ki Iceb­re­a­ker­sin ju­ni­o­rei­ta ja pe­la­si sa­mal­la edus­tus­jouk­ku­ees­sa.

Pi­rai­jois­sa ja Iceb­re­a­ker­sis­sa Väns­kä voit­ti mo­lem­mis­sa ba­se­bal­lin Suo­men mes­ta­ruu­den. Tuo­ma­ri­na hän on esiin­ty­nyt EM-ki­sois­sa.

– Muu­ta­ma vuo­si oli vä­hän hil­jai­sem­paa la­jin suh­teen, kun­nes muu­tim­me Lah­teen 2011. Lah­ti Pi­ra­te­sia ol­tiin käyn­nis­tä­mäs­sä ja pyy­si­vät mi­nua mu­kaan.

Kon­ka­ri suun­nit­te­li kes­kit­ty­vän­sä Lah­des­sa val­men­ta­mi­seen ja seu­ra­työ­hön, mut­ta huo­ma­si pian myös pe­laa­van­sa.

– Oli pe­laa­ja­pu­la. Ajat­te­lin, et­tä olen lii­an van­ha pe­laa­maan, mut­ta pe­la­sin vie­lä vii­me ke­sä­nä­kin. Nyt oli­si jo nuo­rem­pien vuo­ro. Toi­voi­sin, et­tä sai­sin jat­kaa ai­na­kin pää­o­sin val­men­ta­ja­na ja puu­ha­mie­he­nä.

Ba­se­ball on Ja­pa­nin suo­si­tuin ur­hei­lu­la­ji, mut­ta pie­ni laji Suo­mes­sa. Pe­liä pe­la­taan vain muu­ta­mas­sa kau­pun­gis­sa. Suo­men en­sim­mäi­nen täy­si­mit­tai­nen kent­tä si­jait­see Lah­den Tont­ti­las­sa. Se val­mis­tui ke­säl­lä 2016, ja sitä oli puu­haa­mas­sa tie­tys­ti myös Väns­kä. Hän sa­noo, et­tä la­jin pie­nuu­des­sa on oma hie­nou­ten­sa.

– Tun­nen suu­rim­man osan har­ras­ta­jis­ta ja olen pääs­syt nä­ke­mään la­jia mo­nes­ta kul­mas­ta.

Te­ke­mäs­tään työs­tä suo­ma­lai­sen ba­se­bal­lin hy­väk­si Väns­kä sai hel­mi­kuun lo­pus­sa tie­de- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri An­ni­ka Saa­ri­kon myön­tä­män Suo­men lii­kun­ta­kult­tuu­rin ja ur­hei­lun an­si­o­mi­ta­lin.

Ba­se­ball saat­toi sy­sä­tä Väns­kää myös ma­te­ma­tii­kan suun­taan. La­jis­sa pi­de­tään mo­nen­lai­sia ti­las­to­ja, joi­den avul­la pe­lis­tä saa enem­män ir­ti.

– Ylä­as­te- ja lu­ki­oi­käi­se­nä seu­ra­sin ti­las­to­ja tar­kas­ti. Eh­kä se osal­taan li­sä­si kiin­nos­tus­ta ma­te­ma­tii­kan opis­ke­lua koh­taan.

Ja­pa­nis­sa Väns­kä on käy­nyt Suo­meen pa­luun jäl­keen muu­ta­man ker­ran. Hän sa­noo pi­tä­vän­sä tii­viis­ti yh­teyt­tä van­hoi­hin ka­ve­rei­hin­sa Ja­pa­nin suo­ma­lai­ses­ta kou­lus­ta.

– Pe­la­taan gol­fia ja ba­se­bal­lia yh­des­sä. Vas­ta pi­det­tiin aa­mu­kah­vi­pa­la­ve­ri Te­am­sis­sa, jo­hon pää­si­vät osal­lis­tu­maan muut­kin kuin Suo­mes­sa asu­vat.

Väns­kän nel­jä si­sa­rus­ta työs­ken­te­le­vät tai ovat työs­ken­nel­leet ul­ko­mail­la. Si­mo­pek­ka, si­sa­rus­sar­jan van­hin, on teh­nyt työ­u­ran­sa ko­ti­maas­sa.

– Palk­kaa olen jos­kus saa­nut Ruot­sis­ta Ka­ro­lii­ni­ses­ta ins­ti­tuu­tis­ta, mut­ta ul­ko­mail­la en ole kos­kaan työs­ken­nel­lyt. Nuo­rem­pa­na tun­sin, et­tä mi­nul­la oli huo­no eng­lan­nin kie­len tai­to. Ja­pa­nis­sa kou­lu käy­tiin suo­men kie­lel­lä ja muu ym­pä­ris­tö oli täy­sin ja­pa­nin­kie­li­nen.

Eng­lan­nin Väns­kä op­pi Suo­mes­sa työn ja har­ras­tus­ten kaut­ta. Tai­to on vält­tä­mä­tön, kun teh­dään kan­sain­vä­lis­tä tut­ki­mus­ta.

– Tut­ki­mu­sar­tik­ke­lit kir­joi­te­taan ja ul­ko­maa­lai­siin tut­ki­mus­ryh­miin ol­laan yh­tey­des­sä eng­lan­nik­si.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­la Väns­kä aloit­ti vuo­den 2008 lo­pus­sa. En­nen ko­ro­naa hän työs­ken­te­li pa­pil­loo­ma­vi­ruk­sen (HPV) pa­ris­sa.

– Tein pa­pil­loo­ma­vi­ruk­sen le­vi­ä­mi­seen, in­fek­ti­on syö­väk­si ke­hit­ty­mi­seen, syö­pä­seu­lon­taan ja ro­kot­ta­mi­seen liit­ty­vää mal­lin­nus­ta ja las­ken­taa.

Ai­em­min Väns­kä työs­ken­te­li tut­ki­ja­na Hel­sin­gin yli­o­pis­ton ma­te­ma­tii­kan ja ti­las­to­tie­teen lai­tok­sel­la in­ver­sio-on­gel­mien huip­pu­yk­si­kös­sä.

In­ver­sio tar­koit­taa kään­teis­tä, päin­vas­tais­ta. Pe­rin­tei­sis­sä on­gel­mis­sa tun­ne­taan il­mi­öön vai­kut­ta­vat syyt ja ha­lu­taan tie­tää seu­rauk­set. In­ver­sio-on­gel­mas­sa tun­ne­taan seu­rauk­set, mut­ta ei kaik­kia seu­rauk­siin joh­ta­nei­ta syi­tä.

Ma­te­maa­ti­kol­la ei ole vas­taus­ta sii­hen, mil­loin ko­ro­na­vit­sauk­ses­ta pääs­tään.

– Ei sii­hen voi an­taa yk­si­se­lit­teis­tä vas­taus­ta. Mah­taa­ko kos­kaan tul­la sel­lais­ta ti­lan­net­ta, et­tä ko­ro­na oli­si tyys­tin ka­don­nut? Jos ro­ko­tuk­set toi­mi­vat nii­hin vi­ruk­siin, mitä nyt on kier­ros­sa, tau­ti voi pai­nua taka-alal­le no­pe­as­ti­kin. Jos uu­sia pa­ho­ja vi­rus­muun­nok­sia tu­lee, nii­den kans­sa voi­daan jou­tua tais­te­le­maan ties kuin­ka pit­kään.

Toi­voa tie­de­mies saa us­kos­ta.

– Kris­ti­nus­kos­sa Jee­sus an­taa elä­män. Ter­vey­den­hoi­to pys­tyy siir­tä­mään kuo­le­maa ja pa­ran­ta­maan elä­män­laa­tua, mut­ta sii­hen se par­haim­mil­laan­kin jää. Kris­ti­tyn ei tar­vit­se luo­pua toi­vos­ta kuo­le­man­kaan edes­sä.

Kirk­ko­po­li­tii­kas­sa Si­mo­pek­ka Väns­kä on seu­ran­nut isän­sä Sep­po Väns­kän la­tua. Isä hou­kut­te­li poi­kan­sa eh­dol­le vuo­den 2010 seu­ra­kun­ta­vaa­lei­hin. Poi­ka jäi Sal­paus­se­län seu­ra­kun­ta­neu­vos­ton vaa­lis­sa va­ra­si­jal­le, mut­ta nou­si neu­vos­toon isän­sä rin­nal­le vie­lä sa­man is­tun­to­kau­den ai­ka­na. Vuon­na 2014 isä va­lit­tiin yh­tei­seen kirk­ko­val­tuus­toon ja poi­ka seu­ra­kun­ta­neu­vos­toon. Kun Si­mo­pe­kan äi­ti Vuok­ko Väns­kä va­lit­tiin vuon­na 2016 maal­lik­ko­jä­se­nek­si kirk­ko­hal­li­tuk­seen, voi per­heen to­de­ta kan­ta­neen vas­tuu­ta kir­kos­ta mo­nel­la ta­sol­la.

Ny­ky­ään Si­mo­pek­ka Väns­kä edis­tää Sal­paus­se­län seu­ra­kun­nan toi­min­taa ja hen­gel­lis­tä elä­mää neu­vos­ton va­ra­pu­heen­joh­ta­ja. Väns­kä sa­noo, et­tä hen­ki­lö­koh­tais­ta seu­ra­kun­ta­e­lä­mää ko­ro­na on hil­jen­tä­nyt.

– Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa on käy­ty sään­nöl­li­ses­ti sil­loin, kun on ol­lut lupa ko­koon­tua. Raa­mat­tu­pii­rim­me on jat­ka­nut ko­koon­tu­mi­sia What­sAp­pin kaut­ta.

Läh­teet: Sep­po Väns­kän kir­jat Ja­pa­ni yl­lät­tää yhä uu­del­leen ja Tie on val­mis.

Af­ga­nis­ta­nin vuo­ris­to­lää­kä­rin kä­sis­tä maa­il­mal­le

Si­mo­pek­ka Väns­kä syn­tyi vuon­na 1971 Rii­hi­mä­el­lä. Väns­kä väit­te­li fi­lo­so­fi­an toh­to­rik­si ma­te­ma­tii­kan in­ver­sio-on­gel­mis­ta 2006 ja sai so­vel­le­tun ma­te­ma­tii­kan do­sen­tuu­rin Hel­sin­gin yli­o­pis­toon 2009. Hän on nai­mi­sis­sa Saa­ra Väns­kän kans­sa. Pa­ris­kun­nal­la on 14-vuo­ti­as poi­ka ja 12-vuo­ti­as tyt­tö. Per­he asuu Lah­den Jal­ka­ran­nas­sa.

Väns­kä hiih­tää ja toi­mii huol­ta­ja­na poi­kan­sa jal­ka­pal­lo­jouk­ku­ees­sa FC Lah­des­sa, mut­ta tie­sit­kö hä­nes­tä tätä:

1 Si­mo­pe­kan syn­ny­tys­lää­kä­ri­nä toi­mi “Af­ga­nis­ta­nin vuo­ris­to­lää­kä­ri” Lee­na Kaar­ti­nen, jon­ka kans­sa hän is­tuu nyt Sal­paus­se­län seu­ra­kun­ta­neu­vos­tos­sa.

2 Al­koi soit­taa 11-vuo­ti­aa­na pa­suu­naa isän­sä eh­do­tuk­ses­ta. “Ja­pa­nis­sa on vah­va tor­vi­soit­to­kult­tuu­ri. Mo­nes­sa kou­lus­sa on oma tor­vi­soit­to­kun­ta. Soi­tin pai­kal­li­sis­sa ryh­mis­sä. Enää en soi­ta sään­nöl­li­ses­ti.”

3 En­sim­mäi­nen so­vel­le­tun ma­te­ma­tii­kan työ­teh­tä­vä yli­o­pis­tol­la kos­ki Ser­geik­si sa­not­tua il­ma­tor­jun­ta­ka­nuu­naa. “Ser­gei oli tul­lut tu­tuk­si va­rus­mie­sai­ka­na”, hän pe­rus­te­lee.

4 Kun HPV-ro­ko­tu­soh­jel­ma käyn­nis­tyi ty­töil­le ja laa­je­ni myö­hem­min po­jil­le, käy­tet­tiin pää­tök­sen tu­ke­na Väns­kän ke­hit­tä­mää me­ne­tel­mää, jol­la voi­daan no­pe­as­ti las­kea koh­dun­kau­lan syö­pä­seu­lon­nan vä­es­tö­ta­son vai­ku­tuk­sia use­al­le HPV-tyy­pil­le sa­ma­nai­kai­ses­ti.

Lue lisää aiheesta