JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Läntiselle hautausmaalle ensimmäisenä haudatun Maire Sofia Heinon hauta kuuluu aina Lahti-opas Sinikka Koskisen opastusreittiin.

Läntiselle hautausmaalle ensimmäisenä haudatun Maire Sofia Heinon hauta kuuluu aina Lahti-opas Sinikka Koskisen opastusreittiin.

Laura Visapää

Läntinen hautausmaa täyttää 100 vuotta – kuka oli ensimmäinen haudattu?

16.1.2021
Laura Visapää

Kun Län­ti­nen hau­taus­maa pe­rus­tet­tiin noin 100 vuot­ta sit­ten Kär­pä­sen­mä­el­le, alue kuu­lui Hol­lo­laan. Hol­lo­lan seu­ra­kun­nal­la oli tar­ve uu­teen hau­taus­maa­han, sil­lä seu­ra­kun­nan poh­joi­so­san eli Ve­si­kan­san asuk­kai­den oli han­ka­laa eten­kin tal­vi­sin kul­jet­taa vai­na­jia he­vos­kyy­dil­lä ran­ta­tie­tä pit­kin Hol­lo­lan kir­kol­le. Mat­ka Ve­si­jär­ven itä­puo­lel­ta Kär­pä­sen­mä­el­le oli pal­jon ly­hy­em­pi.

Län­ti­sen hau­taus­maan van­him­man osan myi­vät Hol­lo­lan seu­ra­kun­nal­le Sa­ka­ri Köl­li ja hä­nen puo­li­son­sa Sand­ra. Alu­e­lii­tok­sen myö­tä 1933 Kär­pä­nen hau­taus­mai­neen siir­tyi Lah­del­le. En­sim­mäi­sen ker­ran hau­taus­maa­ta laa­jen­net­tiin Sa­ka­rin Köl­lin kans­sa teh­dyl­lä maa­kau­pal­la 1945. Myö­hem­min on teh­ty vie­lä kak­si maa­kaup­paa, ja ny­kyi­sin hau­taus­maan ko­ko­nais­pin­ta-ala on liki 12 heh­taa­ria.

Hau­taus­maa si­jait­see jää­kau­den ai­kai­sel­la reu­na­muo­dos­tel­mal­la, joka on syn­ty­nyt su­la­mis­ve­sien tuo­mas­ta hie­kas­ta ja ki­vis­tä. Jää­kau­den ai­kai­nen his­to­ria on yhä näh­tä­vis­sä alu­een poh­jois­puo­lel­la, jon­ka ai­ta on vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ra­ken­net­tu hau­taus­maal­ta nous­seis­ta ki­vis­tä.

Hau­taus­maan van­him­man osan vih­ki­mi­sa­jan­koh­ta on hau­tau­tu­nut his­to­ri­an uu­me­niin. Sen si­jaan tie­dos­sa on en­sim­mäi­nen hau­dat­tu, joka oli Mai­re So­fia Hei­no. Hol­lo­lan seu­ra­kun­nan pys­tyt­tä­mä muis­to­ki­vi ker­too, et­tä lap­si syn­tyi 16.2.1920 ja kuo­li 3.1.1921.

Ai­kai­sin syn­ty­mä­ai­ka Län­ti­sel­le hau­dat­tu­jen jou­kos­sa on Eva So­fia Upi­lal­la. Hän syn­tyi 1.2.1834 ja kuo­li 5.3.1930.

– Lä­hes sa­ta­vuo­ti­aak­si elä­neen Eva So­fi­an elä­mään mah­tui ras­kai­ta vai­hei­ta. Hän eli 1800-lu­vun puo­li­vä­lin suu­ret näl­kä­vuo­det, sel­vi­si 1900-lu­vun alun es­pan­jan­tau­dis­ta ja kan­sa­lais­so­das­ta ja kuo­li pula-ai­ka­na 1930-lu­vun vaih­tees­sa, ku­vaa Si­nik­ka Kos­ki­nen Upi­lan elä­mää.

Lah­ti-opas Si­nik­ka Kos­ki­nen on opas­ta­nut 15 vuot­ta Län­ti­sel­lä hau­taus­maal­la ke­säi­sin.

– Ki­veen ha­ka­tut ni­met si­säl­tä­vät mo­nia ta­ri­noi­ta, jot­ka kas­va­vat opas­tus­ker­to­jen myö­tä. Kier­rok­sel­la on usein mu­ka­na su­ku­lai­nen, naa­pu­ri tai lap­suu­den ys­tä­vä, joka täy­den­tää ta­ri­naa. Niin kau­an nämä hau­da­tut ih­mi­set ovat ta­val­laan elos­sa, kun joku vie­lä hei­dät muis­taa, poh­tii Kos­ki­nen.

Län­ti­sen hau­taus­maan 100-vuo­tis­juh­la on 24.1. osa­na eku­mee­nis­ta ru­kous­viik­koa. Ti­lai­suu­det to­teu­te­taan il­man osal­lis­tu­jia. Strii­maus Lah­den seu­ra­kun­tien Yo­u­tu­be-ka­na­val­la. Klo 10 sa­na­ju­ma­lan­pal­ve­lus, klo 14 Hil­jen­ny het­kek­si -mu­siik­kia, klo 15 eku­mee­ni­nen juh­la­har­taus ja klo 15.45 Län­ti­sen hau­taus­maan van­him­man osan esit­te­ly.

Lue lisää aiheesta