Pekka Simojoki liputtaa avoimesti sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka rakentuu maassamme vuosisatoja vaikuttaneen kristinuskon pohjalle. Muusikko ei usko lainkaan siihen, että jonkinlainen katsomusneutraali yhteiskunta olisi edes mahdollinen.
Pekka Simojoella on menossa keikkamiehen vauhdikas päivä. Lounaskin nautitaan puolivauhdissa työn lomassa.
Hän on lähtenyt varhain aamulla ajamaan kotoaan Kangasalta. Helsingissä äänitysten teossa on mennyt vajaa työpäivä ja sitten auton nokka on kääntynyt kohti pohjoista. Riihimäellä odottavat kuoroharjoitukset.
Sitä ennen kuitenkin tapaamme haastattelun merkeissä Medialähetys Sanansaattajat (Sansan) tiloissa Hyvinkäällä.
Paikka on mitä luontevin, koska gospelkonkari esiintyy elokuussa Lahdessa järjestettävillä Sansan Medialähetyspäivillä. Simojoki kertoo, että Medialähetyspäivät on hänelle hyvinkin tuttu tapahtuma.
– Yhteistyökumppaneita minulla on paljon. Melkein jokaisilla kristillisillä kesäpäivillä olen esiintynyt, hän hymyilee tuttuun tapaansa.
Sansan kanssa muusikon yhteistyö on viime aikoina ollut erityisen tiivistä. Häikäisevän kirkas -kiertue lähti liikkeelle 15.11. Seinäjoelta ja käsitti kaikkiaan kuuden konsertin sarjan.
Eri paikkakunnilla kuultiin Simojoen rakastettuja vanhempia ylistyslauluja ja myös uudempaa tuotantoa.
Pekka Simojoki tulee loppukesällä mielellään konsertoimaan Lahteen. Hän kertoo esiintyneensä kaupungissa kymmeniä kertoja erilaisilla kokoonpanoilla.
Päijät-Hämeen keskuksesta on tullut hänelle myös paikkakunta, jossa ”tehdään isoisähommia”.
– Tyttäreni asuu siellä perheineen. Hän on töissä Lahden teatterissa.
Simojoki on konsertoinut myös Ristinkirkossa useita kertoja. Viime kerta oli kuitenkin sellainen, että nyt olisi kuulemma tarvetta korjaavalle kokemukselle.
– Meillä oli kaikki valmiina, mutta jostakin syystä digitekniikka ei toiminut. Aivan loistavat teknikkomme tekivät kolme tuntia töitä ja mikään ei auttanut.
Katastrofin ainekset olivat koossa. Konsertin alkuun oli enää vartti ja laitteista ei lähde pihaustakaan ääntä.
Äkkiä takahuoneesta kaivettiin esille analogilaitteita, joiden avulla homma saatiin lopulta toimimaan.
– Miksaus hoidettiin niin, että miksaaja asettui meidän muusikoiden taakse. Toinen teknikko oli yleisön joukossa ja lähetti sieltä miksaajalle ohjeita WhatsApp -viesteinä. Konsertin loppua kohti oli jo ihan siedettävät soundit.
Suomigospel on pitkään tukeutunut muutamaan vankkaan kivijalkaan. Jaakko Löytyn lisäksi Pekka Simojoki kuuluu ehdottomasti peruskalustoon.
Molemmat kyseisistä muusikoista ovat syntyneet 1950-luvulla. Löytty vuonna 1955 ja Simojoki kolme vuotta myöhemmin.
– Jos suomalainen gospel olisi vain meistä konkareista kiinni, niin silloin olisi syytä huolissaan. Me olemme Jaakon kanssa vielä voimissamme, mutta onhan se selvä, että uraa on meillä takana enemmän kuin edessä.
Simojoki sanoo, että kymmenisen vuotta sitten hän tunsi jopa vähän huolta maamme gospelskenestä. Uusia tekijöitä ei oikein tahtonut olla.
– Silloin mietin, että eikö kirkkoamme oikein kiinnosta tukea nuoria ja lahjakkaita muusikoita. Jos he eivät saa keikkoja, niin sitten helposti jätetään musiikki kokonaan.
Nyt tilanne on kuitenkin Simojoen iloksi muuttunut. Gospeltaivaalla on ilahduttavan paljon osaamista ja uusia kykyjä putkahtelee sieltä täältä.
– Nostan esille esimerkiksi Ossi Mäki-Reinin. Hän on mukana Eve ja Ossi -duossa, Maksetuissa Viuluissa ja Pro Fidessä. Lisäksi haluan mainita Hema Harjun ja Juhani Tikkasen.
Gospelkonkari pitää musiikin merkitystä evankeliumin levittämisessä valtavana.
Hän korostaa myös sitä, että kristillisen musiikkikentän pitää jatkuvasti uusiutua. Ne soittimet ja tyylit, jotka toimivat hienosti muutama vuosikymmenen sitten, eivät välttämättä kosketa nykyihmisiä.
– Musiikki on tämän ajan kieli. On pidettävä huoli, että puhumme ihmisten kanssa samaa kieltä.
Pekka Simojoki luottaa omaan hyvin tunnistettavaan tyyliinsä, jossa on vaikutteita monista elementeistä afrikkalaisesta musiikista lähtien.
Hän ei ole halunnut lähteä tekemään esimerkiksi hengellistä rap-musiikkia.
– Olisihan se hölmöä, jos me konkarit alkaisimme leikkiräppäämään. Antaa niiden tehdä tuon tyylin musiikkia, jotka sitä oikeasti osaavat.
Simojoen työtahti on vuodesta toiseen tiivis. Tuntuukin vähän hassulta, että kovassa iskussa olevan muusikon elämäntyötä kunnioitetaan jo tässä vaiheessa Tampereen Nokia Areenalla elokuussa pidettävällä Glow Festivaalilla.
Muusikko on luonnollisesti toki hyvin otettu osakseen tulleesta kunniasta.
– Tulee mieleen, että meitä on monia, joiden elämäntyötä voisi kunnioittaa. Mutta jos minusta halutaan aloittaa, niin kyllähän se käy.
Simojoelle on varattu suurtapahtumasta puolen tunnin jakso. Ohjelmassa tulee olemaan sekä uran alkuaikojen tärkeitä lauluja ja uudempaakin tuotantoa.
– Luottomuusikkoni Make Perttilä on luvannut tehdä kappaleisiin sovitukset.
Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetystä Glowista Pekka Simojoki on innoissaan. Nokia Areena täyttyi viimeksi ääriään myöten: paikalla oli 9000 gospelmusiikin ystävää.
– Kun esitimme Exitin kanssa legendaarisen Tahdon elää -laulun, niin areenallinen ihmisiä alkoi laulaa mukana. Kun katsomossa syttyivät vielä sadat kännyköiden valot, niin kyllähän se tuntui komealta. Näitä huippuhetkiä ei unohda, Simojoki hymyilee.
Viime vuonna tapahtui jotakin yllättävää. Pekka Simojoki päätyi tahtomattaan maamme kulttuurisotien keskiöön.
Taustalla oli se, että hän esiintyi vuoden 2023 hiljaisella viikolla hämeenlinnalaisessa alakoulussa erään kristillisen järjestön järjestämässä tilaisuudessa.
Simojoki oli ymmärtänyt, että lauluissa voi olla kristillistä sisältöä. Olihan kyseessä pääsiäiskonsertti. Tässä oli kuitenkin tapahtunut tietokatkos.
Konsertin jälkeen erään koululaisen äiti teki kantelun yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja vei asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan.
Nainen vaati 1500 euron korvausta, koska hänen uskonnoton lapsensa oli altistunut koulussa useita kertoja uskonnonharjoitukselle. Yksi niistä oli tuo Simojoen kevään 2023 konsertti.
Aluksi Hämeenlinnan kaupunki oli suostumassa korvauksen maksamiseen.
Asiasta nousi todella suuri julkinen kohu. Monien vaiheiden jälkeen asia eteni lopulta Hämeenlinnan kaupunginhallitukseen. Se päätti 2.12. 2024, että kaupunki ei maksa korvauksia.
Näin jälkikäteen Pekka Simojoki arvelee kiivaita tunteita valtakunnallisestikin herättäneen episodin kuvaavan aika hyvin tätä aikaamme.
– Toisaalta se oli koominen tapahtumasarja, toisaalta vähän surullinenkin.
Simojoki haluaa korostaa yhtä asiaa. Demokraattisessa maassa vanhemmalla on toki oikeus valittaa siitä, jos hän kokee lapsensa jotenkin tulleen kohdelluksi väärin.
– Sitä kuitenkin ihmettelen, että lähdettiin vaatimaan rahaa. Tällaiset asiathan ovat keskustelukysymyksiä koulun kanssa. Sovitaan yhdessä, että ensi kerralla toimitaan toisella tavalla.
Gospelmuusikko näkee tapahtumansarjan kytkeytyvän myös tämän ajan yleiseen ilmapiiriin.
– Yhteiskuntamme polarisoituu yhä enemmän ja jäädään omiin kupliin. Eikö kyseiselle lapsellekin olisi ollut ihan terveellistä mennä sellaiselle alueelle, joka ei ole kotoa tuttua?
Pekka Simojoki myöntää ensin hiukan pelästyneensä kohua, mutta sitten asia kääntyikin myönteiseen suuntaan.
– Tavalliset ihmiset naureskelivat, että eihän tällaisessa korvausten vaatimisessa ole yhtään mitään järkeä. Sain paljon kannustavia viestejä.
Median lähteminen vinhalle laukalle ihmetyttää Simojokea. Hän arvelee lyhyessä ajassa saaneensa enemmän julkisuutta kuin koko pitkän uransa aikana.
– Eräskin iltapäivälehti oikein revitteli sillä, että ”nyt meillä on kohulaulujen sanat”. Siinä jutussa oli vielä vahvennettuna kaikki sanat, joista voisi loukkaantua. Niitä olivat muun muassa Jeesus, Jumala ja Taivaan isä.
Simojoki näkee, että koko episodissa fokus suuntautui täysin väärään suuntaan. Yhteiskunnan todelliset ongelmat piilevät aivan muualla.
– Jos minä olisin ateisti, niin olisin paljon enemmän huolissani siitä, mitä lapseni tekevät netissä tunteja joka päivä. Enkä siitä, että kerran vuodessa lapsi altistuu hetkeksi esimerkiksi Suvivirren haitalliselle vaikutukselle.
Simojoki ei pelkää tunnustaa väriä. Hän liputtaa avoimesti sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka rakentuu maassamme vuosisatoja vaikuttaneen kristinuskon pohjalle. Muusikko ei usko lainkaan siihen, että jonkinlainen katsomusneutraali yhteiskunta olisi edes mahdollinen.
– Katsomusneutraaliin pyrkiminen on sekin katsomusta. Minusta se on tervettä, että yhteiskunnassa toimitaan tietyltä pohjalta.
Simojoki iloitsee siitä, että tutkitusti nuoret miehet ovat Suomessakin kiinnostumassa yhä enemmän kristinuskosta. Hän on keikoillaankin huomannut saman.
Mitä tekijöitä voisi olla tämän ilmiön taustalla?
– Ehkä miehet ovat pitkästä aikaa ruvenneet ajattelemaan, Simojoki heittää nauraen.
Muina syinä hän näkee myös tämän ajan epävarmuuden. Sodasta puhutaan paljon ja avoimestikin.
– Jos sota tulee, niin nuoret miehet ovat ensimmäisenä eturintamalla. Se voi laittaa pohtimaan asioita.
Varsinaisen muusikon työnsä ohella Pekka Simojoki on ollut aktiivinen kirkkopoliittinen vaikuttaja. Hän toimi neljä kautta kirkolliskokouksen jäsenenä, kunnes ei enää viime vaaleissa asettunut ehdolle.
Simojoki seuraa vähän huolissankin kristillisiin arvoihin pohjautuvan suomalaisen yhteiskunnan hajoamista.
– Kirkko riitelee ja on aseeton. Nyt jos koskaan pitäisi tehdä oikeita asioita. Kirkolla on vielä ihmiset ja tilat.
Mitkä sitten olisivat niitä oikeita asioita?
Pekka Simojoki viittaa kahteen vuosien mittaan ajamaansa asiaan. Toisessa niistä lähdettiin antamaan jumalanpalveluksiin vähän uutta potkua.
– Muistan hyvin, kun perheemme palasi kotimaahan lähetystyöstä Namibiasta. Suomalainen jumalanpalvelus oli shokki afrikkalaisen jälkeen. Yhteisöllisyys tuntui puuttuvan kokonaan.
Simojoki onkin ollut eri tavoin uudistamassa jumalanpalveluksia elävämmiksi. Hän kehitti aikoinaan Afrikkalaisen gospelmessun yhdessä Anna-Mari Kaskisen kanssa.
Useilla paikkakunnilla järjestettävät yhteisölliset ja musiikkipitoiset Majataloillat puolestaan tuovat kirkkoon uudenlaista väkeä.
Toinen Simojoelle tärkeä asia on evankelioinnin vahvistaminen. Hän teki asiasta kirkolliskokoukselle aloitteen vuonna 2021.
– Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että ihminen ja Kristus kohtaisivat toisensa. Jos näin tapahtuu, niin ihminen tarvitsee sitten oman hengellisen kodin. Ei vain instituutiota, jossa käyt joskus juhlapyhinä.
Häikäisevän kirkas -konsertti Ristinkirkossa sunnuntaina 24.8. klo 16.
Pekka Simojoki näkee toivoa monessa suunnassa
Maailma on vaikeassa tilanteessa, mutta Simojoki ei suinkaan ole menettänyt toivoaan. Muusikko ammentaa sitä monenlaisista lähteistä.
1. Olen saanut uuden kunnianimen. Se on pappa. Minulla on kolme pientä lastenlasta, joiden elämää saan seurata. Eihän siinä ole kuin silkkaa toivoa, kun tulee uusi sukupolvi kirkkain katsein.
2. Näin kesällä näkee sen, että kaikki mikä on ollut kuolleena, on noussut elämään. Luonto vihertää. Jumalan luomisvoima näkyy kaikessa. Se laittaa ihmiset hymyilemään ja antaa toivoa.
3. Puhutaan siitä, että nuoret miehet ja naiset ovat innostuneet Jeesuksesta. Kierrän maata paljon ja olen päässyt soittamaan yhdessä nuorten kanssa. Siinä jos missä on toivoa, että Jumala herättelee uutta sukupolvea ottamaan vastaan tehtävän viedä evankeliumi tälle ajalle ja kansalle.
4. Minulta usein kysytään, mikä saa sinut jaksamaan. Nuorempana riitti pelkästään se, että pääsi keikalle soittamaan. Nykyään tuo ei enää riitä, mutta kun saa nähdä, kuinka yhä tänäänkin Jumala voi muuttaa ihmisten elämän vaikka yhden laulun kautta, siitä lauluntekijäkin saa voimaa ja toivoa. Se on aina ihme.