– Me ol­laan has­su po­ruk­ka, meil­lä on kol­me va­ra­joh­ta­jaa ja tai­teel­li­nen joh­ta­ja. Kei­kat ja tree­nit pys­ty­tään ve­tä­mään ai­na, sa­no­vat Ma­ria Tuut­ti, Rai­ja Kau­to­nen ja Min­na-Mai­ja Jo­ki­sa­lo.

He ovat yh­teen­sä kuu­si pro­sent­tia Lah­den Nais­lau­la­jis­ta eli Fi­li­an­nas­ta, joka on juu­ri saa­nut 50:nnen jä­se­nen­sä, so­pi­vas­ti sa­ta­vuo­tis­juh­lan kyn­nyk­sel­lä.

Isol­la pop­pool­la ja ni­me­no­maan nais­voi­min asi­at hoi­tu­vat, vaik­ka kuu­lem­ma mies­toi­mi­kun­taa­kin on kuo­rol­le yri­tet­ty vi­ri­tel­lä.

– Huu­mo­ri­mie­lel­lä, Tuut­ti tar­ken­taa, et­tei jää vää­rää kä­si­tys­tä.

Yli 20 vuot­ta kuo­ros­sa mu­ka­na ol­leet Tuut­ti ja Kau­to­nen sa­no­vat, et­tä or­ga­ni­saa­ti­o­na kuo­ro on ai­van huip­pu. Kaik­ki te­ke­vät töi­tä yh­tei­sen hy­vän eteen ja asi­at jär­jes­ty­vät.

Nai­set pi­tä­vät kuo­ron vah­vuu­te­na sen mo­ni­puo­li­suut­ta: Oh­jel­mis­toon kuu­luu niin hen­gel­lis­tä mu­siik­kia, pop­pia, kan­san­mu­sik­kia, klas­sis­ta sekä pe­rin­teis­tä kuo­ro­mu­siik­kia. Fi­li­an­na on myös tun­net­tu yh­teis­työs­tään Lah­den seu­ra­kun­tien kans­sa.

Fi­li­an­na sai al­kun­sa sata vuot­ta sit­ten, tar­kal­leen ot­ta­en 17. päi­vä maa­lis­kuu­ta 1923, kun Lah­den kau­pun­gin maist­raat­tiin teh­tiin il­moi­tus aat­teel­li­sen yh­dis­tyk­sen yh­dis­tys­re­kis­te­riin il­moit­ta­mis­ta var­ten. Lah­den Nais-Lau­la­jat r.y.:n tar­koi­tuk­sek­si ja toi­min­nan laa­duk­si lu­e­tel­tiin seu­raa­vaa: ”Lau­lu­tai­don, etu­pääs­sä kuo­ro­lau­lun ko­hot­ta­mi­nen paik­ka­kun­nal­la toi­meen­pa­ne­mal­la kon­sert­te­ja, lau­la­jai­sia ja mu­siik­ki-il­to­ja sekä avus­ta­mal­la isän­maal­lis­ten y.m. ar­vok­kai­den ti­lai­suuk­sien jär­jes­tä­mi­ses­sä.”

En­sim­mäi­nen oi­kea kon­sert­ti pi­det­tiin ko­ti­kau­pun­gin kir­kos­sa mar­ras­kuus­sa 1923.

Nimi Fi­li­an­na on tuo­reem­paa pe­rua, se otet­tiin käyt­töön vä­hän yli kym­me­nen vuot­ta sit­ten.

Kuo­ron pe­rus­ta­ja An­na Mä­ke­lä oli edel­lä­kä­vi­jä. Hän val­mis­tui eko­no­mik­si vuon­na 1914, ai­ka­na jol­loin nai­sia ei pank­ki­a­lal­la näh­ty. Sit­tem­min kaup­pi­aak­si ryh­ty­nyt Mä­ke­lä ajoi nais­ten asi­aa myös yh­te­nä Yrit­tä­jä­nais­ten kes­kus­lii­ton pe­rus­ta­jis­ta. Kuo­roa hän joh­ti lä­hes kuo­le­maan­sa as­ti eli yh­teen­sä 33 vuot­ta.

– Kun kuo­ro pe­rus­tet­tiin, nais­kuo­ro­ja ei ar­vos­tet­tu, ker­too Kau­to­nen.

– Niil­le ei ol­lut mu­siik­ki­a­kaan, sitä oli ai­no­as­taan mies­kuo­roil­le ja se­ka­kuo­roil­le, jo­ten Mä­ke­lä ti­la­si mu­siik­kia muun mu­as­sa Fe­lix Kroh­nil­ta. Hän myös toi­mi ak­tii­vi­ses­ti Mu­siik­ki­o­pis­ton, Or­kes­te­riyh­dis­tyk­sen sekä Lah­teen siir­ty­neen Vii­pu­rin mu­siik­ki­o­pis­ton hy­väk­si ja teki töi­tä Suo­men Nais­kuo­ro­lii­ton pe­rus­ta­mi­sek­si.

Anna Mäkelä oli Lahden Naislaulajien perustaja ja taiteellinen johtaja vuosina 1923-1956. Kuva: Filianna

Filianna

Suo­men kol­man­nek­si van­hin edel­leen toi­mi­va kuo­ro nou­dat­taa yhä pe­rus­ta­jan­sa sor­vaa­maa sään­töä. Lap­sen vuok­si voi ol­la pois­sa har­joi­tuk­sis­ta, mut­ta mies ei kos­kaan voi ol­la pois­sa­o­lon syy.

Si­sa­rel­li­suus on­kin kuu­lem­ma kuo­ro­lais­ten kan­ta­va voi­ma.

– Tämä on en­sim­mäi­nen kuo­ro, jos­sa olen mu­ka­na, 22 vuot­ta Fi­li­an­nas­sa viih­ty­nyt Min­na-Mai­ja Jo­ki­sa­lo ker­too.

– Jo­ten­kin tämä vain on niin hyvä ja remp­seä po­ruk­ka. Hy­vä­ta­soi­nen kuo­ro, jol­la on mo­ni­puo­li­nen oh­jel­mis­to.

– Tämä on ys­tä­vyys­ryh­mä, jos­sa ei ole kup­pi­kun­tia vaan kai­kil­la on sama mo­ti­vaa­tio ja suun­ta, sa­noo Ma­ria Tuut­ti.

– Tämä on sis­kout­ta ja ys­tä­vyyt­tä. Hyvä tapa van­he­ta yh­des­sä, nai­set sum­maa­vat.

Ny­kyi­sin kuo­ro har­joit­te­lee mies­kuo­ron ti­lois­sa ja esiin­ty­mis­paik­ko­ja on ym­pä­riin­sä, tar­peen ja ti­lan­teen mu­kaan. Kuo­ron tai­teel­li­nen joh­ta­ja Sab­ri­na Ljung­berg sä­vel­tää kuo­rol­le uut­ta mu­siik­kia.

Lah­den seu­ra­kun­tien kans­sa on teh­ty yh­teis­työ­tä alus­ta as­ti ja alu­een kir­kot ovat tul­leet tu­tuik­si. Tut­tu keik­ka­paik­ka on myös Si­be­lius­ta­lo, jos­sa vie­te­tään huh­ti­kuus­sa kuo­ron sa­ta­vuo­tis­juh­laa. Heh­ku-ni­mi­ses­sä juh­la­kon­ser­tis­sa kuul­laan kak­si kan­ta­e­si­tys­tä, jois­ta teos Kuk­kuom­me me kä­kö­set pe­rus­tuu Kan­te­let­ta­ren teks­tiin.

Maa­lis­kuun 26. päi­vä­nä Fi­li­an­na osal­lis­tuu Ris­tin­kir­kos­sa Ma­ri­an il­mes­ty­mis­päi­vän mes­suun, sil­lä se on kaik­kien nais­ten päi­vä. Kon­ser­tis­sa ko­e­taan mu­sii­kil­li­ses­ti Ma­ri­an koko elä­mä, iloi­neen ja su­rui­neen.

Mes­su su­juu omin voi­min, sil­lä myös li­tur­gi ja saar­nan pi­tä­jä löy­ty­vät omis­ta ri­veis­tä. Kant­to­ri ja ur­ku­ri ovat myös meil­le tut­tu­ja, nai­set ker­to­vat.

– Teks­tit lu­e­taan ja ko­leh­dit ke­rä­tään, he va­kuut­ta­vat.

Ma­ri­an il­mes­tys­päi­vä­nä 26. maa­lis­kuu­ta klo 10 pi­de­tään Ris­tin­kir­kos­sa Fi­li­an­na-kuo­ron juh­la­mes­su.