Rohkeat naiset Lahdesta ovat kristillisen naistyön asialla – NNKY on toiminut Lahdessa jo 100 vuotta
Marraskuun lopulla julkaistaan Timo Taulon kokoama Lahden NNKY:n 100-vuotishistoriikki.
Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys (NNKY) on yksi Suomen vanhimmista naisjärjestöistä. Lahdessa yhdistys on toiminut 100 vuotta. Yhdistyksen toimintaa käsittelee Timo Taulo kirjassaan Rohkeat naiset Lahdesta – Lahden Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys 1920–2020.
Historiikkia voi hyvällä syyllä kutsua kulttuuriteoksi. Se tekee näkyväksi ihmisenkasvoisen järjestötyön, jossa NNKY on ollut edelläkävijä monella tapaa.
Esimerkiksi partion NNKY toi Suomeen ensimmäisten joukossa. Lahden paikallisyhdistyksen ohjelmaan partio otettiin vuonna 1929. Lippukunta sai alkuun nimekseen Lahden N.N.K.Y.:n Partiojärjestö, mutta neljä vuotta myöhemmin nimi vaihdettiin Lahden Sinitytöiksi.
Seurakunnalla ei ennen sotia ollut varsinaista nuorisotyötä. Lahden ensimmäinen kirkkoherra Matti Wikström näki työlle kuitenkin aihetta, ja NNKY käynnistikin kirkkoherran toiveesta kerhon rippikoulun käyneille tytöille. Kastehelmet-kerho kokoontui kerran viikossa pastorinkansliassa. Vuonna 1924 joka toinen maanantai opiskeltiin Raamattua ja joka toisena tehtiin käsitöitä. Kerho julkaisi käsintehtyä Kastehelmi-lehteä. Ohjelmassa oli myös retkiä.
Historiikin mukaan NNKY perusti 1930-luvulla Lahden ensimmäisen yksityisen päiväkodin. Aikuistoiminnan keskeiseksi muodoksi kehittyi samalla vuosikymmenellä teollisuuskeskustyö, joka tarjosi kursseja, kerhoja ja kesätoimintaa työläisille ja heidän lapsilleen.
Teollisuuskeskustyön myötä NNKY:n toiminta oli pitkään vilkkainta keskustan, Tornatorin ja Metsäpellon alueilla, jossa oli paljon teollisuuden työpaikkoja.
Metsäpellossa NNKY:n toimintaan lähti 1950-luvulla mukaan Vuokko Eiriö (o.s. Gök), joka toimii yhdistyksessä edelleen aktiivisesti. Eiriö aloitti viisivuotiaana pyhäkoulussa ja kävi myös Kastehelmissä.
– Kuokkamaantiellä toimi pyhäkoulu erään rouvan alakerrassa. Sitten siirryttiin Heinlammintielle, josta tuli yhdistyksen Metsäpellon tukikohta. Minäkin pidin siellä kerhoja melkein 15 vuotta, Eiriö muistelee.
Yhdistys tarjosi kerhotoimintaa monenikäisille. Historiikista selviää, että vuonna 1962 kokoontui raamattupiiri, ompeluilta, pakolaiskerho, nuorten äitien kerho, Riutulan kerho, vanhusten kerho ja posliinimaalauskerho. Lisäksi pidettiin askartelukurssi huonokuuloisille sekä laatutyökurssi. Retkiä tehtiin ainakin Upo oy:n teollisuuslaitoksiin. Kaupungin sairaaloihin vietiin terveisiä ”Suurelta Parantajalta”. NNKY:n perinteeksi muodostuneet joulupaketit ja kukkalähetykset löysivät tiensä jouluna yksinäisille vanhuksille.
Eiriö toimi myös puisto-ohjaajana yhdistyksen kesäkerhoissa. NNKY:llä oli 1970-luvulla Lahdessa kesäloma-ajan toimintaa parhaimmillaan 12 leikkikentällä ja 24 leikkikenttäohjaajaa.
– Minulla on paljon hyviä muistoja kerhoista ja puistoryhmistä, Eiriö sanoo.
Hengellisyys on ollut NNKY:n ja sen vuonna 1894 perustetun maailmanliiton World YWCA:n ytimessä alusta lähtien. Järjestön muita johtavia periaatteita ovat kansainvälisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja pyrkimys tasa-arvoon.
Jo teollisuuskeskustyöllä tuettiin työssä käyvien naisten arkea, mutta varsinainen tasa-arvotyö pääsi NNKY-liikkeessä vauhtiin 1980-luvulla, kun Raamattua, kirkkoa ja kristillistä perinnettä alettiin tutkia kriittisemmin naisnäkökulmasta.
Tärkeää liikkeelle on naisiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan vastustaminen. NNKY:n Väkivallatonta viikkoa vietettiin Suomessa 1997–2015.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pui myös 1990-luvulla toiminut Lahden NNKY:n Saarat-draamaryhmä. Yhdistyksen järjestämällä naisten itsepuolustuskurssilla käsiteltiin muun muassa irtautumistekniikoita, erilaisten välineiden käyttöä itsepuolustuksessa sekä sitä, mitä laki sanoo itsepuolustuksesta.
Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä NNKY järjesti Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella toimintaa maahanmuuttajatytöille. Iltarusko-projektissa kehitettiin RAY:n avustuksella puolestaan vanhustyötä.
Lahden NNKY:ssä on vähän yli 50 jäsentä, joista aktiivisia parikymmentä. Toiminta on huippuvuosista kaventunut. Osan toiminnoista ovat ottaneet hoitaakseen muut palveluiden tuottajat, kuten kaupunki ja seurakunta. Toinen syy on se, että yhdistys toimii nykyään täysin vapaaehtoisvoimin. Toimintojen vetäjistä on pulaa.
Moni perinteinen toiminta, kuten kuoro ja myyjäiset, voitaisiin todennäköisesti elvyttää, jos sitoutuneita vetäjiä olisi, uskoo yhdistyksen puheenjohtaja Krista Karjalainen.
– Myyjäisissä minulla oli hyvä aisapari, mutta hän siirtyi ajasta ikuisuuteen. Vappu- ja joulumyyjäisiä on kyselty paljon. Niidenkin lopettamisesta taitaa kohta olla jo 10 vuotta, hän sanoo.
Karjalainen, joka on kuulunut yhdistykseen vuodesta 1989, toteaa toiminnan olevan jäsenistön näköistä.
– Onko käsitöistä kiinnostuneita vai ei? Tällä hetkellä meillä ei ole säännöllisesti kokoontuvaa käsityöpiiriä, mutta erilaisia teemoja on ollut. On tehty käsinukkeja ja nukketeatteria. Viime vuonna tehtiin keppihevosia, joista osa lahjoitettiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja Lahden ensi- ja turvakotiin.
Puheenjohtajan mukaan ihmiset eivät ole valmiita sitoutuman harrastustoimintaan niin perusteellisesti kuin joku vuosikymmen sitten.
– Meidän Virsiä ja viiniä -tapahtuma on suosittu osittain varmasti siksi, että se ei sido mihinkään. Tapahtumaa ei järjestetä joka kuukausi ja sillä on vaihtuva teema. Ihminen voi tulla mukaan, jos teema kiinnostaa ja kalenterissa on tilaa.
Lahden NNKY toi viinin ja virret jugendsalinsa pöytään 2013. Vapaudenkatu 8:ssa sijaitseva, vuonna 2000 peruskorjattu huoneisto on ollut yhdistyksen toiminnan keskus vuodesta 1928. Komeaan saliin voi tutustua esimerkiksi NNKY:n Markkinakahvilassa. Lahden kuukausimarkkinoiden aikaan avoinna olevaa kahvilaa emännöi Vuokko Eiriö.
– Tulen kuudelta puuroa keittämään. Kello kahdeksalta avataan, ja silloin tulee moni torikauppias aamupuurolle. Markkinakahvila on vuosikymmenten perinne, hän kertoo.
NNKY vuokraa tilaa muiden yhdistysten käyttöön. Tilavuokraus on yhdistykselle merkittävä tulonlähde, joka on lähes tyrehtynyt korona-aikana.
– Olemme aika liemessä koronan takia. Sähkölasku ja vastike juoksee. Täytyy laittaa kädet ristiin, että saamme jostain lahjoituksia tai testamentin, että pääsemme pahimman yli, puheenjohtaja Karjalainen sanoo.
Yhdistyksen tulevaisuuden Karjalainen näkee valoisana, kunhan koronasta selvitään.
– Tässä kaupungissa on yhä tarvetta tällaiselle järjestölle. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen on yksi tulevien vuosien painopistealueista. Heitä olisi tärkeä saada mukaan toimintaan.
Liiton strategiaankin on kirjattu tyttöjen ja nuorten naisten johtajuuden vahvistaminen.
– Tarkoitus ei ole tehdä yritysjohtajia, vaan estää syrjäytymistä – vahvistaa nuorten naisten itsetuntoa sekä lisätä heidän voimavarojaan ja keinojaan selviytyä kilpailuyhteiskunnassa, Karjalainen sanoo.
Yhteiskunta maallistuu, mutta puheenjohtaja sanoo, että hengellisyys säilyy NNKY:n tapahtumissa.
– Joka tilaisuudessa on pieni uskonnollinen osuus, esimerkiksi hartaus. Raija Heikkurisen vetämässä rouvasväen kerhossa, joka kokoontuu joka toinen torstai, on luettu Raamattua. Virsiä ja viiniä -illoissa opiskellaan uusia virsiä. Meillä on myös muutamia vuosittaisia ekumeenisia tapahtumia, Krista Karjalainen toteaa.
Timo Taulon Rohkeat naiset Lahdesta – Lahden Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys 1920–2020 julkaistaan Siskon päivänä 26. marraskuuta. Kirja tulee myyntiin ainakin Lahden NNKY:n toimistolle.