Ker­ran ek­se­geet­ti, ai­na ek­se­geet­ti. Pek­ka Sär­kiö on tut­ki­nut Raa­mat­tua yli­o­pis­to­tut­ki­ja­na ja tut­kii edel­leen har­ras­tuk­sek­seen. Työn ja har­ras­tuk­sen poh­jal­ta on syn­ty­nyt kir­ja Kun au­rin­ko sei­sah­tui. Vas­ta­jul­kais­tus­sa te­ok­ses­sa Sär­kiö ja tie­to­kir­jai­li­ja Mar­kus Ho­ta­kai­nen käy­vät läpi Raa­ma­tun ta­pah­tu­mia te­o­lo­gi­an ja luon­non­tie­tei­den va­los­sa.

Sär­kiö ja Ho­ta­kai­nen ovat tun­te­neet toi­sen­sa opis­ke­lu­a­joil­ta Es­poon­lah­den lu­ki­os­ta. Kir­jal­li­nen yh­teis­työ käyn­nis­tyi Sär­ki­ön vuon­na 2018 jul­kais­tus­ta kir­jas­ta Sa­lo­mon sa­lai­suus.

– Sain Mar­kuk­sel­ta apua Sa­lo­mo-kir­jaan. Se oli tä­män­kin kir­jan kim­mo­ke, Sär­kiö sa­noo.

Ka­ve­ruk­set ovat va­lin­neet Vas­ta­pai­non jul­kai­se­maan Kun au­rin­ko sei­sah­tui -kir­jaan 17 il­mi­ö­tä Van­has­ta tes­ta­men­tis­ta.

– Mo­nia nois­ta ta­pah­tu­mis­ta olen tut­ki­nut ai­em­min, osa nou­si Mar­kuk­sen kiin­nos­tuk­ses­ta. Mar­kus­ta kiin­nos­ta­vat har­vi­nai­set luon­no­nil­mi­öt.

Sär­kiö ot­taa Ho­ta­kai­sen kiin­nos­tuk­sen koh­teis­ta esi­mer­kik­si Tun­gus­kan rä­jäh­dyk­sen 30. ke­sä­kuu­ta 1908. Mah­dol­li­ses­ti as­te­roi­din tai ko­mee­tan rä­jäh­dys­tä seu­ran­nut pai­ne­aal­to ja myrs­ky­tuu­li kaa­toi­vat Si­pe­ri­as­sa 80 mil­joo­naa puu­ta noin 40 ki­lo­met­rin sä­teel­lä. Rä­jäh­dyk­sen kuu­muus polt­ti met­sää 14,5 ki­lo­met­rin sä­teel­lä ja tun­tui polt­ta­va­na vie­lä 60 ki­lo­met­rin pääs­sä.

Tul­ta ja tu­li­ki­veä sa­toi Raa­ma­tun mu­kaan So­do­mas­sa ja Go­mor­ras­sa. Jos ku­vaus pi­tää ku­tin­sa, mi­kään tun­net­tu luon­no­nil­miö pait­si kos­mi­nen rä­jäh­dys ei se­li­tä ta­pah­tu­nut­ta.

Sär­ki­ön ja Ho­ta­kai­sen kir­jas­sa, jos­sa kir­joit­ta­jien osuuk­sia ei ole eri­tel­ty, to­de­taan, et­tä kos­mi­sen koh­taa­mi­sen merk­ke­jä on löy­det­ty Jor­da­ni­as­sa si­jain­nees­ta Tall el-Ham­ma­min kau­pun­gis­ta, joka voi­si ol­la Raa­ma­tun So­do­ma. Kai­vauk­sis­sa pal­jas­tu­neet ra­ken­nus­ten jään­teet, osit­tain su­la­neet sa­vi­tii­let sekä murs­kau­tu­neet ih­mis­ten luut ovat tu­hou­tu­neet sa­maan ai­kaan noin 1 700 vuot­ta en­nen ajan­las­kum­me al­kua.

Kau­pun­gin si­jain­ti, ole­tet­tu koko sekä tu­hon ajan­koh­ta ja laa­juus täs­mää­vät, mut­ta alu­eel­ta ei ole löy­ty­nyt kraat­te­ria, joka syn­tyy, kun ava­ruu­den kap­pa­le is­key­tyy vauh­dil­la maan­ka­ma­raan.

Vaan ei ole löy­ty­nyt kraat­te­rei­ta Tun­gus­kas­ta­kaan, kun vie­ras ava­ruu­des­ta tu­hou­tui use­am­man rä­jäh­dyk­sen sar­jas­sa ki­lo­met­rien kor­keu­des­sa.

Jos So­do­man yl­lä rä­jäh­ti kir­jas­sa ku­va­tus­sa laa­juu­des­sa, sen ajan ih­mi­sil­lä oli­vat hy­vät se­li­tyk­set vä­his­sä.

– Ei sil­le ol­lut muu­ta se­li­tys­tä kuin Ju­ma­lan ran­gais­tus, Sär­kiö sa­noo.

En­sim­mäi­sen Moo­sek­sen kir­jan mu­kaan So­do­man ja Go­mor­ran kau­pun­ke­ja ran­kais­tiin eri­tyi­sen syn­ti­ses­tä elä­mäs­tä.

– Kaik­ki Van­han tes­ta­men­tin teks­tit ei­vät tue aja­tus­ta, et­tä So­do­ma oli­si ol­lut syn­ti­nen pa­hei­den pesä. Kor­kei­taan eri­no­mai­suu­des­taan yl­pis­ty­nyt kau­pun­ki.

Se­kin on mah­dol­lis­ta, et­tä kä­si­tys So­do­man ja Go­mor­ran eri­tyi­ses­tä syn­ti­syy­des­tä oli­si muo­dos­tu­nut vas­ta kau­pun­git täy­sin tu­hon­neen on­net­to­muu­den jäl­keen.

Uu­des­ta tes­ta­men­tis­ta kir­jaan on pää­ty­nyt jou­lun täh­ti, jon­ka ker­ro­taan joh­dat­ta­neen tie­tä­jät Jee­suk­sen sei­men ää­rel­le.

Täh­ti voi ol­la Ju­ma­lan po­jan syn­ty­mää ko­ros­ta­vaa le­gen­daa, mut­ta tai­vaal­la­kin ta­pah­tui, Sär­ki­ön ja Ho­ta­kai­sen kir­ja muis­tut­taa. 17. ke­sä­kuu­ta 2 eKr kirk­kaim­mat pla­nee­tat, Ve­nus ja Ju­pi­ter, oli­vat il­lal­la län­ti­sel­lä tai­vaal­la niin lä­hek­käin, et­tä nii­den saat­toi näh­dä su­lau­tu­van yh­dek­si kirk­kaak­si va­lo­pis­teek­si. Ai­van kuin tai­vaal­le oli­si het­kek­si syt­ty­nyt uu­si täh­ti.

Pla­neet­to­jen liik­keis­tä ol­tiin jo tuo­hon ai­kaan hy­vin kar­tal­la, ja noi­den tai­vaan­kap­pa­lei­den koh­taa­mi­sel­la oli ba­by­lo­ni­a­lai­sil­le eri­tyi­nen sym­bo­li­nen mer­ki­tys. Ju­pi­te­ria pi­det­tiin yli­ju­ma­la­na ja Ve­nus­ta ju­mal­ten äi­ti­nä ja Je­ru­sa­le­min täh­te­nä. Koh­taa­mi­nen ei var­mas­ti jää­nyt huo­mi­ot­ta.

Ker­to­mus jou­lun täh­des­tä, on se tot­ta tai ei, ni­voo Van­han ja Uu­den tes­ta­men­tin yh­teen. Pro­feet­to­jen en­nus­tuk­set käy­vät to­teen, kun täh­ti joh­dat­taa tie­tä­jät Mes­si­aan luok­se.

Sär­kiö to­te­aa, et­tei Kun au­rin­ko sei­sah­tui -kir­jas­sa ote­ta kan­taa Raa­ma­tun ih­mei­siin. Joil­le­kin il­mi­öil­le on mah­dol­lis­ta löy­tää pa­rem­pi luon­non­tie­teel­li­nen se­li­tys kuin toi­sil­le, mut­ta par­haat­kaan se­li­tyk­set ei­vät ole au­kot­to­mia.

Ku­ten kir­jas­sa to­de­taan, pa­rin­tu­han­nen vuo­den ta­kai­sis­ta kir­joi­tuk­sis­ta on vai­kea pää­tel­lä, mikä on kir­jai­mel­li­ses­ti tot­ta ja mikä ver­taus­ku­val­lis­ta ker­ron­taa. Han­ka­luut­ta li­sää se, et­tä ta­pah­tu­mia se­los­te­taan sen ajan ih­mi­sen ja tie­tä­myk­sen nä­kö­kul­mas­ta.

Ta­ri­nat ovat voi­neet elää suul­li­se­na pe­rin­tee­nä pit­kään en­nen kuin ne on tal­len­net­tu kir­jal­li­seen muo­toon. Sär­kiö huo­maut­taa, et­tä par­haat ta­ri­nat ja sym­bo­lit ovat us­ko­mat­to­man elin­voi­mai­sia. Ne ovat ih­mis­kun­nan yh­teis­tä pe­rin­töä.

Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa ker­ro­taan pap­pi He­se­kie­lin näy­is­tä, sii­vek­käis­tä hah­mois­ta, jot­ka ny­ky­tie­tä­myk­sen mu­kaan ovat van­hem­paa ba­by­lo­ni­a­lais­ta al­ku­pe­rää. Met­sä­jät­ti UPM-Kym­me­nen tun­nus, Hugo Sim­ber­gin luo­ma sii­ve­käs lei­jo­na eli aar­ni­kot­ka, näyt­täi­si ole­van sa­mas­ta puus­ta.

Arjessa Särkiö keskittyy luonnonilmiöihin. Kanat ja pölyttäjät ovat evp kenttäpiispan sydäntä lähellä. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Pek­ka Sär­kiö muis­te­taan puo­lus­tus­voi­mien kent­tä­piis­pa­na. Hä­nen vii­mei­nen vir­ka­kau­ten­sa päät­tyi tä­män vuo­den tam­mi­kuus­sa. Syys­kuus­ta al­ka­en Sär­kiö on toi­mi­nut Ii­tin kirk­ko­her­ran vi­ran­si­jai­se­na. Vä­lis­sä hän eh­ti si­jais­taa Kan­gas­nie­men kirk­ko­her­raa.

– Tar­koi­tus on toi­mia edel­leen kir­kon pii­ris­sä. Koen, et­tä mi­nul­la on in­toa ja myös an­net­ta­vaa. Olen viih­ty­nyt Lah­des­sa pa­pin töis­sä yli 20 vuot­ta. Mie­lel­lä­ni te­ki­sin töi­tä tääl­tä kä­sin, hän sa­noo.

Kent­tä­piis­pa evp ja puo­li­son­sa Riit­ta Sär­kiö, Lau­neen kap­pa­lai­nen, asu­vat Jout­jär­ven kir­kon naa­pu­ris­sa. Pa­ris­kun­ta os­ti kiin­teis­tön seu­ra­kun­nal­ta omak­seen 2010-lu­vun vaih­tees­sa.

Ta­lon pi­ha­pii­ris­sä Sär­kiö hoi­taa me­hi­läi­siä sekä maa­ti­ais­ka­no­ja.

– Ka­nat ovat sään­kes­tä­viä. Ul­koi­le­vat tal­vel­la­kin, jos­kin täl­lä het­kel­lä ovat lin­tuinf­lu­ens­sau­han ta­kia si­sä­ti­lois­sa. Nor­maa­lis­ti ul­koi­le­vat tar­han ul­ko­puo­lel­la. Nyt kan­nan tar­haan äm­pä­ril­lä vih­re­ää: voi­ku­kan­leh­tiä ja ruo­hoa.

Sär­ki­ön Au­gus­to-kuk­ko kie­kui seu­ra­kun­nan Kär­si­mys­tie-kau­pun­ki­näy­tel­mäs­sä Pie­ta­rin kiel­let­tyä Jee­suk­sen, kun näy­tel­mä vii­mek­si, vuon­na 2016, esi­tet­tiin. Kär­si­mys­tie koit­taa taas en­si ke­vää­nä Lah­des­sa.

– Au­gus­to kuo­li vii­me vuon­na, mut­ta kyl­lä meil­tä kuk­ko pää­si­äis­näy­tel­mään löy­tyy. Vä­hän jo Lis­kil­le (Pet­ri, oh­jaa­ja) lu­pa­sin­kin. Ka­tu­näy­tel­mä on hyvä jut­tu. Hie­no tapa ak­ti­voi­da seu­ra­kun­taa jal­kau­tu­mal­la kau­pun­gil­le. Se on juu­ri sitä, mitä kir­kon pi­tää­kin teh­dä.

Sär­kiö oli eh­dol­la Mik­ke­lin piis­pak­si, mut­ta hä­vi­si niu­kas­ti Mari Park­ki­sel­le. Tap­pio ei jää­nyt kai­ve­le­maan, va­kuut­taa SM-ta­son ve­te­raa­ni­vii­si­ot­te­li­ja.

– Ihan hyvä maku jäi. Lah­den alue on ai­ka uu­si hiip­pa­kun­nas­sa. Päi­jät-Hä­mees­sä sain eni­ten ää­niä, muu­al­la vä­hem­män. Park­ki­nen sai yl­lät­tä­vän pal­jon ää­niä jo ekal­la kier­rok­sel­la, vaik­ka ko­ke­muk­sen­sa kir­kol­li­sis­ta joh­to­teh­tä­vis­tä on vä­häi­sem­pää. Suo­si­oon vai­kut­ti var­maan­kin hä­nen va­lo­voi­mai­nen per­soo­nan­sa ja Suo­men kirk­ko­po­liit­ti­nen ti­lan­ne. Yleis­hu­ma­nis­ti­nen suun­taus vah­vis­tuu kir­kos­sa.

Mo­ni­ot­te­li­ja pa­nee uut­ta ma­toa kouk­kuun. Hän on aset­tu­mas­sa eh­dol­le ke­vään kir­kol­lis­ko­kous­vaa­lis­sa.