JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

"Vapaa­eh­toisia tarvitaan enemmän" – Irja Johnson kuvailee Antero Vainiota täydel­li­seksi ystäväksi

4.9.2020
Janne Urpunen

Lii­kun­ta­ys­tä­vä An­te­ro Vai­nio ul­koi­lut­taa Ir­ja John­so­nia ker­ran vii­kos­sa, mut­ta ko­ro­nan ta­kia kak­sik­ko ei ole koh­dan­nut sit­ten ke­vään.

– Ta­ka­pak­kia on men­ty. Ta­sa­pai­no mei­naa heit­tää, kun olen ol­lut tu­vas­sa mel­kein kai­ken ai­kaa. Yk­sin en us­kal­la liik­kua, et­ten kup­sah­da, John­son sa­noo.

John­son liik­kuu ja nä­kee huo­nos­ti. Asun­nos­saan hän pär­jää, mut­ta tar­vit­see tu­ki­hen­ki­löä asun­non ul­ko­puo­lel­la.

– Vä­hän­lai­ses­ti on tul­lut ul­koil­tua. On­nek­si mi­nul­la on kak­si par­ve­ket­ta. Ke­säl­lä olen pi­tä­nyt mo­lem­pien ovia au­ki, et­tä saan hap­pea.

Ys­tä­vä­pa­ris­kun­ta käyt­tää John­so­nia ker­ran vii­kos­sa "ih­mis­ten il­moil­la" rin­ta­ma­ve­te­raa­nien ma­jal­la Kil­pi­äi­sis­sä.

– Se on ol­lut mi­nul­le ke­sän hen­ki­rei­kä. Olem­me so­ta­lap­sia, ys­tä­vät­tä­ren mies on so­ta­or­po.

John­so­nin ja Vai­ni­on ta­paa­mi­set jat­ku­vat syys­kuus­sa.

– Ikä­vä on ol­lut. Mi­nä­kin saan täs­tä pal­jon. Hy­vän mie­len ja lii­kun­taa. Meil­lä on mu­ka­via kes­kus­te­lu­ja, Vai­nio sa­noo.

John­son nau­rah­taa, et­tä ta­ri­nat ei­vät lopu kes­ken. Mo­nen­lais­ta on elä­mäs­sä ta­pah­tu­nut. Hän on asu­nut kuu­des­sa maas­sa. Nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta meni Yh­dys­val­lois­sa ja Ka­na­das­sa.

An­te­ro Vai­nio on ol­lut seu­ra­kun­nan va­paa­eh­toi­nen lii­kun­ta­ys­tä­vä kol­me ja puo­li vuot­ta.

– Jäin eläk­keel­le ja jon­kin ai­kaa mie­tin, mitä iso­na te­ki­sin. Huo­ma­sin leh­des­sä il­moi­tuk­sen seu­ra­kun­nan va­paa­eh­tois­työn kurs­sis­ta ja sil­lä tiel­lä ol­laan.

John­so­nia Vai­nio on lii­kut­ta­nut vuo­des­ta 2018.

– Ei voi pa­rem­paa toi­voa. Hän on täy­del­li­nen ys­tä­vä. Olen kii­tol­li­nen hä­nel­le ja seu­ra­kun­nal­le täs­tä mah­dol­li­suu­des­ta, John­son sa­noo.

Vai­nio toi­voo li­sää va­paa­eh­toi­sia lii­kun­ta­ys­tä­vien toi­min­taan.

– Ir­ja jou­tui odot­ta­maan lii­kun­ta­ys­tä­vää pit­kään. Va­paa­eh­toi­sia tar­vit­tai­siin enem­män. Avun tar­vit­si­joi­ta on enem­män kuin lii­kun­ta­ys­tä­viä.

Vai­nio kuu­luu myös Ma­ri­an Lei­jo­niin. Lei­jo­nat aut­te­le­vat mak­sut­ta van­huk­sia ja vam­mai­sia ko­din pie­nis­sä as­ka­reis­sa.

– Meil­le tu­lee yk­sit­täi­siä keik­ko­ja, ku­ten rän­nien puh­dis­ta­mis­ta ja rul­la­ver­ho­jen asen­ta­mis­ta.

Omais­hoi­det­ta­vien päi­vä­toi­min­ta­ryh­mä Oi­vak­lu­bi ko­koon­tuu Jal­ka­ran­nan seu­ra­kun­ta­ko­dil­la. Klubi tar­jo­aa omais­hoi­dos­sa ole­vil­le ikään­ty­neil­le toi­min­taa ja sa­mal­la omais­hoi­ta­jil­le va­paa-ai­kaa. Ul­la Sa­vi­jär­vi on Oi­vak­lu­bin va­paa­eh­tois­työn­te­ki­jöis­tä ko­ke­nein. Sa­vi­jär­vi on an­ta­nut ai­kaan­sa Oi­vak­lu­bil­le tois­ta­kym­men­tä vuot­ta.

– Tämä so­pii mi­nul­le. Pa­ras­ta on ih­mis­ten koh­taa­mi­nen. Saan iloa sii­tä, kun huo­maan, et­tä toi­nen tyk­kää.

Ryh­mä ko­koon­tuu tors­tai­sin kel­lo 09–14.

– Omais­hoi­dos­sa ole­vat pää­se­vät ta­paa­maan mui­ta ih­mi­siä ja saa­vat päi­viin­sä vaih­te­lua. Aa­mus­ta käy­dään kir­kos­sa ja kirk­ko­kah­veil­la Jal­ka­ran­nan seu­ra­kun­ta­ko­dil­la. Sen jäl­keen ju­tus­tel­laan, lu­e­taan leh­tiä, pi­de­tään eh­kä tie­to­kil­pai­lu ja ruo­kail­laan. Il­ta­päi­väs­tä jum­pa­taan ja juo­daan läh­tö­kah­vit.

Oi­vak­lu­bis­sa käy kah­dek­san asi­a­kas­ta, jois­ta huo­leh­tii nel­jä va­paa­eh­tois­ta ker­ral­laan.

– Päi­vä me­nee no­pe­as­ti ja käy työs­tä. Vaik­ka teh­tä­vä ei ole fyy­si­ses­ti ras­kas, hei­tän soh­val­le pit­käl­le­ni, kun tu­len ko­tiin, Sa­vi­jär­vi sa­noo.

Hän ker­too ar­vos­ta­van­sa sitä, et­tä työ lop­puu sil­loin, kun Oi­vak­lu­bin ovi sul­keu­tuu.

– Tämä on niin sel­ke­ää. Omai­set tuo­vat ja ha­ke­vat asi­ak­kaan. Työ ei seu­raa ko­tiin. Työs­sä on myös jous­toa. Ai­na ei tar­vit­se ol­la pai­kal­la. Jos on lo­mia tai mui­ta me­no­ja, niis­tä pys­ty­tään so­pi­maan.

Ei­ja Bro­man työs­ken­te­lee Mo­ni­toi­mi­kes­kus Ta­ka­tas­kus­sa va­paa­eh­toi­se­na sil­loin täl­löin.

– Aut­te­len sa­lis­sa ja keit­ti­ös­sä, lei­von ja tuu­raan kah­vi­os­sa. Olen sel­lai­nen joka pai­kan höy­lä. Me­nen sin­ne mis­sä tar­vi­taan, hän ker­too.

Bro­man työs­ken­te­li Ant­ti­lan ta­va­ra­ta­los­sa Lah­des­sa 34 vuot­ta yh­ti­ön kon­kurs­siin eli vuo­teen 2016 as­ti. Sen jäl­keen hän on ol­lut työ­ko­kei­lus­sa Ta­ka­tas­kus­sa ja palk­ka­työs­sä seu­ra­kun­nan ruo­ka­ja­ke­lus­sa.

– Sit­ten tuli ko­ro­na ja työ­suh­de päät­tyi tou­ko­kuun lo­pus­sa. Ke­säl­lä kä­vin tääl­lä va­paa­eh­toi­se­na tuu­raa­mas­sa, kun Ta­ka­tas­kun take away au­ke­si. Tu­len mie­lel­lä­ni jee­saa­maan sil­loin, kun tar­vi­taan.

Muu­al­la Bro­man ei ole va­paa­eh­tois­työ­tä teh­nyt.

– Tä­män ko­ke­muk­sen pe­rus­teel­la voin suo­si­tel­la va­paa­eh­tois­työ­tä. Saan tääl­tä hy­vän mie­len, ei­kä tän­ne ole kos­kaan vas­ten­mie­lis­tä tul­la. Tääl­lä käy pal­jon van­huk­sia syö­mäs­sä. Ai­van iha­nia ih­mi­siä, joi­den kans­sa on mu­ka­va ru­pa­tel­la. On help­po näh­dä, kuin­ka pal­jon Ta­ka­tas­kun avaa­mi­nen on asi­ak­kail­le mer­kin­nyt.

Bro­man te­kee va­paa­eh­tois­työ­tä kut­sut­ta­es­sa, mut­ta piir­tää omat ra­jan­sa.

– Olen sa­no­nut, et­tä ky­syä saa ja mie­lel­lä­ni tu­len. Ker­ron sit­ten, jos mi­nul­le ei sovi.

Va­paa­eh­tois­työn­te­ki­jä tun­tee ta­lon työt ja käy­tän­nöt niin, et­tä pys­tyy opas­ta­maan työ­hön uu­sia te­ki­jöi­tä.

– Tyk­kään työs­tä ja tän­ne on ai­na ilo tul­la. Toi­veis­sa on, et­tä pää­si­sin tän­ne palk­ka­työ­hön.

Ta­ka­tas­kus­sa työs­ken­te­lee työ­pa­ja­nuo­ria, työ­kun­tou­tu­jia, työ­ko­kei­li­joi­ta, työ­har­joit­te­lus­sa ole­via opis­ke­li­joi­ta ja työ­hön tu­tus­tu­jia. Esi­mies­työ­tä te­ke­vät ovat va­ki­tui­sia. Oh­jaus­teh­tä­vis­sä ole­vat työ­val­men­ta­jat työs­ken­te­le­vät mää­rä­ai­kai­si­na palk­ka­tu­el­la.

– Ruo­ka­pal­ve­luis­sa tar­vi­taan vä­lil­lä va­paa­eh­toi­sia. Pyy­de­tään ih­mi­siä, jot­ka ovat ha­luk­kai­ta tu­le­maan päi­väk­si, kah­dek­si tai muu­ta­mak­si päi­väk­si. Va­paa­eh­toi­set vas­taa­vat meil­lä myös opin­to­ker­ho­jen ja har­ras­te­ryh­mien ve­tä­mi­ses­tä, ker­too Ta­ka­tas­kun joh­ta­va työn­te­ki­jä Ol­li Kopo.

Lah­den seu­ra­kun­tien yh­tei­seen va­paa­eh­tois­työ­hön ha­keu­du­taan pe­rus­kurs­sin kaut­ta. Kurs­si an­taa val­miu­det suun­tau­tua eri­lai­siin va­paa­eh­toi­siin aut­ta­mis­teh­tä­viin. Kurs­sil­la käy­dään läpi, mitä va­paa­eh­tois­työ on ja mitä se ei ole, tu­tus­tu­taan va­paa­eh­tois­työn mo­ni­nai­siin teh­tä­viin ja kuul­laan va­paa­eh­tois­ten ko­ke­muk­sia.

– Mei­dän va­paa­eh­tois­työn kent­tä on to­del­la laa­ja. Lah­den seu­ra­kun­nis­sa eri teh­tä­vis­sä on yli tu­hat va­paa­eh­tois­ta, joh­ta­va di­a­ko­ni­a­työn­te­ki­jä Jaa­na Grön­dahl to­te­aa.

Pe­rus­kurs­si on yleen­sä jär­jes­tet­ty kah­des­ti vuo­des­sa, mut­ta jär­jes­te­tään tänä vuon­na vain ker­ran.

– Ihan­ne­ti­lan­tees­sa ih­mi­nen voi vä­lit­tö­mäs­ti käy­dä kurs­sin, kun halu teh­dä va­paa­eh­tois­työ­tä syt­tyy. Jon­kin­lai­sen nons­top-mal­lin suun­taan mei­dän täy­tyy tu­le­vai­suu­des­sa kurs­si­tuk­sis­sa pyr­kiä, Grön­dahl sa­noo.

Seu­ra­kun­ta­yh­ty­män di­a­ko­ni­an va­paa­eh­tois­työn kes­kus on Lah­den kes­kus­tas­sa, osoit­tees­sa Va­pau­den­ka­tu 6, si­jait­se­va Ma­ri­an Kam­ma­ri. Sen va­paa­eh­tois­toi­min­nas­sa on noin 230 ih­mis­tä. Lu­vus­sa ovat mu­ka­na Ma­ri­an Kam­ma­rin kah­vi­lan ja Mis­si­o­kau­pan työn­te­ki­jät, van­hus­ten ja vam­mais­ten lii­kun­ta­ys­tä­vät, kä­si­työ­ryh­män ve­tä­jät, Ma­ri­an Lei­jo­nat, omais­hoi­ta­jien päi­vä­toi­min­ta­ryh­mien ja vam­mais­työn avus­ta­jat sekä teh­tä­vä­ti­laus­ten pu­he­lin­päi­vys­tä­jät.

Kir­kon kes­kus­te­lu­a­pu työl­lis­tää Lah­des­sa 60, sai­raa­la­sie­lun­hoi­to 50 ja maa­han­muut­ta­jien tu­ki­hen­ki­lö­toi­min­ta 65 va­paa­eh­tois­ta. Pai­kal­lis­seu­ra­kun­nat tar­vit­se­vat muun mu­as­sa va­paa­eh­toi­sia yh­tei­sis­sä ruo­kai­luis­sa, Yh­teis­vas­tuu-ke­rää­jiä, ker­ho-oh­jaa­jia, py­hä­kou­lun opet­ta­jia, eh­tool­li­sa­vus­ta­jia ja kirk­ko­kah­vin kat­ta­jia.

Kir­kon kes­kus­te­lu­a­pu on val­ta­kun­nal­li­nen pal­ve­lu, joka tar­jo­aa hen­kis­tä tai hen­gel­lis­tä tu­kea. Päi­vys­tä­jät ovat vai­ti­o­lo­vel­vol­li­sia kou­lu­tet­tu­ja va­paa­eh­toi­sia ja kir­kon työn­te­ki­jöi­tä. Va­paa­eh­tois­työn pe­rus­kurs­siin käy­neet voi­vat jat­kaa kes­kus­te­lu­a­vun kurs­sil­le, joka kes­tää noin 30 tun­tia.

– Kurs­sil­la käy­dään läpi asi­oi­ta, joi­ta päi­vys­tä­jä teh­tä­väs­sään koh­taa. Ih­mi­set ha­lu­a­vat kes­kus­tel­la asi­ois­ta lai­das­ta lai­taan, mut­ta ylei­sin tee­ma on yk­si­näi­syys. Ta­val­li­sia ai­hei­ta ovat on­gel­mat pa­ri­suh­tees­sa, sek­su­aa­li­suus ja mie­len­ter­vey­sa­si­at.

Vaik­ka asi­at voi­vat ol­la ki­pei­tä, Grön­dahl sa­noo, et­tä kes­kus­te­lu­a­vun työn­te­ki­jät ovat "ihan ta­val­li­sia ih­mi­siä".

– Am­ma­til­lis­ta ko­ke­mus­ta ei tar­vi­ta. Teh­tä­väs­sä pär­jää ta­val­li­sen ih­mi­sen tai­doil­la.

Myös muis­sa teh­tä­vis­sä riit­tää ar­ki­tai­to ja ava­ra sy­dän, va­kuut­taa Soi­li Lei­no­nen, joka on toi­mi­nut va­paa­eh­tois­teh­tä­vis­sä Nas­to­lan seu­ra­kun­nas­sa vuo­des­ta 2011. Hän aloit­ti hoi­va­soit­to­rin­gis­tä ja toi­mi­nut Be­dan pir­til­lä emän­tä­nä.

– Vii­me syk­sy­nä kiin­nos­tuin lii­kun­ta­ys­tä­vä­kou­lu­tuk­ses­ta. Olin jo käy­nyt ul­koi­lut­ta­mas­sa muu­ta­mia van­huk­sia ja koin sen hy­vin an­toi­sak­si. Sit­ten hain ja pää­sin Ma­ri­an Kam­ma­rin lii­kun­ta­ys­tä­vä­kurs­sil­le.

Hän sa­noo, et­tä va­paa­eh­tois­toi­min­nan pe­ri­aat­teet omak­su­taan kurs­sil­la sekä pe­reh­dy­tyk­ses­sä. Tär­keim­piä pe­ri­aat­tei­ta ovat luot­ta­muk­sel­li­suus ja vai­ti­o­lo­vel­vol­li­suus.

Lah­den alu­een va­paa­eh­tois­teh­tä­viin voi tu­tus­tua ver­kos­sa osoit­tees­sa va­paa­eh­tois­tyo.fi/lah­ti. Si­vus­tol­la teh­tä­viä tar­jo­a­vat Lah­den kau­pun­ki, seu­ra­kun­nat, di­a­ko­ni­a­lai­tos sekä pai­kal­li­set jär­jes­töt. Elo­kuus­sa et­sit­tiin esi­mer­kik­si ko­ti­kum­me­ja yk­si­näi­sil­le ko­ti­hoi­don ikäih­mi­sil­le, raa­ma­tun vie­jiä nel­jä­vuo­ti­ail­le, leik­ki­ka­ve­ria Särö-per­hei­siin, tu­ki­hen­ki­lö­jä maa­han­muut­ta­jil­le, ka­tu­päi­vys­tä­jiä Mo­non Side ry:lle, ys­tä­viä lap­sil­le ja nuo­ril­le sekä per­he­kum­me­ja lap­si­per­heil­le.

– Jos si­vus­tol­ta ei löy­dy so­pi­vaa teh­tä­vää, on mah­dol­lis­ta tar­jo­ta omaa osaa­mis­taan ja ol­la yh­tey­des­sä seu­ra­kun­taan, di­a­ko­ni­a­työn­te­ki­jä Sir­pa Hy­tö­nen muis­tut­taa.

Seu­ra­kun­tien va­paa­eh­tois­työn pe­rus­kurs­si al­kaa 26.9. Jos olet kiin­nos­tu­nut, ota yh­teyt­tä sir­pa.hy­to­nen@evl.fi / 044 719 1284 tai jaa­na.gron­dahl@evl.fi / 044 719 1299.

Lue lisää aiheesta