"Yllättävän vireä seurakunta" – nastolalaisista vaikuttajista huokuu kiintymys omaan kotikirkkoon, mutta myös huoli omaleimaisuuden säilymisestä
Kirkonseutu kysyi neljältä nastolalaiselta vaikuttajalta, mitä he ajattelevat omasta seurakunnastaan ja sen historiallisesta kirkosta.
Näin kysyimme:
1) Minkälainen on oma suhteesi Nastolan seurakuntaan ja sen kirkkoon?
2) Nastolan seurakunta liitettiin osaksi Lahden seurakuntia kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2016. Mitä seurauksia ja vaikutuksia liitoksella on ollut?
3) Mikä on Nastolan seurakunnassa hyvin, entä mitä toivoisit kehitettävän tulevaisuudessa?
Päivi Eskola:
1. Ensimmäinen kosketus oli diakonissaopintojen harjoittelujakso vuonna 1990. Jäi lämmin muisto, ja kun muutimme Nastolan Pyhäntaalle 1997, Nastolan kirkosta tuli kotikirkkomme. Seurakunnan asiat ovat olleet minulle tärkeitä sekä luottamushenkilönä (vuodesta 2014) että seurakuntalaisena rakkaan kirkkomme tähtitaivaan alla. Kirkossa mieli lepää, vuosisatojen ajan se on nähnyt ihmisten elämän vaiheita, iloja ja suruja.
2. Nastolan maalaisseurakunta on erilainen verrattuna Lahden muihin kaupunkiseurakuntiin. Liitos tuntui aluksi haastavalta, oli paljon opeteltavaa uudessa organisaatiossa. Kuitenkin meidät otettiin lämpimästi vastaan eksoottisena maalaisserkkuna. Nastolan seurakunnan oma identiteetti on säilynyt ja sen haluamme säilyttää. Joitakin palveluja on siirtynyt kaupungin keskustaan, muun muassa viraston palveluja. Työntekijät ovat saaneet paljon uusia työkavereita.
3. Vahva yhteisöllisyys, paljon aktiivisia vapaaehtoisia. Vilkasta nuorten toimintaa. Nuorten aikuisten tavoittaminen seurakunnan toimintaan olisi tärkeää, diakoniatyöhön kaivataan nuoria lisää. On tärkeää säilyttää Nastolan seurakunnan omaleimaisuus ja tuttu perinteinen jumalanpalveluselämä.
"On tärkeää säilyttää Nastolan seurakunnan omaleimaisuus ja tuttu perinteinen jumalanpalveluselämä", sanoo Päivi Eskola.
Pertti Arvaja:
1. Vuonna 1974 muutettiin Nastolaan ja siitä lähtien olen ollut Nastolan seurakunnan toiminnassa mukana monenlaisissa eri tehtävissä. Olen muun muassa vetänyt monia vuosia Luomaniemen miesten saunailtaa. Olin kirkkoneuvoston jäsen, kun viimeistä kirkon peruskorjausta tehtiin.
2. Kirkollisvero pieneni. Toimintoja yhdistettiin ja Lahti-keskeisyys lisääntyi.
3. Nastolan seurakunta on yllättävän vireä seurakunta. Toivoisin, että useammat nastolalaiset voisivat löytää elämälleen todellisen tarkoituksen ja tulla mukaan seurakunnan toimintaan.
"Kirkollisvero pieneni. Toimintoja yhdistettiin ja Lahti-keskeisyys lisääntyi", arvioi Pertti Arvaja seurakuntaliitoksen vaikutuksia.
Salla Natunen:
1. Nastolan seurakunta on ollut kotiseurakuntani lähes koko elämäni. Ensimmäisen kerran olen käynyt Nastolan kirkossa muutaman kuukauden ikäisenä, koska minut on kastettu siellä. Mielelläni käyn juuri Nastolan kirkossa messuissa ja muissa kirkonmenoissa. Voisi siis sanoa, että seurakunta ja kirkko ovat minulle hyvin tuttuja sekä rakkaita.
2. Alkuun ehkä pelkäsimme, mitä seurakunnallemme tapahtuu, mutta liitos on sujunut mallikkaasti. Luottamushenkilöille on tullut paljon uusia asioita, kun annamme lausuntoja ja ehdotuksia koko seurakuntayhtymän päätöksentekoon. Yhteisessä kirkkovaltuustossa voi vaihtaa mielipiteitä ja ajatuksia laajemmin. Eri seurakunnista käy työntekijöitä järjestämässä esimerkiksi musiikkitapahtumia meidän työntekijöiden kanssa, eli ehkäpä vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolisuus ovat lisääntyneet. Ikävämpiäkin asioita on ollut pöydällä, kuten mistä kiinteistöistä olisimme valmiita luopumaan.
3. Mikä on Nastolan seurakunnassa hyvin, entä mitä toivoisit kehitettävän tulevaisuudessa?
Kaikki on tällä hetkellä suhteellisen hyvin. Toivoisin nuorten aikuisten toiminnan ja nuorisodiakonian kehittämistä sekä edelleen tapahtumien ja toiminnan kehittämistä monipuolisemmiksi ja kaikkia kutsuviksi. Työ jatkuu siinä, että kuulemme herkällä korvalla alueemme ihmisiä. Osallisuutta ja vapaaehtoisuutta olisi hyvä kasvattaa, koska se sitouttaa eri tavalla osallistumaan.
"Toivoisin nuorten aikuisten toiminnan ja nuorisodiakonian kehittämistä sekä edelleen tapahtumien ja toiminnan kehittämistä monipuolisemmiksi ja kaikkia kutsuviksi", sanoo Salla Natunen.
Matias Päivä:
1. Kotiseurakuntana ja toki myös sen päättäjänä hyvinkin läheinen. Lähinnä tapahtumien kautta ja miten seurakunta toimii nuorten näkökulmasta. Kirkko on ainoa laatuaan Lahdessa ja merkittävä paikka niin kulttuurihistoriallisesti kuin asukkaiden kokoontumispaikkana.
2. Vaikka kuulummekin Lahden seurakuntayhtymään, uskon, että Nastolan seurakunnalla ja monella muullakin paikallisella toimijalla on korostunut rooli täyttää sitä tyhjiötä, jonka kuntaliitos ja Nastolan kunnan lakkauttaminen aiheuttivat. Nastolan seurakunta kyllä kykenee toimimaan yhtymässä, mikäli se jatkossakin tapahtuu symbioosin tavoin, jossa molemmat hyötyvät nykyisestä mallista. Ensimmäisen kauden kirkollispäättäjänä yhteistyö yhtymässä ja muiden seurakuntien kanssa on ollut mielestäni hyvällä tasolla.
3. Meillä on aktiivista nuorisotoimintaa niin nuorisotyöntekijöiden kuin nuortenkin toimesta. Rohkaisisin jokaista seurakuntalaista aktivoitumaan omassa seurakunnassaan. Vapaaehtoisille on Nastolan seurakunnassa kysyntää nyt ja tulevaisuudessa esimerkiksi tulevan paanukattoprojektin muodossa. Uutta kyllä pystytään saavuttamaan ja vanhaa kunnostamaan, kunhan perusasiat ovat kunnossa.
"Nastolan seurakunta kyllä kykenee toimimaan yhtymässä, mikäli se jatkossakin tapahtuu symbioosin tavoin, jossa molemmat hyötyvät nykyisestä mallista", Matias Päivä arvioi.