Lah­den Ra­di­o­mä­en Van­hal­la hau­taus­maal­la on käyn­nis­sä har­vi­nai­nen muu­ri­työ­maa.

– Vas­taa­vaa ei lie­ne yri­tet­ty mis­sään muu­al­la. Työ kiin­nos­taa Mu­se­o­vi­ras­toa ja mah­dol­li­ses­ti myös ar­ke­o­lo­ge­ja, to­te­aa Lah­den seu­ra­kun­tien kiin­teis­tö­pääl­lik­kö Juk­ka-Pek­ka Pent­ti­nen.

Sa­ta­vuo­ti­as muu­ri on ai­ka­kap­se­li, jon­ka si­säl­töä ei en­nal­ta tun­ne­ta.

Koh­de si­jait­see har­jun äk­ki­jyr­käs­sä rin­tees­sä. Toi­sel­la puo­lel­la on pu­do­tus, toi­sel­la puo­lel­la van­hat hau­dat, joi­den hau­ta­rau­haa ei saa rik­koa.

– Rako, jos­sa ras­kaat työt pi­tää teh­dä, on erit­täin ka­pea. Rin­net­tä pi­tää paa­lut­taa, ja ra­ken­taa sil­ta työ­ko­neil­le, Pent­ti­nen ku­vaa.

Ti­lan ah­taus ja pit­kät al­ku­val­mis­te­lut vai­kut­ta­vat työn kes­toon ja hin­taan.

– Ko­nei­ta kan­ta­va sil­ta on pak­ko teh­dä erit­täin jä­reis­tä te­räs­paa­luis­ta ja hir­sis­tä, mikä te­kee sii­tä hin­nak­kaan.

Sil­taa on val­mii­na kol­mi­sen­kym­men­tä met­riä, ko­ko­nais­pi­tuus tu­lee ole­maan sata met­riä.

– Työ­sil­ta ja rin­teen al­le ra­ken­net­tu ai­ta var­mis­ta­vat, et­tä suu­ria muu­rin loh­ka­rei­ta ei vie­ri al­haal­la ole­val­le, vilk­kaal­le Man­ner­hei­min­ka­dul­le. Tien yk­si kais­ta on sul­jet­tu tur­va-alu­eek­si, ker­too ark­ki­teh­ti Mik­ko Suo­mi­nen.

Ku­kaan ei tie­dä, mi­ten muu­ri on pe­rus­tet­tu.

– Kun saam­me pääl­lä ole­via ki­viä pu­re­tuk­si, pää­sem­me ar­vi­oi­maan, on­ko osa muu­rin pe­rus­tuk­sis­ta käyt­tö­kel­pois­ta vai pi­tää­kö se ko­ko­naan pur­kaa, Suo­mi­nen to­te­aa.

Vaik­ka kor­jaus tu­lee kal­liik­si, ei työn lyk­kää­mi­nen ol­lut vaih­to­eh­to.

Ris­kit muu­rin sor­tu­mi­ses­ta al­haal­la kul­ke­val­le ka­dul­le kas­vai­si­vat päi­vä päi­väl­tä. Ky­sees­sä voi­si ol­la ka­tast­ro­fi, joka vai­kut­tai­si kau­pun­ki­lais­ten hen­keen ja ter­vey­teen.

– Muu­ris­sa on pa­ho­ja pul­lis­tu­mia ja suu­ria loh­ka­rei­ta on vaa­ras­sa ir­ro­ta. Il­mei­ses­ti ai­em­pien vuo­si­kym­men­ten ku­lu­es­sa on ol­lut vas­taa­via vaa­ra­ti­lan­tei­ta, kos­ka muu­ris­ta on ir­ron­nut tai ir­ro­tet­tu iso­ja ki­viä.

Vaik­ka pe­rus­teel­li­nen kor­jaus mak­saa, se myös sääs­tää.

– Hä­tä­kor­jauk­set tu­le­vat kal­liik­si. Kun en­ti­söin­ti teh­dään kun­nol­la, kes­tää jäl­ki toi­set sata vuot­ta. Se tu­lee lo­pul­ta hal­vem­mak­si seu­ra­kun­ta­lai­sil­le, Suo­mi­nen sa­noo.

Kun muu­ri on tut­kit­tu pe­rus­tuk­sia myö­ten, voi­daan lo­pul­li­nen kor­jaus­tar­ve mää­ri­tel­lä.

– Tar­vit­sem­me tä­män tie­don, jot­ta voim­me neu­vo­tel­la Mu­se­o­vi­ras­ton kans­sa ja kil­pai­lut­taa lo­pul­li­sen muu­rin­kor­jau­su­ra­kan, Pent­ti­nen sa­noo.

Ku­lu­van vuo­den osal­ta kus­tan­nu­sar­vio on 840 000 eu­roa, jos­ta suu­rim­mat erät ovat työ­maa­sil­ta ja paa­lu­tus (387 600 eu­roa), muu­rin­kor­jaus­työ (228 500 eu­roa) ja ura­koit­si­jan eril­li­nen tun­ti­työ (112 750 eu­roa).

Sum­mal­la ka­tet­ta­neen ai­na­kin osin myös muu­rin pe­rus­tus­ten kor­jaus sekä hu­le­ve­si­jär­jes­te­lyt.

– Kos­ka var­si­nai­sen muu­rin en­tis­tä­mi­sen työ­mää­rää ei voi vie­lä ar­vi­oi­da, en us­kal­la täs­sä vai­hees­sa haa­ru­koi­da koko hank­keen kus­tan­nuk­sia. Lop­pu­sum­ma lie­nee kui­ten­kin tois­ta mil­joo­naa eu­roa, Pent­ti­nen sa­noo.

Muu­rin kor­jaus on hi­das­ta kä­si­työ­tä, sil­lä ki­vet pu­re­taan yk­si­tel­len, do­ku­men­toi­daan ja la­do­taan myö­hem­min sa­maan muo­toon ta­kai­sin.

Ark­ki­teh­ti Suo­mi­nen muis­tut­taa, et­tä kirk­ko­la­ki suo­je­lee seu­ra­kun­tien van­ho­ja kir­kol­li­sia ra­ken­nuk­sia, joi­hin hau­taus­mai­den muu­rit rin­nas­te­taan. 

– Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, et­tei muu­rin ra­ken­nus­ta­paa ja ul­ko­muo­toa saa muut­taa. Pe­rus­tuk­sia ja muu­rin si­sään jää­viä ra­ken­tei­ta voi­daan sen si­jaan kor­ja­ta ja vah­vis­taa.

Muu­rin kor­jaus teh­dään tal­ven ai­ka­na sää­suo­jan al­la.

– Työ­maan pur­ku ja alu­een en­nal­lis­ta­mi­nen ta­pah­tuu ke­vään ku­lu­es­sa. Val­miik­si urak­ka saa­ta­neen ke­sän kor­val­la 2022, Pent­ti­nen ar­vi­oi.