Hautausmaita ympäröi yleensä kivimuuri, jonka koloissa hyönteisten on hyvä elää. Levon hautausmaalle on rakennettu risuaita, joka on ötököille suorastaan luksushotelli. Kuva: Jaana Kosunen.
Kiireinen ihminen, pysähdy tutkimaan hautausmaiden kaunista luontoa
Monilla meistä tuntuu nykyään olevan aina kiire – jopa hautausmaalla. Harvoin ymmärrämme pysähtyä katselemaan ympärillemme, kun kiireellä viemme kukkasen tai kynttilän läheisen haudalle ja jatkamme siitä sitten heti reippain askelin ruokakauppaan tai harrastuksiin.
Hautausmaiden kaunis ja eläväinen luonto jää tällä tavoin helposti huomaamatta, ja se on harmi.
– Jos hetken malttaisikin katsella ympärilleen, pysähtyä ja kuunnella, voisi yllättyä kaikesta siitä elämästä, mitä hautausmailla onkaan, erä- ja luonto-opas sekä Lahden seudun oppaiden puheenjohtaja Annukka Linninen toteaa.
Hän vetää tulevana kesänä Levon ja Nastolan hautausmailla luontoon keskittyviä kierroksia, joissa muun muassa tutkitaan hautausmaiden kasveja, ihmetellään ötököitä ja bongaillaan lintuja.
Linninen kertoo, että idea luontokierrokselle tuli lehtijutusta, jossa oli valokuvattu monimuotoista luontoa Hietaniemen hautausmaalla.
– Myös Malmin hautausmaalla on ollut puutarhurin pitämiä kierroksia, joten ajattelin, että kyllä Lahteenkin on tämmöinen saatava.
Hän suosittelee kierroksia ihan kaikille luonnosta kiinnostuneille, vauvasta vaariin. Mitenkään erityisen tietoinen kasveista tai eläinlajeista ei tarvitse olla.
– Varsinkin lapset tuntuvat näkevän asioita tarkemmin mitä me aikuiset, ja heitä kiinnostavat ötökät ja kasvit.
Luontoon keskittyvillä kierroksilla ei siis puhuta haudoista, vaan syvennytään luontoon niiden ympärillä. Linninen sanoo, että koska hautausmaa-alueet yleensä ovat melko laajoja, viihtyvät myös eläimet ja kasvit niiden ympäristössä hyvin. Linnut pystyvät pesimään rauhassa ilman häiriötekijöitä ja varsinkin talvella runsaasta eläinkannasta saa todistusaineistoa, kun seuraa jälkiä lumihangella. Myös luonnonvaraiset kasvit viihtyvät hyvin varsinkin hautausmaiden vähemmän hoidetuilla reuna-alueilla. Uudistus, jossa haudoille istutetaan kesäkukkien sijaan perennoja, saa Linniseltä kannatusta, tietyin ehdoin.
– Tärkeintä on muistaa, että istutettavat perennat ovat sellaisia, jotka eivät leviä holtittomasti ja siten vie kasvutilaa muilta kasveilta. Muuten perennoihin siirtyminen on järkevää, sillä ne vievät vähemmän resursseja ja tuottavat myös jätettä vähemmän. Lisäksi se on paluu juurille; ennen aikaanhan hautausmaiden kasveina olivat nimenomaan perennat kesäkukkien sijaan.
Oppaan näkökulmasta Nastolan ja Levon hautausmailla on tarjolla runsaasti luontokierrokselle mielenkiintoista katseltavaa, sillä hautausmaat ovat myös osa Salpausselkä Geopark -aluetta. Viimeisimmän jääkauden muovaama maisema näkyy selkeästi.
– Keto- ja niittykasvit, joilla muuten on vähän elintilaa, pääsevät kasvamaan hyvin Levon ketomaisella alueella, joka jätetään niittämättä. Lisäksi siellä on kivikkoa ja näyttävän isoja siirtolohkareita, Linninen kertoo.
Nastolan hautausmaan ominaispiirteinä ovat supat, joista toinen on muistolehtona ja toinen luonnontilassa. Supan rehevä ja lehtomainen elinympäristö tuo Nastolan hautausmaalle runsaasti eri lajeja, niin kasvien kuin eläimienkin osalta.
Linnistä kiinnostavat myös kierrokselle tulevien ihmisten tarinat. Monesti kun on niin, että läheisen muistoa kunnioitetaan esimerkiksi vainajan lempikasvilla.
– Oman tätini haudalla kukkii juhannusruusu, joka oli tätini lempikukka. Isäni hauta on puolestaan sijoitettu pihlajan alle, koska hän rakasti pihlajia. Tällaisia tarinoita kasvien merkityksestä hautapaikassa toivoisin kuulevani näillä luontokierroksilla lisää, Linninen toteaa.