Juhannuksen ajankohta perustuu käsitykseen, jonka mukaan Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Kuva: Markku Lehtinen
Tiesitkö tämän juhannuksesta – kristinuskon levitessä vanhat juhla-ajat saivat kristillisen sisällön
Juhannuspäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 20. kesäkuuta. Juhannusta juhlitaan myös yöttömän yön, valon ja keskikesän juhlana. Samalla se on Suomen lipun päivä.
Vielä viime vuonna monessa seurakunnassa juhannusta vietettiin muun muassa leirikeskuksissa. Vaan ei nyt, kun koronavirusepidemian vuoksi seurakuntien juhannusjuhlat on peruttu. Juhannuspäivänä 20.6. klo 10 lähes kaikissa kirkoissa on kuitenkin messu. Juhannuksena alttarikukkina on usein luonnonkukkia. Päivän liturginen väri on valkoinen.
Kristinuskon levitessä monet vanhat juhla-ajat saivat kristillisen sisällön. Keskikesän juhlasta tuli Johannes Kastajan juhla eli juhannus. Juhlaa on alettu viettää kristittyjen parissa 400-luvulla.
Juhannus on vanha ääntämismuoto Johanneksesta, nimi tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Lisänimi Kastaja juontaa hänen toimintansa keskeisestä osasta, ihmisten kastamisesta. Johannes Kastaja julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Hän oli Jeesuksen edelläkävijä ja valmisti tietä Jeesuksen julistukselle ja opetukselle.
Juhannuksen ajankohta perustuu käsitykseen, jonka mukaan Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa, jossa enkeli ilmoittaa Jeesuksen syntymän (Luuk. 1:26, 36). Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun. Nykyisin juhannusta vietetään kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina.
Suomessa ensimmäinen maininta juhannuksesta kristillisenä merkkipäivänä löytyy 1300-luvulta. Se on suuri kansanjuhla ainoastaan Pohjoismaissa. Useimmissa muissa maissa juhannus ei merkitse luonnon vuosikierrossa sellaista huipentumaa kuin pohjolassa.
Juhannuspäivän la 20.6. messut klo 10 Päijät-Hämeen kirkoissa. Tarkemmat tiedot seurakuntien verkkosivuilla.