"Yhteistyölle ja sen kehittämiselle tarvetta" – Näin kaupunginvaltuutetut näkevät seurakuntien roolin Lahdessa
Kesän kuntavaaleissa Lahdessa menestyneet valtuustoryhmiensä ääniharavat vastasivat Kirkonseudun kyselyyn.
Mika Kari (sd.)
Kaupunginvaltuuston ryhmien eniten ääniä saaneet valtuutetut arvostavat seurakuntien toimintaa Lahdessa. He kehittäisivät ja selkeyttäisivät Lahden kaupungin ja seurakuntien välistä yhteistyötä. Kirkonseutu kysyi kesäkuun kuntavaalien ääniharavilta, millaisena he näkevät seurakuntien roolin ja palvelut Lahdessa sekä yhteistyön kaupungin ja seurakuntien välillä.
– Seurakuntien erityisenä vahvuutena on palveluiden suuri kirjo ja toiminnan laaja alueellinen kattavuus. Tulevaisuudessa on yhä suurempi tarve yhteisten asiakkaiden palvelemiseen. Kehittäminen ja uusien palveluiden kokeileminen on usein kallista ja aikaa vievää. Lisääntyvästä yhteistyöstä voisi olla saatavissa hyötyjä, sanoo suurinta valtuustoryhmää edustava Mika Kari (sd.).
Milla Bruneau (kok.)
Milla Bruneau (kok.) katsoo, että seurakunnilla on tärkeä rooli kaupunkilaisten arjessa ja tärkeisiin elämänvaiheisiin liittyvissä hetkissä.
– Kaupungin ja seurakuntien välinen yhteistyö tuo mielestäni lisäarvoa kaupungin johtamiseen. Toivoisin, että seurakuntien toiminta tulisi vielä lähemmäksi jokaisen lahtelaisen arkea hyvinä ja erityisesti huonoina päivinä. Voisimmeko tarttua vielä tarmokkaammin huonosti voivien lahtelaisten auttamiseen yhdessä? Bruneau pohtii.
Rami Lehto (ps.)
Rami Lehto (ps.) kuvailee seurakuntien roolia kaupungissa auttajaksi ja tuen antajaksi kaiken ikäisille sekä kuuntelijaksi ja opettajaksi. Kaupungin ja seurakuntien toiminta tukevat toisiaan.
– Esimerkiksi kerhot antavat sosiaalisia kohtaamisia, mitä muuten ei välttämättä saisi. Moni tarvitsee myös apua ja tukea elämän eri tilanteissa, ja kirkon kautta tämä on helposti lähestyttävää. Päättäjille voitaisiin tuoda paremmin esille kirkon toimintaa ja sen merkitystä kuntalaisten auttajana ja tukijana, niin ilon kuin surun hetkellä.
Kalle Aaltonen (plyl.)
Kalle Aaltoselle (plyl) yhteistyö seurakunnan kanssa ei ole kovin tuttua.
– En ole päättäjänä muistaakseni ikinä törmännyt tilanteeseen, jossa seurakuntien ja kaupungin yhteistyö olisi nostettu erikseen esiin. Seurakunnat ovat yksi iso toimija Lahdessa muiden joukossa. Kaikki lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat koko ajan tärkeämpiä. Ymmärtääkseni ainakin nuoriso-asioissa tehdään hyvää yhteistyötä.
Riina Puusaari (vihr.)
Riina Puusaaren (vihr.) näkee tärkeänä seurakuntien yhteisöllisen roolin.
– Mielestäni on hienoa, että seurakunnat järjestävät myös toimintaa, jossa uskonto ei ole aina pääosassa. Seurakuntien palvelut ovat tärkeitä monille vähävaraisille sekä yksinäisille, ja palveluista löytyy apua elämän kriiseissä. Olen erityisen iloinen siitä, että Lahden seurakunnat on mukana ympäristöpääkaupunkivuodessa.
Sonja Falk (kd.)
Sonja Falk (kd.) nostaa seurakuntien tärkeimmäksi tehtäväksi julistaa evankeliumia ja hoitaa lahtelaisten hengellisiä tarpeita.
– Siinä kirkko on korvaamaton. Lasten ja nuorten kristillinen kasvatus on tästä kaikkein tärkein. Seurakunnan rooli on ratkaiseva myös lahtelaisten kriisinkestävyydessä, Falk sanoo.
Muut tehtävät voi hoitaa jokin muukin taho.
– Pidän kuitenkin tärkeänä kirkon yhteiskunnallisiakin tehtäviä, kuten perheneuvontaa ja diakoniaa. Suurten haasteiden, kuten päihdeongelman ratkaisemisessa sekä maahanmuuttajien kotouttamisessa olisi hyvä tehdä koordinoidusti yhteistyötä, jossa molempien osapuolten osaaminen otetaan vahvemmin käyttöön.
Martti Talja (kesk.)
Martti Talja (kesk.) katsoo, että seurakuntien tuki erityisesti arjen ongelmien ratkomisessa, päihdetyössä ja ikääntymiseen liittyvissä ongelmissa täydentää julkisen sektorin rajallisia palvelumahdollisuuksia.
Hänen mukaansa yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa seurakuntien roolia tulee täsmentää tulevassa maakunnallisessa sote-kokonaisuudessa.
– Erityisenä kehittämiskohteena tulee olla paljon tukea tarvitsevien palvelut. Palveluntuottajan roolin täsmentäminen ja henkilökohtaisen palvelun yhteyshenkilön määrittäminen tuo turvaa.
Elisa Lientola (vas.)
Elisa Lientolan (vas.) mukaan tärkeintä on, että jokainen saa tarvitsemiaan palveluita seurakunnilta tai täysin tunnustuksettomasti muualta.
– Pidän tärkeänä kaikenikäisten kerhotoimintaa ja esimerkiksi parisuhde- ja kriisineuvontaa muuta toimintaa täydentävänä. Arjen ja kriisien tuen tarjonta ei kuitenkaan saa jäädä vain seurakuntien tarjonnan varaan, vaan sitä tulee olla tarjolla julkisena palveluna.
Yhteistyön hän näkee mahdolliseksi organisaatioita yhdistävissä tavoitteissa. Sellaisena hän ei pidä esimerkiksi seurakunnan osallistumista koulujen arkeen.
– Moni kokee sen ongelmallisena uskonnonvapauden kannalta.
Yhteistyötä hän toivoisi erityisesti yhdenvertaisuuden edistämisessä.
– Siinä molemmilla on paljon parannettavaa.