Kirkko voi poikkeusolojen aikana ja niiden jälkeen näyttäytyä aiempaa läheisempänä toimijana. Kuva Lahden seurakuntien rippileiriltä Asikkalan Heinäsaaresta. Kuva: Samuli Ikäheimo
Samuli Ikäheimo
Monella on tunteita kirkkoa kohtaan – "Seurakunnan läsnäolo koetaan positiivisena"
Suomalaiset pitävät tärkeänä, että kirkko huolehtii vanhuksista ja vähäosaisista, tukee elämän kriiseissä sekä järjestää toimintaa lapsille ja nuorille.
Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueella. Seurakunnat koettiin myös aiempaa rohkeammiksi, henkilökohtaisemmiksi ja kokeilunhaluisemmiksi.
Asia ilmenee seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselystä, joka toteutettiin maalis–huhtikuussa kaikkiaan 15 kaupunkiseurakunnan alueella. Kyselyyn vastasi 7 356 suomalaista, joukossa 553 lahtelaista vastaajaa.
– Vaikka mielikuvien muutos ei useilla paikkakunnilla ollut erityisen voimakasta, kokonaiskuva on selkeä ja johdonmukainen, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä toteaa.
STT, Maija Korpinen
Kehitys näkyy muun muassa siten, että positiiviset tunteet ovat lisääntyneet niin kirkkoon kuuluvien kuin kirkkoon kuulumattomien keskuudessa. Kirkkoon kuuluvien joukossa kasvua on kuusi ja kirkkoon kuulumattomien joukossakin kaksi prosenttia.
Toisaalta niillä, jotka eivät kuulu kirkkoon, on aiempaa enemmän negatiivisia tunteita kirkkoa kohtaan. Merkityksettömyyden kokemus on vähentynyt.
Lahden seurakuntien yhteisö- ja tapahtumapappi Janne Konttinen, kuinka selittäisit kyselyn tulosta?
– Omassa työssäni näen, että yhteistyö eri toimijoiden kanssa on myönteistä, ja seurakunta koetaan luotettavaksi ja helposti lähestyttäväksi kumppaniksi. Enenevässä määrin tulee yhteistyöpyyntöjä ja ehdotuksia resurssien jakamiseksi.
Kirkko voi poikkeusolojen aikana ja niiden jälkeen näyttäytyä aiempaa läheisempänä toimijana.
– Yksittäisten ihmisten kohdalla ehkä vaikuttaa yhteiskunnallinen tilanne: pandemian jälkeinen aika, sota ja yleinen turvattomuuden tunne. Tässä tilanteessa seurakunnan läsnäolo koetaan positiivisena.
STT, Maija Korpinen
Noin puolet kyselyyn vastanneista sanoi kohtaavansa oman seurakuntansa useimmiten median välityksellä. Kirkon jäsenistä 60 prosenttia ja kirkkoon kuulumattomista 33 prosenttia sanoi kohdanneensa vuoden aikana paikallisseurakuntia tällä tavoin.
Toiseksi yleisin kontakti ovat vierailut hautausmailla. Lähes puolet vastaajista ilmoitti käyneensä vuoden aikana hautausmaalla. Konttisen mukaan läsnäoloa hautausmailla on lisätty esimerkiksi pyhäinpäivänä.
Noin neljäsosa suomalaisista oli osallistunut vuoden aikana kirkollisiin toimituksiin ja viidesosa oli vieraillut kirkossa tai kappelissa. Noin joka kuudes ilmoitti kohdanneensa seurakunnat sosiaalisen median kautta. Some korostui varsinkin nuorissa ikäryhmissä.
– Somen kautta tulevien kontaktien määrä ei tule ainakaan vähenemään, Konttinen arvioi.
Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan seurakuntien toiminnan merkittävyyttä. Vastaajat pitävät tärkeinä, että kirkko pitää huolta vanhuksista ja vähäosaisista, tukee elämän kriiseissä sekä järjestää toimintaa lapsille ja nuorille. Myös kirkkojen ja hautausmaiden hoitoa arvostetaan.
Kysely antaa viitteitä, että nuorten miesten suhtautuminen on muuttumassa aiempaa myönteisemmäksi. Samalla nuorten naisten suhde kirkkoon on heikkenemässä.
– Tulokset heijastelevat laajempia yhteiskunnallisia trendejä. 20–30-vuotiaista naisista tiedetään, että yhdenvertaisuus ja ympäristöarvot ovat heille tärkeitä. Tulokset ovat kuitenkin siinä mielessä yllättäviä, että enemmistö nuorten toimintaan osallistuvista on naisia.
Esimerkiksi nuorille aikuisille räätälöity Vapaus-musiikkiklubi on tavoittanut enemmän naisia kuin miehiä.
– Messuyhteisöissäkin haaste on enemmän siinä, miten miehet saadaan mukaan. Tulokset on joka tapauksessa huomioitava, jotta kirkon ydinsanomaa osataan sanoittaa niin, ettemme ole kaukana nuorten aikuisten elämästä.
Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyn toteutti Norstat Oy. Aineisto on painotettu alueittain iän ja sukupuolen mukaan aikuisväestöä vastaavaksi. Valtakunnallisen aineiston virhemarginaali on 1,1 ja Lahden osalta 4,2 prosenttiyksikköä.
Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2021.