Us­kon­nol­li­suu­den mo­ni­nais­tu­mi­nen sekä evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kir­kon jä­sen­ke­hi­tys saa­vat me­di­as­sa pal­jon pals­ta­ti­laa. Vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le on jää­nyt se, et­tä suo­ma­lai­set ovat edel­leen mel­ko us­kon­nol­li­sia ja har­joit­ta­vat us­kon­to­aan yk­si­tyi­ses­ti.

Suur­ten seu­ra­kun­tien em­pa­tia- ja tun­net­tuus­ky­se­lys­tä il­me­nee, et­tä suo­ma­lai­set ru­koi­le­vat yhä var­sin pal­jon. Jos sään­nöl­li­sen ru­koi­le­mi­sen mää­ri­tel­mä ase­te­taan vaik­ka­pa muu­ta­maan ker­taan kuu­kau­des­sa, 41 pro­sent­tia lah­te­lai­sis­ta ai­kui­sis­ta ru­koi­lee sään­nöl­li­ses­ti.

Päi­vit­täin il­moit­ti ru­koi­le­van­sa 18 pro­sent­tia lah­te­lai­sis­ta vas­taa­jis­ta. Tä­mä­kin luku on mo­nin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na sään­nöl­li­ses­ti ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa käy­viin tai vaik­ka­pa vah­vo­jen he­rä­tys­liik­kei­den osuu­teen koko vä­es­tös­tä.

Lah­te­lais­ten vas­taa­jien jou­kos­sa ru­koi­le­mi­nen on ylei­sin­tä 55 vuot­ta täyt­tä­nei­den nais­ten kes­kuu­des­sa. Seu­raa­vak­si ak­tii­vi­sim­man jou­kon muo­dos­ta­vat hie­man yl­lät­tä­en 18-24-vuo­ti­aat mie­het. Nuor­ten mies­ten us­kon­nol­li­suus oli ky­se­lyn pe­rus­teel­la kai­ken kaik­ki­aan mel­ko vi­re­ää ja sel­väs­ti ak­tii­vi­sem­paa kuin sa­man ikä­luo­kan nai­sil­la.

STT, Maija Korpinen

Tut­ki­ja Kim­mo Ke­to­la Kir­kon tut­ki­mus ja kou­lu­tus -yk­si­kös­tä, mis­tä san­gen kor­kea ru­koi­le­vai­suus joh­tuu?

– Tämä on hyvä huo­mio, joka nä­kyy mo­nis­sa ai­neis­tois­sa ja kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa­kin: yk­si­tyi­nen us­kon­non­har­joi­tus, ku­ten ru­kous, on pal­jon ylei­sem­pää kuin jul­ki­nen us­kon­non­har­joi­tus, ku­ten ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen osal­lis­tu­mi­nen. Suo­ma­lai­set ovat ru­kou­sak­tii­vi­suu­des­sa eu­roop­pa­lais­ta kes­ki­ta­soa, kun sen si­jaan ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen osal­lis­tu­mi­ses­sa Eu­roo­pan hän­tä­pääs­sä. 

Ke­to­lan mu­kaan sama il­miö on näh­tä­vis­sä kai­kis­sa Poh­jois­mais­sa.

– Taus­tal­la on to­den­nä­köi­ses­ti jo­kin lu­te­ri­lai­seen kult­tuu­riin liit­ty­vä piir­re. Us­kon­to miel­le­tään hen­ki­lö­koh­tai­seen va­kau­muk­seen liit­ty­väk­si asi­ak­si, jos­ta ei mie­lel­lään jul­ki­ses­ti pi­de­tä ään­tä. Taus­tal­la voi osin ol­la myös lei­mau­tu­mi­sen pel­koa, Ke­to­la ha­vain­noi.

Eu­roop­pa­lai­sit­tain ver­rat­tu­na suo­ma­lai­set vie­rok­su­vat voi­ma­kas­ta us­kon­nol­li­suut­ta.

– Täs­sä saat­taa osin vai­kut­taa myös pie­tis­mis­tä vai­kut­tei­ta saa­neet mie­li­ku­vat "us­ko­vai­suu­des­ta", jo­hon mo­net ha­lu­a­vat pi­tää mää­rät­tyä etäi­syyt­tä.

Ky­se­lyn pe­rus­teel­la eni­ten ru­koil­tiin Sei­nä­jo­el­la, jos­sa 46 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta il­moit­ti ru­koi­le­van­sa vä­hin­tään muu­ta­man ker­ran kuu­kau­des­sa ja 24 pro­sent­tia päi­vit­täin. Toi­se­na kau­pun­ki­na nou­si esiin Lap­peen­ran­ta. Lah­ti oli 15 kau­pun­gin jou­kos­sa kol­man­nek­si ak­tii­vi­sin ja sel­väs­ti val­ta­kun­nan kes­ki­ta­soa kor­ke­am­mal­la.

Ma­ta­lin­ta ru­koi­le­mi­nen oli Van­taal­la, Hel­sin­gis­sä sekä Tu­rus­sa ja Kaa­ri­nas­sa, jot­ka osal­lis­tui­vat ky­se­lyyn yh­des­sä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vas­tauk­sia se­lit­tää muun mu­as­sa maa­han­muut­ta­jien ja eri us­kon­to­kun­tia edus­ta­vien kor­kea osuus.

Tut­ki­mus­toi­mis­to Nors­tat Fin­land Oy:n to­teut­ta­ma suur­ten seu­ra­kun­tien em­pa­tia- ja tun­net­tuus­ky­se­ly teh­tiin maa­lis- ja huh­ti­kuus­sa 2023. Ky­se­lyyn vas­ta­si 7 356 suo­ma­lais­ta ai­kuis­ta, jou­kos­sa 553 lah­te­lais­ta.

Ai­neis­to on pai­no­tet­tu alu­eit­tain iän ja su­ku­puo­len mu­kaan ai­kuis­vä­es­töä edus­ta­vak­si. Val­ta­kun­nal­lis­ten tu­los­ten vir­he­mar­gi­naa­li on 1,1 ja Lah­den osal­ta 4,2 pro­sent­tia.