Laadukkaalla Bösendorfer-flyygelillä saa sitä, mitä tilaa – sävyjen määrässä ei ole ylärajaa. "Soittotuntuma on aika helppo. Tällä saa sen, mitä etsiikin", kuvailee Ristinkirkon urkuri Anna-Maija Virtanen uutta soitinta. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Huippuflyygelin soittaminen on täyttymyksellinen kokemus – "Tällä saa sen, mitä etsiikin"
Ristinkirkon urkuri-pianisti Anna-Maija Virtanen tapailee uutta työkaluaan. Tyhjä kirkko täyttyy keskipäivällä hienostuneesta soinnista, kun "Ansku" uppoutuu kuulostelemaan, mitä kaikkea Bösendorfer-flyygelin ylärekisteristä saa irti.
Uusi arvosoitin saa varsinaisen tulikasteensa 9. marraskuuta, kun sitä astelee soittamaan Suomen Chopin-pianistien huippunimi Janne Mertanen.
Ihan joka vuosi tai edes vuosikymmen ei osteta uutta flyygeliä. Urut ovat Ristinkirkon pääsoitin, mutta myös flyygelillä on tärkeä rooli osa seurakunnan musiikkielämässä.
Flyygeliä soittavat Lahden seurakuntien omat kanttorit ja urkurit sekä vierailevat muusikot. Seurakunnan toiminnassa sitä käytetään häiden, hautajaisten ja jumalanpalvelusten ohella myös konserteissa.
Aiempi Yamaha-flyygeli oli hankittu vuonna 1990 käytettynä. Se oli teknisen käyttöikänsä päässä, eikä enää vastannut laadultaan Ristinkirkon käyttötarvetta.
Flyygelihankintaa varten perustettiin nelihenkinen asiantuntijaryhmä. Ryhmässä oli Virtasen lisäksi mukana kanttori Sonja Tissari Launeen seurakunnasta, johtava kanttori Heikki Seppänen Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta sekä pianonvirittäjä Pekka Savolainen. Koesoitot suoritettiin 7.–10. huhtikuuta neljässä kohteessa Euroopassa.
– Ehtona oli, että koesoitossa pitää olla vertailukappale, eli vähintään kaksi samaa mallia. Bösendorferilla samoja malleja oli neljä. Yksilöllisiä eroja kuultiin itse asiassa ihan hyvin.
Bösendorferilla ja Steinwaylla suomalaisille vieraille järjestettiin lisäksi tehdaskierros.
– Pääsimme näkemään flyygelin rakentamisen kaikki vaiheet. Se oli ihan puhdasta käsityötä. Bösendorferin tehtaallakin oli reilut sata työntekijää.
Anna-Maija Virtanen oli mukana asiantuntijaryhmässä, joka valitsi flyygelin neljän valmistajan joukosta. Myös saman valmistajan soittimista löytyi yksilökohtaisia eroja. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Käsityön määrä on kirjattu flyygelin nuottitelineen pintaan: 587 tuntia. Se selittää osaltaan soittimen korkeaa 128 000 euron arvonlisäverotonta hintaa.
– Käytännössä koesoitoissa eroteltiin erinomaista erinomaisesta. Bösendorfereita testattiin Wiener Neustadtissa, lähellä Wieniä, Steinwayta Hampurissa, Bechsteinia Berliinissä ja Faziolia Milanossa.
Bösendorfer-flyygelin mallin nimi on 230 Vienna Concert. Numero kertoo flyygelin mitan. Eroa täysimittaisiin, suurten konserttisalien jättiläisiin jäi vielä 50 senttiä.
– Täysimittainen flyygeli ei oikein Ristinkirkkoon mahtuisikaan, eikä täällä käytännössä soiteta ison sinfoniaorkesterin solistina.
Mitkä seikat sitten painoivat itävaltalaisen Bösendorferin puolesta – amerikkalainen Steinway on flyygelinä vielä kuuluisampi?
– Oli ehkä meillekin yllätys, että soinnilliset asiat olivat tässä parhaat. Kysymys on makuasioista.
Virtasen mukaan Bösendorferin ominaisuutena on tietynlainen samettisuus ja pehmeys. Lisäksi sointi on tasainen kautta klaviatuurin.
– Paremmuus ratkesi pienellä pistemäärällä. Myös Fazioli pääsi aika lähelle, Virtanen kuvailee.
Flyygeliin näyttää vievän sähköjohto. Soittimessa ei kuitenkaan ole digitaalipianon ominaisuuksia. Sähköä tarvitaan jälkiasennuksena asennettuun kostuttimeen, jolla varmistetaan esimerkiksi kaikupohjan ja puuosien hyvä kunto.
– Ristinkirkon kuoriosassa on ilman sisäänotto flyygelin lähellä, mikä tekee paikasta haastavan. Kostutin mittaa ilmankosteutta ja antaa merkin, kun pitää lisätä nestettä. Sen käyttö on tehdastakuun puolesta välttämätöntä. Jos kaikupohja vaikka halkeaisi kosteuden takia, ei korjaus menisi takuuseen, Virtanen havainnollistaa.
Flyygelit ovat hyvin huollettuina pitkäikäisiä.
– Väitän, että tämän soittimen elinikä on useita kymmeniä vuosia. Tietysti jossain kohtaa tulee peruskorjaus vastaan. Hyvällä huollolla ja säännöllisellä virityksellä pidennetään käyttöikää.
Myös pienet asiat on syytä huomioida.
– Ei kahvikuppeja tai avainnippuja flyygelin päälle, Virtanen ohjeistaa.
Janne Mertanen on tunnettu Chopin-pianistina. Ristinkirkossa hän esittää puolalaissäveltäjä Frédéric Chopinin nokturnoja. Kuva: www.jannemertanen.com
www.jannemertanen.com
Uuden flyygelin lakkapinta välkehtii kuin aurinko merenpinnassa, yhtä hienostuneesti kuin soittimen mekanismi toteuttaa sille annettuja käskyjä. Bösendorferilla saa sitä, mitä tilaa – sävyjen määrässä ei ole ylärajaa.
– Soittotuntuma on aika helppo. Tällä saa sen, mitä etsiikin. Erottelevuus on hyvää. Soitin on myös hyvin ennustettava. Ei tarvitse pelätä mitä sieltä tulee, Virtanen luonnehtii.
Uuden flyygelin juhlakonsertissa soittimen sävyskaalaa punnitaan romanttisen pianomusiikin parissa.
– Janne Mertanen on tunnettu Chopin-pianistina. Kun otin yhteyttä Mertaseen, hän oli juuri lähdössä Kiinan-kiertueelle. Itse tykkään hänen soitostaan kovasti. Odotan konserttia hyvinkin innolla.
Ohjelma on tunnin pituinen, ja siihen sopii 12 kappaletta puolalaissäveltäjä Frédéric Chopinin kaikkiaan 21 nokturnon eli "yösoiton" kokoelmasta.
Uuden flyygelin Juhlakonsertti su 9.11. klo 18 Lahden Ristinkirkossa. Janne Mertanen soittaa Frédéric Chopinin rakastettuja Nocturnoja. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa.

