Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä on työurallaan ollut myös seurakuntien palveluksessa, vaikkei se alkuperäiseen urasuunnitelmaan kuulunutkaan. Hartolan kirkossa (takana) hän on myös esiintynyt kuorolaulajana. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
”Kunnan ei ole järkeä lähteä kilpailemaan seurakunnan kanssa” – Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälän mukaan sote-uudistus vahvistaa yhteistyötä seurakunnan kanssa
Ensi vuoden alusta alkaen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Kuntien taloudellinen koko pienenee ja tehtäväkenttä muuttuu.
Kuntien toiminta eri alueilla tulee olemaan hyvinkin erilaista riippuen siitä, millaisia palvelutarpeita kuntalaisilla on. Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälän mukaan näyttää siltä, että yhteistyö ja yhteiset tavoitteet uuden kunnan ja seurakunnan välillä lisääntyvät jatkossa.
– Kunnan ei ole järkeä lähteä kilpailemaan seurakunnan kanssa, vaan toimintoja kannattaa rakentaa yhteistyössä, Seppälä sanoo.
Hän viittaa kunnille sote-uudistuksessa jäävään terveyden edistämisen tehtävään, johon ne osallistuvat hyvinvointialueiden kanssa.
– Se on ennaltaehkäisevää työtä, jota seurakunnat ovat tehneet tähänkin asti, esimerkiksi vanhempien ihmisten ystävätoimintaa, ruuanjakoa tai muuta tällaista. Se tulee kunnan toiminnassa entistä merkityksellisemmäksi.
Seurakuntaa Seppälä kuvaa luontevaksi yhteistyökumppaniksi.
– Meillä on jatkuvaa vuoropuhelua, ja olemme samoissa työryhmissä. Kun järjestöistä on otettu kuntaan yhteyttä ja kun olen tiennyt, että seurakunta tekee vastaavaa työtä, olen pyytänyt tapaamiseen esimerkiksi seurakunnan diakonissan, jotta tieto kulkee suoraan, ja siitä päästään keskustelemaan.
Seppälä tuntee omien sanojensa mukaan hyvin seurakunnan työtä. Hän siirtyi Hartolaan kunnanjohtajaksi Orimattilan seurakunnan talouspäällikön paikalta, mitä ennen hän oli Hartolan seurakunnassa tekemässä kirjanpidon ja palkkalaskennan palveluja koskevaa uudistusta.
– En ole taloustieteilijä vaan yhteiskuntatieteilijä, joten en osannut seurakunnissakaan olla pois toiminnan suunnittelusta. Toiminta ja talous menevät hyvin pitkälti käsi kädessä. Molemmissa seurakunnissa oli erittäin hyvää yhteistyötä kirkkoherran kanssa, jolloin pystyi puolin ja toisin antamaan palautetta ja kertomaan omia ajatuksiaan.
Seurakuntaelämäkin on Seppälälle tuttua jo lapsuudesta, jolloin hän kävi Karkkilan seurakunnan päiväkerhoa ja iltapäiväkerhoa. Rippikoulun jälkeen hän oli myös isosena ja myöhemmin seurakunnan luottamushenkilönä.
– Punaisen laulukirjan (Nuoren seurakunnan veisukirja) laulut ovat seuranneet minua rippikouluajoista. Edelleen kirjasta löytyy kotoani kaksi eri painosta. Myös läheisin ystäväpiirini on Karkkilan seurakunnan nuorisotoiminnasta lähtöisin.
Seurakunta ei kuulunut kuitenkaan Seppälän aikuisiän urasuunnitelmiin.
– Lähdin opiskelemaan sillä ajatuksella, että päätyisin kaupunginjohtajaksi jossain vaiheessa uraani.
Hartolaankin hän haki alun perin kunnan hallintojohtajaksi, muttei tullut valituksi. Sattumoisin hieman myöhemmin seurakunnasta talouspäällikkö jäi eläkkeelle, jolloin seurakunnasta tuli soitto.
– Seurakunta on ollut osa elämääni alusta asti. Sillä tavalla se ei ollut hyppy uuteen maailmaan. Tuntui hyvin luontevalta alkaa työskennellä seurakuntasektorilla.
Opiskeluaikana myös kansainväliset tehtävät olivat viedä mennessään, mutta opintojen loppuvaiheessa hän palasi alkuperäisiin ajatuksiinsa kuntatyöstä, millaiseksi hän kuvaa myös Hartolan kunnanjohtajan pestiään.
Hartolaan hän on nyt myös asettumassa. Haastattelupäivänä oli hyväksytty Seppälän ostotarjous rivitalohuoneistosta.
Miten seurakuntatausta näkyy Seppälän työssä ja työurassa?
– Uskon, että se näkyy arvopohjassani. En ole koskaan oikein haaveillut yksityisen sektorin töistä. Julkinen sektori on ollut aina se, mikä kiinnostaa. En halua olla myyntimies, vaan tehdä työtä, jolla on vähän laajempaa merkitystä.
Ei kuitenkaan kunnanjohtajaa ilman elinkeinoon liittyviä ajatuksia.
– Kiinteistöt puhuttavat seurakunnissa. Seurakunnan on turha tehdä tappiota sellaisella toiminnalla, joka voisi jollekin tuoda leivän pöytään. Onko esimerkiksi seurakunnan tehtävä tarjota tiloja erilaisia juhlia varten? Seppälä kysyy.
Seppälä on Tainionvirran seurakunnan jäsen. Syksyn seurakuntavaaleissa hän aikoo äänestää, mutta ehdokkuutta hän ei edes harkinnut.
– Meillä Hartolassa on kunnanvaltuuston puheenjohtajana Tainionvirran seurakunnan kirkkoherra (Jeremias Sankari), niin ehkä ei tarvita kunnanjohtajaa sotkeutumaan seurakunnan hallintoon, Seppälä naurahtaa.
– Katson, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja että seurakuntavaalit ovat yhtä tärkeät kuin muutkin valtakunnalliset vaalit.
Jarkko Seppälä
Hartolan kunnanjohtajana joulukuusta 2021 lähtien.
Työskennellyt aiemmin Orimattilan seurakunnan talouspäällikkönä, Hartolan seurakunnan KiPa-projektissa sekä Vaasan ylioppilaskunnan pääsihteerinä.
Kotoisin Karkkilasta, jossa eli lapsuutensa ja nuoruutensa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta pääaineena valtio-oppi.
Harrastaa kuorolaulua. Lauloi viimeksi Orimattilan Mieslaulajissa. Aloittaa tänä syksynä Hartolan Viihdekuorossa. "Kirkkokuorojen ohjelmistot ovat välillä turhan raskaita. Viihdekuoro on harrastuksen näkökulmasta hyvää vastapainoa työlle."
Lue lisää aiheesta
Diakonibarometrin toteuttaneeseen työryhmään kuulunut Lahden seurakuntien diakoniassa Meri Kalanti piti uusien digineuvojien aloituspalaveria viime viikolla Lahdessa. Vapaaehtoisiksi olivat ryhtymässä Topias Sunna ja Kari Granlund. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
Diakoniatyöntekijät ovat huolissaan sote-palveluiden saatavuudesta – yhteistyö sote-toimijoiden kanssa nähdään tärkeäksi
Lahden seurakuntien diakoniatyöntekijät Sirpa Sihvonen ja Meri Kalanti pitivät uusien digineuvojien aloituspalaveria syyskuussa Lahdessa. Vapaaehtoisiksi olivat ryhtymässä muun muassa Topias Sunna ja Kari Granlund ja Pentti Rauhala. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen