Diakoniabarometri: 74 prosenttia diakoneista kohdannut asiakkaiden digitaidottomuutta
Lahden seurakuntien diakoniatyöntekijät Sirpa Sihvonen ja Meri Kalanti pitivät uusien digineuvojien aloituspalaveria syyskuussa Lahdessa. Vapaaehtoisiksi olivat ryhtymässä muun muassa Topias Sunna ja Kari Granlund ja Pentti Rauhala. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
Tuoreeseen valtakunnalliseen diakoniabarometriin vastanneista diakoneista 74 prosenttia on kohdannut vähintään kerran kuukaudessa ihmisiä, jotka eivät osaa käyttää sähköisiä palveluita. Osuus on nousussa, sillä kaksi vuotta sitten se oli 68 prosenttia.
Ihmisten kohtaaminen siirtyi korona-aikana paljon sähköisten välineiden varaan. Koronan vaikutuksia diakoniatyöhön tutkinut Meri Kalanti kuvaa diakoniapalveluiden digiloikkaa huimaksi.
Kalanti huomauttaa, ettei osaamattomuus koske pelkästään ikäihmisiä, kuten usein luullaan.
Digiosaamisen puutteeseen on jo reagoitu ainakin Lahden seurakuntayhtymässä, jossa aloitettiin digineuvolapalvelut tänä syksynä Marian Kammarissa yhteistyössä Ruutuystävien kanssa. Digineuvontaa on tarkoitus jatkaa vapaaehtoisvoimin, mihin onkin saatu uusia vapaaehtoisia.
Pelkällä osaamisen kasvattamisella asia ei kuitenkaan kokonaan ratkea.
– On henkilöitä, joilla ei ole laitteita. Kaikilla ei ole edes puhelimia tai pankkitunnuksia. Tämä koskee myös ihan suomalaisia, tietää muun muassa mielenterveys- ja päihdetyötä Lahdessa tekevä Kalanti.
– On paljon niitä, jotka eivät pääse katsomaan itse, onko Kela tehnyt päätöstä ja niitä, jotka eivät pääse pankkitietoihinsa käsiksi. Heiltä voi olla pankkikortti ja henkilöllisyystodistus hukassa. Asioiden hoitaminen on silloin todella hankalaa.
Välillä ainoaksi keinoksi tavoittaa asiakas on jäänyt ovikellon soittaminen.
– Joskus se on välttämätöntä, kun asiakkaalla on voimat niin vähissä, ettei hän jaksa vastata puhelimeen, kirjeisiin, sähköposteihin eikä tekstiviesteihin.
Kalanti sanoo, että digiloikasta huolimatta diakoniatyön ydin eli ihmisen kohtaaminen ja auttaminen henkisesti, hengellisesti ja taloudellisesti on säilynyt.
Taloudellinen avustaminen, ruoka-apu sekä mielenterveys- ja vanhustyö ovat kasvaneet korona-aikana. Lisäksi huono-osaisuus on kasautunut.
–Yhä enemmän nähtiin heitä, jotka sopivat viiteen eri huono-osaisuuden määritelmään ja heitä, jotka ovat toisen tai kolmannen sukupolven diakonian asiakkaita.
Diakoniabarometri 2022 -kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 355 diakoniatyöntekijää, joka on noin 27 prosenttia kaikista diakoniatyöntekijöistä. Barometri selvittää diakoniatyöntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia ajankohtaisista ilmiöistä sekä seurakuntien diakoniatyöstä. Diakoniabarometriin voi tutustua verkossa.
Lue lisää aiheesta
Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä on työurallaan ollut myös seurakuntien palveluksessa, vaikkei se alkuperäiseen urasuunnitelmaan kuulunutkaan. Hartolan kirkossa (takana) hän on myös esiintynyt kuorolaulajana. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen
”Kunnan ei ole järkeä lähteä kilpailemaan seurakunnan kanssa” – Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälän mukaan sote-uudistus vahvistaa yhteistyötä seurakunnan kanssa
Diakonibarometrin toteuttaneeseen työryhmään kuulunut Lahden seurakuntien diakoniassa Meri Kalanti piti uusien digineuvojien aloituspalaveria viime viikolla Lahdessa. Vapaaehtoisiksi olivat ryhtymässä Topias Sunna ja Kari Granlund. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen