Mitä pääsiäinen sinulle merkitsee? – Kahdeksan päijäthämäläistä kertoo
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja merkittävin. Kahdeksan päijäthämäläistä kertoo omasta pääsiäisestään.
Radek Karkulowski
Laura Visapää, Lahti
– Minulle pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Ajattelen, että Raamatun kertomus ja kuvaus pitkäperjantaista ylösnousemukseen on kertomus kärsimyksestä, tuskasta, epäuskosta, uskosta, ilosta ja toivosta. Siihen liittyy äärimmäisiä kokemuksia, esimerkiksi Marian tuska Jeesuksen ristin äärellä. Meillä on kosketuspintaa tunteisiin, joita pääsiäiseen sisältyy. Itselleni päällimmäiseksi jää toivo. Ilman toivoa ihmisen on kurja elää. Toivo on elämän liekki.
– Pääsiäinen on myös kevään tulon ja valon lisääntymisen juhlaa. Vähän jo tuoksuu kesäkin siinä. Meillä pääsiäinen on ollut suvun ja perheen juhla. Lapsenlapset ovat tehneet usein virpomavitsoja pajuista, Pohjolan palmuista, ja käyneet virpomassa terveyttä ja tuoreutta sukulaisille. On kylvetty rairuohoa, uutta elämää, ja jännitetty, ehtiikö se pääsiäiseksi.
– Pääsiäisenä kokoonnutaan usein yhteisen pöydän ääreen aterioimaan. Ihanaa on, että meitä on kolme sukupolvea pöydän ääressä. Ajattelen, että tällaiset juhlakokoontumiset ovat myös perinteen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle. Yhteisessä aterioinnissa on aina myös ripaus pyhää.
Radek Karkulowski
Merja Hölsä, Heinola
– Se on tärkein juhla, koska uskon, että siellä ristillä on minunkin syntini sovitettu.
– Tänäkin vuonna aioin jonkinlaista kevytpaastoa pitää. Olen aika perso makealle ja kahvileivälle. Tuhkakeskiviikosta lähtien yritän pitäytyä arkisin, maanantaista perjantaihin, karamelleista ja makeista kahvileivistä.
– Usein minulla on ollut tapana käydä kiirastorstain ehtoollispalveluksessa ja auttamassa kirkossa, kun alttari on riisuttu palvelusta varten. Mielelläni menen myös ylösnousemusjuhlaan eli pääsiäisaamun palvelukseen. Nuo tavat ovat minulla vuodesta toiseen toistuneet.
Radek Karkulowski
Saara Westerholm, Kuhmoinen
– Kristuksen sovitustyö on kristinuskon ydinasia. Lapsena totuin käymään pitkäperjantaina jumalanpalveluksessa ja seuroissa. Lapsuudenkotini on Länsi-Suomen rukoilevaisia, mutta se on herätysliike, jolla ei Kuhmoisissa toimintaa ole. Täällä käydään seurakunnan tilaisuuksissa. Ainakin pääsiäisyön messuun olisi tarkoitus mennä.
– Kotona tehdään pääsiäisvalmisteluja. Usein leivotaan lasten kanssa pääsiäisleivoksia, pääsiäismunia piilotetaan ja etsitään. Seurakunnalla on pääsiäisaskarteluilta perheille. Sinne ollaan menossa.
– Pääsiäinen on joulun ohella vuoden tärkeimpiä kristillisiä traditioita. Toivon, että pystyn lapsilleni opettamaan niiden tärkeyttä ja eroa tavalliseen arkeen.
Radek Karkulowski
Päivi Eskola, Lahti
– Olen ison perheen nuorimmainen, ja lapsena minua kuljetettiin mukana joka paikkaan. Muistan, että pääsiäisen aikaan käytiin kuuntelemassa kirkossa ahtisaarnoja. Pitkäperjantaina oltiin kotona ja hiljennyttiin. Lapsena hyvin selkeästi aisti, että tässä on jotain erilaista. Lauantaina siivottiin, leivottiin ja laitettiin pääsiäiskoristeet. Pääsiäisen tärkeys on varmaan tullut lapsuudenkodista. Oman perheen kesken on noudatettu aika paljon näitä samoja asioita.
– Pääsiäinen on tärkeistä juhlista tärkein. Jos pääsen, menen kiirastorstain ehtoollismessuun. On tosi vaikuttavaa, kun kirkko riisutaan ja puetaan mustiin. Pitkäperjantain kirkko on minulle ehkä vuoden kirkko. Se on riisuttu ja vaikuttavan karu tapahtuma. Nastolan kirkossa alttarikaide on peitetty mustalla kankaalla, sisään kannetaan kiirastorstaina iso risti, on orjantappurakruunu, punaiset ruusut, valot on himmennetty eikä ole musiikkia. Se on myös pysäyttävää, kun luetaan Jesajan kirjasta: ”Kun hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso kuin vesa kuivasta maasta.”
– Matteus-passion kuuntelu, pääsiäisyön messu ja käynti seuroissa kuuluvat myös pääsiäiseeni. Seuroissa on valoisaa ja iloista. Siellä tulee selväksi sanoma, että armo kantaa. Vapahtajan ristinkuolema aukaisi meille anteeksiantamuksen ja tien taivaaseen. Pääsiäiseen valmistautuminen, hiljainen viikko ja paastonaika ohjaavat miettimään, mitä voisi jättää pois, mikä on turhaa. Pääsiäinen on minulle myös pysähtymisen ja itsetutkiskelun aikaa. Se tekee tosi hyvää kaikille, ajattelen niin.
Radek Karkulowski
Jarkko Juselius, Kärkölä
– Se on ennen kaikkea yhdessäoloa, rauhoittumisen aikaa. Meillä on suvun piirissä ollut yleinen tapa, että vieraillemme pääsiäisenä toistemme luona. Tai oikeastaan porukka käy meillä. Kun asuin pienenä Roihuvuoressa Helsingissä, isovanhempani kävivät Mäntsälästä meillä aika usein pääsiäisenä. Perinteenä meillä kulkee lapsille kehitetty leikki, jossa jokaisen sängyn läheltä löytyy pääsiäisaamuna naru, jota kerimällä löytää suklaata. Kristillisyys näkyy pääsiäisessämme vähemmän. Toki olen tietoinen, mistä pääsiäisessä on kysymys.
Radek Karkulowski
Heikki Kotinurmi, Lahti
– Välillä tuntuu, että kaikkien tipujen, suklaiden, yllätysmunien ja muiden taakse meinaa unohtua kirkon sanoma. Meillä on tapana käydä lasten kanssa palmusunnuntaina Launeella järjestettävässä perhemessussa. Messu tuo pääsiäisen tapahtumat lapsille kivassa paketissa. Haluan tarjota lapsille pääsiäiseen syvempää merkitystä kuin suklaansyöntiä, mikä sekin tietysti on mukavaa. Muuten pääsiäinen on meillä levon ja rauhoittumisen aikaa. Nähdään sukulaisia ja ystäviä.
Radek Karkulowski
Jukka Mattsson, Asikkala
– Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen varassa meidän usko seisoo tai kaatuu. Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, vaikka sen ulkoinen muoto ei ole ehkä niin näyttävä kuin joululla.
– Asikkalassa on useana vuonna ollut kärsimysdraama. Olen ollut niissä mukana joko näyttelemässä tai tekemässä lavasteita. Kirkossa käydään ainakin kiirastorstaina. Pääsiäisenä on niin paljon jumalanpalveluksia, että ihan kaikissa ei käydä, mutta parissa kolmessa kuitenkin.
– Pääsiäisenä, talven ja kevään taitteessa, käydään usein mökillä. Jäällä on kiva auringonpaisteessa liikkua, vaikka hiihtää. Ulkoillaan, mökkeillään ja on näitä kirkollisia harrastuksia. Siitä on meidän pääsiäinen tehty.
Radek Karkulowski
Jeremias Sankari, Hartola
– Se on minulle kirkkovuoden tärkein juhla, josta nautin ja iloitsen työssä ja työn ulkopuolella. Pääsiäisen vastakohtaisuus, surun ja ilon ristiriita, puhuttelee enemmän kuin joulu. Haluan ehdottomasti olla aina pääsiäisyön messussa töissä. Se on [papin] työtehtävistä kaikkein upeimpia.
– Kirkkovuodessa pitkäperjantai ja hiljaisen viikon lauantai ovat päiviä, jolloin ollaan hiljaisuudessa ja rauhassa. Haluan pitää siitä kiinni. Sunnuntain kohdalla on annettu periksi, mutta nuo kaksi päivää ovat sellaisia, jolloin seurakunta näyttää esimerkkiä, että vielä on päiviä, jotka eroavat arjesta.
– Mämmi on suurta herkkuani ja lammasta syön pääsiäisenä. Mämmikauteni kestää puolitoista tai kaksi kuukautta. Varmuudella syön mämmiä keskimääräistä enemmän, mutta Juha Miedolle en pärjää. Jos Mieto syö mämmiä kymmeniä ropposia, minulla saattaa kymmenkunta mennä. Nautin mämmini mieluiten vaniljakastikkeen kanssa.
– Olen huono paastoaja. Minulla on sellainen tapa, että luen pääsiäisyönä Johannes Khrysostomoksen pääsiäissaarnan, jossa kerrotaan, että pääsiäistä saavat juhlia nekin, jotka eivät paastonneet. Sen koen hirmuisen lohdulliseksi.
Lue lisää aiheesta
Nina Litus, Tetyana Turupova, Tatiana Andrushchenko ja Nina Homakova haluavat mennä pääsiäisenä Lammille ortodoksimessuun. Kuvat: Irma Peltola
Irma Peltola
Ukrainalaispakolaiset Padasjoella: "Me odotamme kovin pääsiäistä"
Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen