Yhtei­söl­li­syys ja pe­rin­teet ovat Pa­das­jo­el­la asu­vil­le Uk­rai­nan pa­ko­lai­sil­le tär­kei­tä. He viet­tä­vät pää­si­äis­tä mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan ku­ten ko­ti­maas­saan.

Suu­rin osa uk­rai­na­lai­sis­ta on or­to­dok­se­ja, joil­le us­kon­to luo poh­jan pää­si­äi­sen viet­toon. Pää­si­äi­nen on kirk­ko­vuo­den tär­kein juh­la, joka sym­bo­loi uu­des­ti­syn­ty­mis­tä ja ke­vät­tä.

– Pää­si­äis­tä vie­te­tään yh­des­sä koko su­vun kans­sa kum­mi­lap­sia myö­ten, sa­no­vat Ta­ti­a­na And­rushc­hen­ko, Nina Li­tus, Te­ty­a­na Tu­ru­po­va, Nina Ho­ma­ko­va ja Ol­ha Ly­han.

Uk­rai­na on laa­ja ja vä­ki­ri­kas maa, jo­ten ta­vat viet­tää pää­si­äis­tä vaih­te­le­vat jon­kin ver­ran alu­eit­tain. Nina Li­tus, Te­ty­a­na Tu­ru­po­va ja Ol­ha Ly­han ovat tul­leet Pa­das­jo­el­le Za­po­riž­žan alu­eel­ta Tok­ma­kis­ta, joka on val­loi­tet­tu kau­pun­ki. Muut ovat Har­ko­van seu­dul­ta.

Pa­das­jo­el­la Uk­rai­nan pa­ko­lai­sia on yli 50. Heis­tä iso osa on ol­lut Suo­mes­sa jo vuo­den.

Or­to­dok­sien suu­ri paas­to al­kaa las­ki­ai­se­na ja jat­kuu 40 vuo­ro­kaut­ta. Paas­ton ai­ka­na ei syö­dä li­haa ei­kä mai­to­tuot­tei­ta ei­kä nau­ti­ta al­ko­ho­lia. Osa jät­tää pois kaik­ki eläin­kun­nan tuot­teet ja öl­jyn.

– Paas­ton ai­ka on hy­vin ras­kas­ta. Lap­set, sai­raat ja van­huk­set ei­vät voi paas­to­ta, sa­no­vat Nina Li­tus ja Te­ty­a­na Tu­ru­po­va.

Pää­si­äis­tä var­ten val­mis­te­taan kaik­kea hy­vää, ku­ten ko­ti­mak­ka­roi­ta, li­ha­var­tai­ta ja pe­ko­nia. Val­ko­si­pu­lia uk­rai­na­lai­set ra­kas­ta­vat. Pää­si­äis­herk­ku­ja ovat pi­san­ka­mu­nat, rah­kai­nen pas­ha ja ma­kea ko­ris­tel­tu lei­pä, joka on uk­rai­nan kie­lel­lä – suo­ma­lai­sil­le har­mil­li­ses­ti ”pas­ka”. Pi­san­ka­mu­nat ovat tai­dok­kaas­ti ko­ris­tel­tu­ja mu­nia, joi­hin kul­la­kin alu­eel­la maa­la­taan oma pe­rin­tei­nen ku­vio. Mu­nia vär­jä­tään myös si­pu­lin kuo­ril­la.

Pää­si­äis­lei­vän val­mis­ta­mi­seen osal­lis­tuu koko per­he. Mie­het vai­vaa­vat tai­ki­nan ja lap­set ko­ris­te­le­vat. Kii­ras­tors­tai­na ta­lon pi­tää ol­la puh­das ja kyl­vys­sä käy­dään en­nen au­rin­gon­nou­sua.

Pää­si­äi­sen kes­kiy­ön mes­su päät­tää paas­ton. Mes­su­ja on kak­si, jois­ta en­sim­mäi­nen al­kaa klo 18 ja toi­nen klo 23. To­sius­kon­nol­li­set ih­mi­set osal­lis­tu­vat mo­lem­piin mes­sui­hin.

Pääsiäisyönä ruokakori otetaan mukaan messuun siunattavaksi. Kuva: Tatiana Andrushchenko

Tatiana Andrushchenko

Mes­sun ai­ka­na pap­pi siu­naa ih­mis­ten mu­ka­naan tuo­mat ruo­ka­ko­rit, jois­sa voi ol­la mm. mak­ka­raa, suo­laa, voi­ta, pi­san­ka­mu­nia ja lei­von­nai­sia. Osa ko­rin ruo­is­ta pi­tää an­taa köy­hil­le, or­po­ko­tien lap­sil­le ja van­hain­ko­tien asuk­kail­le, mut­ta pää­o­sa syö­dään it­se, kun pa­la­taan kir­kos­ta.

Mes­sus­sa nä­kee pal­jon tut­tu­ja, joi­ta ter­veh­di­tään sa­no­en ”Kris­tus nou­si kuol­leis­ta!” Tä­hän vas­ta­taan ”To­ti­ses­ti nou­si.”

Pää­si­äis­mes­sun jäl­keen aa­mul­la kel­lo nel­jä ka­te­taan vii­mein juh­la­pöy­tä koko su­vul­le. Lap­sil­le ja­e­taan vär­jät­ty­jä ka­nan­mu­nia, joi­ta he lyö­vät kes­ke­nään vas­tak­kain. Lei­kin voit­taa se, jon­ka muna säi­lyy eh­jä­nä. En­nen voit­ta­ja sai syö­dä kaik­ki mu­nat.   

Viik­ko pää­si­äi­sen jäl­keen on vie­lä ta­pa­na vie­rail­la hau­taus­maal­la muis­ta­mas­sa edes­men­nei­tä su­ku­lai­sia. Mu­ka­na on ma­kei­sia ja kek­se­jä, jot­ka jä­te­tään hau­doil­le. Jos­kus pai­kal­le kut­su­taan myös pap­pi ru­koi­le­maan.

Pää­si­äi­nen on Uk­rai­nas­sa iso ja odo­tet­tu juh­la.

– Me odo­tam­me ko­vin pää­si­äis­tä ja toi­vom­me, et­tä sen jäl­keen tu­lee voi­ton päi­vä Uk­rai­nal­le, to­te­a­vat Ta­ti­a­na, mo­lem­mat Ni­nat, Te­ty­a­na ja Ol­ha.

Haas­tat­te­lut teh­tiin tulk­ki Te­ty­a­na Pa­sish­ny­kin vä­li­tyk­sel­lä