Seurakunnan lastenohjaaja Elsa Nurminen vaikuttaa myös hyvinvointivalmentajana – "Hyvinvointi kannattaa juurruttaa osaksi omaa arkea"
Hyvinvoinnin avaimia voi löytää läheltä: niin omalta lautaselta, kotisohvalta kuin lähiluonnosta, ravintovalmentaja Elsa Nurminen kannustaa. Muutos syntyy pienin askelin.
Elsa Nurmisen tennarit kulkevat kevyesti Linnaistensuon luonnonsuojelualueen pitkospuilla loppukesän lämpimänä päivänä. Toisena työnään hyvinvointivalmentajayrittäjänä työskentelevä Keski-Lahden seurakunnan lastenohjaaja on yhtä paljon syksy- kuin talvi-, kevät- ja kesäihminen. Luonto antaa hänelle voimaa kaikkina vuodenaikoina.
Metsäretkillä Elsa Nurmisen kaverina on usein espanjanvesikoira Lili – energinen karvaturri, joka on aina valmiina lenkkiseuraksi. Koirakaverin lisäksi Nurmisen perheeseen kuuluu avomies sekä kaksi kouluikäistä tytärtä.
– Suosikkiharrastukseni on kuntosaliharjoittelu. Siinä kiehtoo itsensä haastaminen ja ylittäminen, ja siitä tulee kokonaisvaltaisesti hyvä olo.
Nurminen kertoo treenaavansa isoilla painoilla, lihasmassaa kasvattaakseen. Hän kiittelee Lahden liikuntamahdollisuuksia ja toteaa, ettei liikkumisen kyllä missään päin Suomea voi sanoa tyssäävän puitteisiin.
– Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia pystyy hyödyntämään vaikka kuinka paljon. Se on ihan mielikuvituksesta kiinni.
Asiakkaita kohti parempaa hyvinvointia valmentaessaan Elsa Nurminen haluaa olla innostava ja rento: terveyttä ja hyvää oloa ei synny suorittamalla tai stressaamalla vaan pieniä oikeansuuntaisia valintoja tekemällä.
Nurmisen hyvinvointia koskevassa puheessa toistuu myös sana joustavuus.
– Usein on hyvä lähteä liikkumaan, mutta joskus on hyvä myös jäädä sohvalle. Se, että saa ja pystyy huolehtimaan itsestään, on iloinen asia.
Elsa Nurminen kertoo, että hyvinvointivalmentajana hän auttaa ihmisiä erityisesti ravitsemukseen liittyvissä ongelmissa. Lisensoiduksi ravintovalmentajaksi Nurminen innostui kouluttautumaan, kun hän halusi lisää oppia Elsalinnean-hyvinvointiblogiaan varten. Suuri osa hänen asiakkaistaan on elämäntapaansa muutosta hakevia ihmisiä. Yleisiä tavoitteita asiakkailla ovat esimerkiksi terveyden edistäminen, painonhallinta ja treenitavoitteita tukevan ruokavalion löytäminen.
Elsa Nurminen kertoo, että tavallisin ongelma syömisessä – joka on onneksi myös usein melko helposti korjattavissa – on epäsäännöllinen ruokarytmi. Kun se saadaan kuntoon, muutkin syömiseen liittyvät ongelmat usein korjaantuvat. Myös se, että syö liian vähän, on yllättävän yleistä.
Elsa Nurmista voi luonnehtia yhdellä sanalla pirteäksi. Hymy on hänellä herkässä, ja puhetapa on juuri niin iloinen kuin pitääkin olla ihmisellä, jonka tehtävä on innostaa muita.
Nurminen kertoo olleensa lapsesta asti helposti innostuva, pienistä asioista ilahtuva ja päämäärätietoinen.
– Sellainen oman elämäni Peppi Pitkätossu, Elsa hymyilee.
Nuorena hän harrasti esimerkiksi ratsastusta, judoa ja laskettelua. Kuntosaliharjoittelu löytyi teini-iässä. Yhtenä harrastuksena Nurmisella on valokuvaus, erityisesti henkilökuvaus.
Aktiivisen ja ruuhkavuosia elävän reippailijan tulee muistaa, että myös tekemisten rajaaminen on osa hyvinvoinnista huolehtimista. Nurminen pohtii, että nykyihmiselle rajojen vetäminen on itse asiassa melkeinpä tärkeämpi taito kuin patistaa itseään aktivoitumaan.
– Hyvätkin jutut uuvuttavat, jos niitä on liikaa, Elsa Nurminen tiivistää.
– On tärkeää opetella kuuntelemaan itseään ja omaa kehoaan ja tunnistaa merkit, kun kuormitusta on liikaa. Kun huomaan alkavani paiskoa ovia, menen vaikkapa ulos heiluttelemaan kahvakuulia. Omaan hyvinvointiin panostaminen ei tarkoita sitä, että pitää lähteä joogaretriittiin Balille smoothieita juomaan.
Tärkeintä ovat arkiset valinnat ja tavat. Elsa Nurminen allekirjoittaa ajatuksen, että on oleellisempaa pitää kiinni terveellisistä valinnoista maanantaista perjantaihin tai 11 kuukautta vuodessa kuin viikonloppuisin tai kesälomalla.
– Esimerkiksi ajoittainen herkutteleminen on OK. Kaikkea voi syödä kohtuudella, kun se tilanteeseen sopii. Hallittu herkutteleminen on eri asia kuin se, että syö herkkuja holtittomasti suuria määriä. Herkkujen syömiseen vain herkkujen syömisen ilosta löytyy yleensä aina jokin korjattavissa oleva syy, kuten tunteiden käsittelemisen vaikeudet tai se, että saa ruoasta liian niukasti energiaa, ravintovalmentaja kertoo.
Media vilisee erilaisia ruokavaliovaihtoehtoja. Joskus niillä luvataan olevan suorastaan ihmeitä tekeviä vaikutuksia, kunhan dieettiä vain noudattaa pilkuntarkasti. Ihmedieetit saavat Elsa Nurmisen pudistelemaan päätään. Saman saa aikaan käsitys, että ihmisen kannattaisi syödä vain yltiöterveellisiä superruokia ja jopa punnita ruokansa. Ylikontrolloiva suhtautuminen ruokaan on ortoreksian oire. Kyse on syömishäiriöstä, pakkomielteestä syödä aina terveellisesti.
Ravintovalmentaja uskoo ja nojaa työssään niihin hyvän syömisen perusperiaatteisiin, joista me kaikki olemme kuulleet lapsesta asti.
– Viralliset ravintosuositukset ovat yhä terveellisen ruokavalion perusta, ja suurin osa asiantuntijoista allekirjoittaa ne edelleen. Hyvän syömisen ei tarvitse olla vaikeaa kikkailua.
Siis runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Täysjyväviljaa ja hyviä rasvoja. Maitotuotteet vähärasvaisina ja niukasti sokeria, kovaa rasvaa ja keinotekoisia aineita. Lautasmalli. Jonkun mielestä ehkä tylsää, mutta näillä opeilla pötkii jo pitkälle omasta ravitsemuksesta huolehtimisen polulla.
Elsa Nurminen syö itse enenevässä määrin vegaanisesti. Ravintolassa hänelle maistuu thaimaalainen ruoka.
– Siinä käytetään ihanasti mausteita ja monipuolisesti kasviksia.
Kotikeittiössä Nurmisen lempiraaka-aine on parsakaali.
– Vähän sitruunaa ja suolaa ja uuniin, niin herkku on sillä valmis.
Vaikka hyvästä ravitsemuksesta voidaan tehdä yleispäteviä laajoja linjauksia, kullekin sopivin ruokavalio ja -rytmi ovat yksilöllisiä. Omaa kehoa saa ja pitää kuunnella niin ruokapöydässä kuin lenkkipolulla. Peilikuva ja mieliala kertovat jo paljon siitä, miten ruumis voi.
Kun löytää itselleen mielekkäimmän ja toimivan tavan vaalia omaa hyvinvointiaan, se kannattaa juurruttaa osaksi omaa arkea. Joustoa pitää silti myös Elsa Nurmisen mielestä löytyä.
– Kiellettyjä ruokia ei minun mielestäni ole, vaikka sellaisiksi esitetään julkisessa keskustelussa mitä milloinkin. Aina ei myöskään tarvitse syödä 100-prosenttisesti oikein. Jos syö 80-prosenttisesti hyvin, 20-prosenttisesti voi syödä fiiliksen mukaan. Luota omiin vaistoihisi, Nurminen linjaa.
Käsi kädessä hyvän ravitsemuksen ja liikunnan kanssa Elsa Nurmisen hyvinvointireseptissä kulkee henkisestä jaksamisesta huolehtiminen ja hyväksyvä suhtautuminen omaan kehoon ja mieleen.
Korona-aika, niin raskasta kuin se monin tavoin onkin ollut ja haastanut koko yhteiskuntamme, on tuonut mukanaan myös hyviä asioita, kuten lähiliikuntamahdollisuuksien hyödyntämisen uusilla tavoilla ja elämänrytmin hidastumisen ainakin hetkeksi.
Ehkä olemme myös alkaneet arvostaa aiempaa enemmän pieniä, aiemmin melkein huomaamattomia, hyviä asioita.
Hyvä arki on Elsa Nurmisesta sitä, että elää omien arvojensa mukaan ja kokee voivansa vaikuttaa elämäänsä omien valintojensa kautta.
– Minulle hyvän arjen hetki on vaikkapa sellainen, kun olen syysiltana tullut metsälenkiltä koiran kanssa ja juttelen lasten kanssa sohvalla.
Hieman yllättäen Nurminen nostaa sohvan – tai vaikkapa tuolin ruokapöydän ääressä – myös oleelliseksi tekijäksi elämänmuutoksen toteuttamisessa. On nimittäin niin, että muutokset alkavat aina pään sisältä ja vaativat tietoisen päätöksen sekä suunnittelua. On hyvä istua ensin alas ja jopa kirjata ajatuksensa, päätöksensä ja tavoitteensa ylös.
– Jos on vaikkapa kymmenen vuotta elänyt epäsäännöllistä elämää, on pitkäaikainen prosessi saada aikaan pysyviä muutoksia. Ensimmäisenä olisikin tärkeää miettiä omat motivaatiotekijät ja tavoitteet rehellisesti sydämestä asti. Liikkeelle kannattaa lähteä ihan pienin askelin ja muistaa se, että tärkeämpää, kuin saada kaikki nopeasti kuntoon, on kulkea päättäväisesti, mutta sopivan pienin muutoksin oikeaan suuntaan.
Omia askeliaan miettiessä kannattaa pohtia sitä, millaisesta muutoksesta innostuu niin, että pystyy pitämään sitä yllä loppuelämän.
– Pienillä asioilla voi olla suuret vaikutukset, kun niitä tekee säännöllisesti ja paljon. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä hyviä valintoja, Elsa Nurminen kannustaa.
Elsa Nurmisen vinkit hyvän olon syksyyn
1 Syksyinen luonto kutsuu liikkumaan monipuolisesti: metsäpoluille samoilemaan, marjapuskiin keräämään luonnon antimia ja haastamaan itsensä uintikauden jatkamiseen luonnonvesissä.
2 Syksyn värikkäästä satokaudesta saa inspiraatiota ruoanlaittoon. Kokeile vaikkapa oheista smoothiekulhoa!
3 Syksyllä on hyvä pyrkiä säilyttämään jokin kesällä aloitettu hyvä rutiini, oli se sitten aamu-uinti tai runsas kasvisten syöminen.
4 Kun illat alkavat pimentyä, koittaa luontainen hetki rauhoittua ja levätä. Nyt saa käpertyä luvan kanssa sohvannurkkaan!
5 Jos syksy ahdistaa ja masentaa, kannattaa pyrkiä löytämään pienimmistäkin hyvistä asioista valonpilkahduksia arjen keskelle.
Syksyinen smoothiekulho (2 annosta)
2 dl jäisiä puolukoita1 dl jäisiä mansikoitapuolikas Wakiki-meloni1 dl omenamehua1 dl kaurahiutaleita
Sekoita kaikki ainekset blenderissä ja kaada smoothie laseihin tai kulhoihin. Koristele hedelmillä, marjoilla ja pähkinöillä. Nauti kylmänä!
Lue lisää aiheesta
Kun vapautuu eräästä tietystä pelosta, voi huomata, että hyvä arki löytyykin läheltä
Jani Mahkonen
”Terve sielu terveessä ruumiissa.” – Pitääkö sanonta paikkansa, hyvinvointivalmentaja Elsa Nurminen?
Kari Karjalainen (3. vas.) vetää kahta Lahden seurakuntien puhallinorkesteria. ”Harrastajille sovitukset on tehtävä helpommiksi soittaa, mutta kun niin tehdään, orkesteri soi komeasti”, Karjalainen sanoo. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Lahden seurakunnissa toimii useita musiikki- ja lauluryhmiä – kolme vetäjää kertoo, mistä heidän ryhmässään on kyse
Milja Kähkönen sai digineuvontaa Ruutuystävien projektipäällikkö Elina Waajakoskelta Marian Kammarissa elokuussa. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Piipahdus Marian Kammarissa tekee mummosta digitaiturin – "Edes omaiset eivät usko"
Eeva Salonen sanoo, ettei tunnilla voi tanssia väärin. ”Gospelliikunnan kautta olen oppinut hyväksymään kehoni ja päässyt nauttimaan liikkeen tuomasta mielen vapautumisesta.” Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen