"Kokoonnutaan hyvin rennolla meiningillä" – Mitä kinkereillä oikein nykyään tehdään?
Katekismuksen kuulustelu on vaihtunut rentoon yhdessäoloon. Heinolan kevään kinkereillä jutellaan uskonnonvapaudesta ja lauletaan rauhan virsiä.
”Laulaminen on tärkeä osa kinkereitä”, kertoo kappalainen Pia Särkelä. Kanttori Ursula Auvinen on mukana kaikilla kevättalven kinkereillä. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Kaukana takana ovat ne ajat, jolloin kinkerit tarkoittivat katekismuksen kuulustelua ja lukutaidon testaamista. Nimi on sama, sisältö toinen.
– Kyllä kinkereille kokoonnutaan nyt hyvin rennolla meiningillä. Opetusta oleellisempaa on kohtaaminen, sanoo Heinolan seurakunnan kappalainen Pia Särkelä , joka on pitänyt kinkereitä koko pappisuransa ajan, 25 vuotta.
Jotakin perinteistäkin on silti säilynyt: kinkerit ovat yhä tyypillisesti maaseudun juttu, ja niihin kokoonnutaan yksityiskodeissa tai kylätaloissa. Kevättalvi on kinkereiden aikaa.
– Heinolankin kinkeripiirit ovat perinteisesti muodostuneet alueen kylistä, joilla on hauskoja nimiä, kuten Paistjärvi, Imjärvi, Lauhjoki ja Pääsinniemi, Särkelä kertoo.
Maaseudun asutuksen harvetessa monet kinkeripiirit ovat vuosien myötä yhdistyneet siten, että piirejä on nyt jäljellä seitsemän.
Kinkereillä kahvitellaan yhdessä, lauletaan paljon ja jutellaan teemasta, jonka pappi alustaa. Tänä vuonna Heinolassa on teemana uskonnonvapaus, sillä Suomen uskonnonvapauslaki täyttää 100 vuotta. Särkelän mukaan uskonnonvapauskeskustelussa korostuu usein negatiivisen uskonnonvapauden käsite eli vapaus uskonnosta. Sen kääntöpuoli on positiivinen uskonnonvapaus eli vapaus harjoittaa uskontoa.
– Yritän omalta osaltani tuoda esiin sitä, mitä positiivinen uskonnonvapaus voisi parhaimmillaan tarkoittaa. Mielenkiintoista on miettiä vaikka sitä, miksi meidän suomalaisten on niin vaikea puhua uskonnosta, etenkin omasta hengellisyydestä. Siihen voi joskus sisältyä historian painolastia ja yhtenäiskulttuurin painetta olla tietyn kaavan mukainen, Särkelä miettii.
Erityisen tärkeässä osassa kinkereillä ovat virret, joita lauletaan paljon. Opetuksellinen perinne on läsnä sikäli, että kinkereillä tutustutaan uusiin, monelle tuntemattomampiin virsiin. Sellainen on vaikkapa virsi 916. ”Maailman kaikki rukoukset poimit, oi Ääretön”, siinä lauletaan.
– Kanttori Ursula Auvinen on tänä vuonna valinnut erityisesti rauhan teemaan liittyviä virsiä, Särkelä kertoo.
Heinolan kylien kinkereitä keväällä 2023
Taipale-Rihu to 2.3. klo 13 Tähkäsillä, Rihuntie 707
Lusi ke 8.3. klo 12 Lusin entisellä koululla, Lusinraitti 2
Hujansalo su 12.3. klo 18 Mäkilällä, Hietalahti 261
Kirkonkylä ja muut pohjoiset kylät to 23.3. klo 14 Rausmaalla, Räävelintie 260
Pääsinniemi-Lauhjoki to 30.3. klo 14 Pääsinniemen kylätalolla, Jousantie 4