Seu­ra­kun­nat ero­a­vat suu­res­ti toi­sis­taan. Jä­sen­mää­rät vaih­te­le­vat pie­nis­tä pai­kal­li­syh­tei­söis­tä kym­me­nien tu­han­sien suu­ryk­si­köi­hin. Mo­net isom­mat seu­ra­kun­nat muo­dos­ta­vat seu­ra­kun­ta­yh­ty­miä, jois­sa hoi­de­taan kes­ki­te­tys­ti esi­mer­kik­si ta­lous­hal­lin­toa ja kiin­teis­tö­jä. Myös toi­min­nal­li­set ja hen­gel­li­set pai­no­tuk­set vaih­te­le­vat eri seu­ra­kun­nis­sa. Kaik­kien seu­ra­kun­ta­ta­louk­sien pi­täi­si kui­ten­kin ol­la mu­ka­na kir­kon ym­pä­ris­tö­jär­jes­tel­mäs­sä. Evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sel­la kir­kol­la on oma rää­tä­löi­ty, ym­pä­ris­tö­ser­ti­fi­oin­nin stan­dar­diin pe­rus­tu­va ym­pä­ris­tö­jär­jes­tel­män­sä, ym­pä­ris­tö­dip­lo­mi. Kir­kon ym­pä­ris­tö­dip­lo­mi on suun­ni­tel­tu kes­tä­mään eri­lais­ten seu­ra­kun­tien eri­lai­set ole­muk­set ja int­res­sit. Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kä­sit­teen ja konk­reet­tis­ten pis­tey­tet­tä­vien toi­mien avul­la se aut­taa väis­tä­mään ide­a­lis­ti­suu­den kri­tii­kin. Toi­min­ta­mal­li on kii­tel­ty ja se, et­tä ym­pä­ris­tö­dip­lo­min saa­neet seu­ra­kun­nat ha­lu­a­vat sitä jat­ku­vas­ti uu­sia, esi­mer­kik­si Hei­no­la jo nel­jät­tä ker­taa, to­dis­taa sa­maa.

Seu­ra­kun­nat ero­a­vat suu­res­ti toi­sis­taan. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin seu­ra­kun­ta­yh­ty­mä on pro­jek­ti­toi­mi­ja ja ve­tää EU-osa­ra­hoit­tei­sia hank­kei­ta. Hel­sin­gin seu­ra­kun­ta­yh­ty­mäl­lä on mie­len­kiin­toi­nen han­ke ym­pä­ris­tö­toi­mien seu­ran­nan ke­hit­tä­mi­sek­si: työ­ka­lun oli­si tar­koi­tus tul­la myö­hem­min ja­et­ta­vak­si kai­kil­le seu­ra­kun­nil­le. Toi­saal­la pie­ni seu­ra­kun­ta luot­taa muu­ta­man hen­ki­lön hen­ki­lös­töön­sä ja va­paa­eh­toi­siin­sa ja to­teut­taa käy­tän­nön eko­lo­gi­sia rat­kai­su­ja kä­det sa­ves­sa hau­taus­mail­la tai kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vok­kaan kir­kon ener­gi­a­va­lin­to­ja rat­kais­tes­sa. Kaik­ki seu­ra­kun­nat pys­ty­vät kui­ten­kin ke­rää­mään pis­tei­tä ym­pä­ris­tö­dip­lo­mis­sa ja vies­ti­mään niis­tä yl­pey­del­lä. Ym­pä­ris­tö­kas­va­tus on yk­si tär­keä osa ym­pä­ris­tö­dip­lo­mia, mut­ta jo­kai­nen seu­ra­kun­ta voi suun­ni­tel­la sen omal­le seu­ra­kun­nal­leen so­pi­vak­si ja pai­kal­li­sia vah­vuuk­sia ja yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta hyö­dyn­tä­en. Il­mas­to- ja ener­gia-asi­ois­sa kiin­teis­tö­jen ener­gi­a­va­lin­nat ovat kai­kil­le tär­kei­tä seu­ra­kun­nan koos­ta riip­pu­mat­ta.   

Haas­tei­ta ja rat­kai­su­ja nou­see kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen eri puo­lien ris­teys­koh­dis­sa. Mitä syn­tyy, kun so­si­aa­li­nen kes­tä­vyys ja ta­lou­del­li­nen kes­tä­vyys yh­dis­te­tään tai kun ne ris­te­ä­vät? Kun ta­lout­ta hoi­de­taan te­hok­kaas­ti, se mah­dol­lis­taa tasa-ar­von ja eri­lais­ten ih­mis­ryh­mien oi­keu­det. En­tä on­ko eko­lo­gi­sen kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ja ta­lou­del­li­sen kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen vä­lil­lä ris­ti­rii­taa seu­ra­kun­ta­ta­louk­sis­sa? Var­mas­ti, jos ta­lou­den te­hok­kuus on en­si­si­jai­nen ar­vo. Eko­lo­gis­ten re­surs­sien suo­je­lu ja bi­o­di­ver­si­teet­ti­ky­sy­myk­set ei­vät ole seu­ra­kun­ta­yh­tei­sö­jen ul­ko­puo­li­sia asi­oi­ta, vaan eko­te­hok­kuus ja jat­ku­van ke­hit­tä­mi­sen mal­li voi­vat aut­taa es­tä­mään re­surs­si­konf­lik­tit ja ke­hit­tä­mis­konf­lik­tit.

Seu­ra­kun­nat ero­a­vat suu­res­ti toi­sis­taan. Niil­lä on kui­ten­kin enem­män yh­tei­siä asi­oi­ta kuin erot­ta­via asi­oi­ta. Toi­sil­ta op­pi­mi­nen ja hy­vien kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen käy­tän­tö­jen ja­ka­mi­nen on tär­ke­ää. Sys­te­maat­ti­nen ym­pä­ris­tö­dip­lo­mi­työ aut­taa tun­nis­ta­maan mer­kit­tä­viä asi­oi­ta ja löy­tä­mään mie­len­kiin­toi­sia rat­kai­su­ja kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen eri puo­lien ris­teys­koh­dis­sa. Kes­tä­vä ke­hi­tys an­taa eko­lo­gis­ta var­muut­ta, so­si­aa­lis­ta oi­keu­den­mu­kai­suut­ta ja ta­lou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia. Osal­lis­tu­mi­nen ja osal­lis­ta­mi­nen ovat erot­ta­mat­to­mia osia kes­tä­vää ke­hi­tys­tä ja sii­nä seu­ra­kun­nat, koos­ta riip­pu­mat­ta, ovat eri­koi­sa­si­an­tun­ti­joi­ta. 

Kir­joit­ta­ja on kirk­ko­val­tuu­tet­tu Hei­no­las­ta.