Mallia museokortista – minkälaisen kortin voisi rakentaa kirkon jäsenille?
Moni kirkon asioita edes etäisesti seuraava saattoi hieraista silmiään, kun Helsingin tuomiokirkkoseurakunta päätti 20. syyskuuta asettaa Tuomiokirkkoon ja Suomenlinnan kirkkoon pääsymaksut.
Kesäsesongista 2024 lähtien Tuomiokirkon ovella saa kaivaa kukkaroa kahdeksan euron edestä ja Suomenlinnassakin viitosen, jollei satu olemaan alle 18-vuotias tai seurakunnan jäsen.
Pääsymaksu koskee lähinnä turisteja – jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin pääsee jatkossakin ilmaiseksi.
Kirkkoa on totuttu pitämään ikuisuusorganisaationa, jonka ovet ovat auki kaikille katsomuksesta ja maksukyvystä huolimatta. Tuomiokirkkoseurakunta perustelee tariffeja taloudella.
Helsingin seurakuntayhtymä leikkasi määrärahoja ja korotti tiloista perittäviä sisäisiä vuokria vuoden 2023 alusta alkaen. Turisteilta perittävillä pääsymaksuilla aiotaan huolehtia, että seurakunta kykenee pitämään jatkossakin huolta arvokkaista kiinteistöistään.
Seurakunnat eivät ole perinteisesti kovin halukkaita paketoimaan palveluitaan maksullisiksi tuotteiksi. Eikä se niiden perustehtävään kuulukaan. Kirkko kerää rahoituksensa pääosin kirkollisverolla.
Vaikka Ristinkirkko onkin arvokas Alvar Aalto -kohde, ja hiljattain Lahden arkkitehtuuriviikoillakin isossa roolissa, olisi vaikea kuvitella, että Lahdessa lähdettäisiin pääsymaksujen tielle. Turisteja ei riitä jatkuviksi virroiksi, joten on arvokkaampaa pitää ovet avoimina kuin sulkea ne maksumuurin taakse.
Leireistä peritään yleensä maksuja, mutta niidenkin kohdalla on mahdollista hakea maksuvapautusta, jos perheen tulot ovat pienet ja osallistuminen ei muutoin olisi mahdollista.
Hautausmaita ei kannata sitoa tähän kysymykseen, koska niiden ylläpito kuuluu kirkolle osoitettuihin lakisääteisiin tehtäviin. Hautasijaa tarjotaan kaikille katsomuksesta riippumatta, ja haudanhoitomaksut kirjataan rahastoon, jota hoidetaan ja pidetään erillään seurakunnan muista rahavaroista.
Täällä provinsseissa on kuitenkin silloin tällöin mietitty, olisiko seurakuntien syytä tehdä selvempi ero kirkollisveroa maksavien ja maksamattomien kesken. Jäsenyyden tuomia hyötyjä olisikin perusteltua nostaa nykyistä enemmän esille.
Museokortti tuotiin markkinoille vuonna 2015, ja kortin on hankkinut jo 350 000 suomalaista. Omistan kortin itsekin, ja on myönnettävä, että se on madaltanut kynnystä kiertää näyttelyitä. Museot ovat ikään kuin kadun tai olohuoneen jatke, aina saatavilla, ilman tarvetta käydä lompakolla kesken kauden.
Minkälaisen kortin voisi rakentaa kirkon jäsenille? Heitän ajatuksen ilmaan.