Mihin kirkko menee, ketä se palvelee – se ratkeaa seurakuntavaaleissa
Janne Raevuori
Yksi seurakuntien olympiadi tulee taas syksyllä päätökseen, kun evankelisluterilaisessa kirkossa järjestetään seurakuntavaalit. Vaalit ovat merkittävä vedenjakaja, jossa päätäntävaltaa jaetaan uudelleen.
Seurakunnat mielletään usein perinteiden vaalijoiksi, mutta vaaleissa on kuitenkin kyse tulevaisuudesta. Mihin kirkko seuraavaksi menee, ketä se palvelee ja millä äänellä se puhuu yhteiskunnassa?
Valtamediaa kiinnostaa kinastelu avioliittokysymyksestä, mutta lopulta arki on aivan jotain muuta: lasten ja nuorten kasvattamista, hädänalaisten auttamista, jumalanpalveluselämää, hautausmaiden hoitoa, monenlaista viikkotoimintaa.
Seiniä on paljon, ja varsin nopeasti päättäjät pääsevätkin ottamaan kantaa erilaisiin korjaus- ja investointihankkeisiin.
Maailma on ennen näkemättömän myllerryksen keskellä. On kiinnostavaa nähdä, kuinka maailmalta tulevat virtaukset näkyvät kirkollisissa vaaleissa. Vahvistuuko uuskonservatiivinen liikehdintä kirkon sisällä?
Mielenkiintoa riittää myös paikallisesti. Yhdentymiskehitys junnaa paikallaan Lahdessa, jossa on kuopattu suunnitelmat seurakuntien yhdistymisestä.
Siinä missä Kouvolassa seurakuntayhtymä aiotaan purkaa ja siirtyä yhden seurakunnan malliin vuoden 2027 alussa, Lahdessa seurakunnat jatkavat itsenäisinä. Löytyykö päättäjiltä näkyä yhteistyön kehittämiseen?
Kysymys omasta ja yhteisestä edusta on oleellinen myös muualla, eritoten maantieteellisesti laajassa Hollolan seurakunnassa.
Kirkollista demokratiaa moititaan toisinaan siitä, että se kuvastaa melko heikosti jäsenistön mielipidettä. Tämä johtuu siitä, että seurakuntalaiset äänestävät laiskasti. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli viime vaaleissa vain 12,7.
Tässä on tekemisen paikka. Kirkkodemokratia kuuluu kaikille. Jokainen annettu ääni kasvattaa vaalien edustavuutta ja legitimiteettiä.
Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla seurakuntien jäsenillä. Nuoret voisivat kannustaa ikäisiään ehdolle ja äänestää heitä päättäviin asemiin – tuulettamaan ilmapiiriä ja tekemään seurakunnasta näköisensä.
Kymmenen jäsentä riittää uuden valitsijayhdistyksen perustamiseen. Käytäntö on osoittanut, että jo muutamalla kymmenellä vaalipäivän äänellä voi pienissä seurakunnissa pötkiä pitkälle.
Käytännössä vaalivuosi etenee siten, että vaalilautakunnat järjestäytyvät eli "kisapaikkoja rakennetaan" kesään mennessä. Ehdokasasettelu, eräänlainen valitsijayhdistysten "korkean paikan leiri", jatkuu syyskuun puoliväliin.
Sen jälkeen alkaa herkistelyvaihe, jonka aikana seurakuntien jäsenillä on mahdollisuus tutustua ehdokkaisiin ja heidän painotuksiinsa.
Esikilpailut eli ennakko- ja kotiäänestys järjestetään marraskuun alussa, ja varsinainen kisapäivä on 15. marraskuuta. Mitalistit ovat selvillä jo vaali-iltana, ja uudet valtuutetut pääsevät aloittamaan tehtävissään vuoden 2027 alussa.

