Hel­mi­kuus­sa las­keu­dum­me kir­kol­li­sis­sa tee­mois­sa jou­lun ajas­ta paas­ton ai­kaan. Kul­jem­me jou­lus­ta koh­ti pää­si­äis­tä, syn­ty­män ajas­ta kuo­le­maa ja ylös­nou­se­mus­ta koh­ti. Kynt­ti­län­päi­vä muis­tut­taa mei­tä Jee­suk­ses­ta maa­il­man va­lo­na, jon­ka myös Si­me­on sai näh­dä.

Las­ki­ais­sun­nun­tai­na las­keu­dum­me paas­toon, muis­te­le­maan, kuin­ka ju­ma­lal­li­nen rak­kaus voit­taa an­ta­es­saan it­sen­sä alt­tiik­si ai­na kuo­le­maan as­ti. Muis­te­lem­me myös Jee­sus­ta kiu­saus­ten voit­ta­ja­na.

Kiu­saa­ja ei jätä rau­haan ke­tään ny­ky­päi­vä­nä­kään, mut­ta apum­me kiu­saus­ten­kin kes­kel­lä on Jee­sus. Vii­mei­se­nä hel­mi­kuun sun­nun­tai­na tee­ma­na on ru­kous ja us­ko. Kir­kol­li­set teks­tit ker­to­vat, kuin­ka Jee­sus pa­ran­si sai­rai­ta ja an­toi syn­te­jä an­teek­si.

Paas­to­a­mi­nen ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä on kas­vus­sa, vaik­ka lää­ke­tie­teel­li­siä hyö­ty­jä ja hait­to­ja on tut­kit­tu ver­rat­tain vä­hän. Paas­ton sa­no­taan vä­hen­tä­vän ke­hon tu­leh­dus­re­ak­ti­o­ta ja puh­dis­ta­van kuo­na-ai­nei­ta.

Se voi lie­vit­tää mo­nis­ta sai­rauk­sis­ta ai­heu­tu­via oi­rei­ta. Paas­to­a­jis­ta yli 90 pro­sent­tia on ko­ke­nut fyy­si­sen ja hen­ki­sen hy­vin­voin­tin­sa tul­leen pa­rem­mak­si paas­ton ai­ka­na kuin en­nen sitä.

Raa­mat­tu ja Jee­sus ei edel­ly­tä paas­toa. Paas­to­a­mal­la ei­kä mil­lään muul­la­kaan ih­mis­työl­lä voi an­sai­ta tai­vas­paik­kaa.

Kui­ten­kin Raa­mat­tu ker­too, kuin­ka Jo­han­nes ope­tus­lap­si­neen sekä myös Jee­sus paas­to­si muun mu­as­sa men­nes­sään kiu­sat­ta­vak­si au­ti­o­maa­han. Tuo Jee­suk­sen paas­to toi­mi esi­ku­va­na kris­til­li­sel­le paas­ton ajal­le, joka ke­hit­tyi noin 300-lu­vul­la jKr. edel­tä­mään pää­si­äis­tä.

Eri kris­til­li­sis­sä kirk­ko­kun­nis­sa on eri­lai­sia paas­tot­ra­di­ti­oi­ta, mut­ta lu­te­ri­lai­ses­sa pe­rin­tees­sä ul­ko­nai­sel­la, fyy­si­sel­lä paas­tol­la ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä. Ju­ma­lan ar­mo on täy­del­li­nen il­man ul­ko­nai­sia te­ko­ja.

Paas­to on enem­pi si­säis­tä pi­dät­täy­ty­mis­tä, hil­jen­ty­mis­tä, ru­kous­ta ja oma­koh­tais­ten syn­tien ka­tu­mis­ta, sy­ven­ty­mis­tä Ju­ma­lan rak­kau­den uh­ri­tien sa­no­maan. Ka­tu­mus joh­taa syn­tien tun­nus­ta­mi­seen, ja rip­pi-isän ju­lis­ta­mal­la so­vin­to­saar­nal­la Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä on voi­ma teh­dä teh­ty te­ke­mät­tö­mäk­si ja pa­laut­taa ek­sy­nyt kul­ki­ja ta­kai­sin Ju­ma­la-yh­tey­teen, tiel­le koh­ti ylös­nou­se­mus­ta ja tai­vas­ta.

Näin evan­ke­liu­mi saa hoi­taa ja puh­dis­taa sie­lu­jam­me.

Kir­joit­ta­ja on Kuh­mois­ten kap­pe­li­seu­ra­kun­nan kap­pa­lai­nen.