Seurakuntalaiset ratkaisevat jaloillaan, minkälaiseksi koronan jälkeinen arki muodostuu
Suvivirsi on laulettu ja rajoittamistoimia purettu. Seuraavaksi odotellaan kädet ristissä, rauhoittuuko koronavirusepidemia koko kesäkaudeksi, vai saako kasvava liikehdintä viruksen taas leviämään.
Seurakunnissa toiminta on selvästi vilkastumaan päin. Messuihin voidaan ottaa hallitusti ihmisiä, rippikoulut sekä lasten ja nuorten leiritoiminta ovat alkamassa ja asiakkaitakin palvellaan taas livenä. Varovaisuus on kuitenkin valttia – esimerkiksi ikäihmisiin painottuva Marian kammarin toiminta pysyy Lahdessa tauolla vielä kesäkauden.
Kriisin jälkeen moni asia näyttää muuttuneen. Tilastot todistavat digitaalisen tavoittavuuden tuntuvasta kasvusta. Yhteydenpito seurakuntalaisten kanssa on onnistunut myös verkon yli, ja uusien toimintamuotojen kehittäminen on osoittautunut työntekijöillekin kiinnostavaksi oppimiskokemukseksi.
Digisisällöt ylittävät suvereenisti seurakuntien rajat. Ajatellaanpa vaikka Ylen Lahden Ristinkirkossa taltioimia Riemulaulut-musiikkihartauksia. Tv-esityksen lisäksi uusin musiikkihartaus ehti nakutella Ylen Areenassa yli 20 000 katselukertaa ennen poistumistaan kesäkuun vaihteessa. Yhtä lailla esiin voisi poimia suosituimpia minuuttihartauksia sekä kesän kynnyksellä julkaistun Lahen Suvivirren. Sosiaaliset kuplat puhkesivat näissä kaikissa. Myös jumalanpalveluksien katsojaluvut ylittävät selvästi perinteisten messujen kävijämäärät ja antavat viitteitä, että striimien äärellä on piipahtanut muitakin kuin vakiväkeä.
Digitaalisten sisältöjen suosio panee miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Ovatko paikallisseurakuntien rajat ja rakenteet aikansa eläneitä ja vanhalla tavalla organisaatiolähtöisiä? Jo entuudestaan tiedettiin, että Lahden tiiviillä kaupunkialueella ihmiset liikkuvat sujuvasti mielenkiintoisien tapahtumien perässä. Digipuolella pujottelu on vielä vilkkaampaa.
Toisaalta, perinteisten jumalanpalvelusyhteisöjen arvon tuntevat parhaiten ne tervaskannot, jotka messuissa yhä käyvät. He ovat odottaneet paluuta entiseen ja nauttivat suuresti päästessään taas kivijalkakirkkoon kokemaan ja jakamaan yhteyttä.
Kokoontuva ja digitaalinen toiminta käynnistyvät nyt ensimmäista kertaa aidosti rinnakkain. Seurakuntalaiset ratkaisevat jaloillaan, minkälaiseksi koronan jälkeinen arki muodostuu.
Kiinteistökysymykset ovat ajankohtaisia Päijät-Hämeen kaikissa seurakunnissa, ja liikehdintää seurataan niidenkin takia suurella mielenkiinnolla. Heinolan seurakunnassa on jo otettu kantaa sen puolesta, että purkuun menevän sisäilmaongelmaisen seurakuntatalon tilalle ei rakenneta uutta.