"Joutjärven kirkosta ei olla luopumassa" – kiinteistöjen karsimiseen tähtäävä selvitystyö on Lahden seurakunnissa puolimatkan krouvissa
Lahden seurakuntayhtymä haluaa leikata kiinteistökuluja 30 prosentilla vuoteen 2026 mennessä. Tavoitteen toteuttamiseksi on perustettu kiinteistötyöryhmä, jolta odotetaan syksyllä esityksiä palveluverkon karsimiseksi.
Kesäkuussa työryhmä antoi väliraportin ja julkaisi pinon selvityksiä. Väliraportin ehkä mielenkiintoisinta antia on niin kutsuttu "salkutus", jossa seurakuntayhtymän 97 rakennusta on luokiteltu muun muassa toimivuuden, sijainnin, peruskorjaustarpeen sekä taloudellisten kriteerien perusteella.
Ylläpidettävien (A-salkku) sekä ylläpidettävien ja kehitettävien (B-salkku) joukossa on niin seurakuntataloja kuin leirikeskuksiakin. Suunnitelmallisesti luovutettavien joukkoon (C-salkku) kuuluvat esimerkiksi Liipolan seurakuntakeskus, Nastolan seurakuntatalo, Metsäpellon ja Harjunalustan seurakuntakodit, Kirkkokatu 7 sekä Arramaja Nastolassa. Heti luovutettavien joukkoon (D-salkku) lukeutuu muun muassa Metsäniemen maja. C- ja D-salkut eivät vielä yhteenlaskettunakaan täytä säästötavoitetta.
Luokittelu on tarkoitettu työkaluksi eikä se siis ole vielä esitys kiinteistöverkon karsimiseksi. Kiinteistötyöryhmää johtavan Kari Eskelisen mukaan lopullinen esitys täsmentyy syksyn aikana yhteiselle kirkkoneuvostolle annettavassa loppuraportissa. Yhteinen kirkkovaltuusto lopulta päättää kiinteistöistä ja tiloista joulukuussa.
– On hyvä valmistautua siihen, että muutoksia on tulossa. Aikajänne on useita vuosia, joten sopeutumisellekin jää aikaa, Eskelinen sanoo.
E-salkkuun on sijoitettu suojelun piirissä olevia rakennuksia: kirkkoja ja kellotapuleita, leirikeskusten historiallisia rakennuksia sekä muun muassa hautausmaiden kappelit. Väliraportissa ei juurikaan käsitellä kirkkoja, ja toisaalta kiinteistösuunnitelmassakin toimintaa keskitetään kirkkoihin ja kappeleihin. Tarkoittaako tämä, että julkisen keskustelun kohteena olleesta Joutjärven kirkosta ei olla luopumassa?
– Joutjärven kirkosta ei olla luopumassa, Eskelinen sanoo.
Eskelisen mukaan kirkkojen haasteena on niiden kehittäminen.
– Voisiko kirkkotiloja muokata siten, että niitä voisi käyttää nykyistä monipuolisemmin? Tämä vähentäisi muuta tilatarvetta.
Lahden seurakunnilla on toistaiseksi vain viisi vuokratilaa. Se on oikeastaan hämmästyttävän vähän.
Omilla tiloilla on pitkät perinteet, ja seurakuntien kokoava hengellinen toiminta on tapahtunut aina rakennuksissa. Kari Eskelisen mukaan kirkot ja muut seurakuntien tilat ovat myös viestineet paikkakuntalaisille läsnäolosta ja samalla luoneet paikallista identiteettiä.
– Väestörakenne ja asuinalueet ovat muuttuneet ja ihmiset liikkuvat nyt aiempaa enemmän. Rakennusten kautta jäsentyvän yhteisöllisyyden rinnalle on syntynyt yhteisöllisyyttä, joka on kokoontumisen näkökulmasta elastista, Eskelinen arvioi.
– Seurakuntien on oltava läsnä siellä, missä ihmiset ovat. Vuokratilat tuovat tähän joustavuutta. Vuokraamista voidaan lisätä viimeistään, kun omien kiinteistöjen ja tilojen määrä supistuu.
Leirikeskuksia pohtineen työryhmän väliraportissa ennakoidaan, että taloudellisin ratkaisu lienee yksi iso leirikeskus, jossa voisi olla samanaikaisesti useita leirejä. Yleiset tilat palvelisivat kaikkia ja vain majoitustilat olisivat eriytetty.
– On selvää, että leirikeskusten määrä vähenee tulevaisuudessa. Kun tavoitteina ovat hyvä sijainti, käytön monipuolisuus ja tehokkuus, hyvällä paikalla sijaitseva suuri yksikkö tarjoaa parhaat mahdollisuudet, sanoo Eskelinen.
Leirikeskusten kohdalla tarkastellaan vielä markkina-arvoja sekä mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseksi.
Onko viidellä paikallisseurakunnalla yhä toimintaedellytykset, vai aiotaanko niitä esimerkiksi yhdistellä?
– Paikallisseurakunnilla on tulevaisuudessakin kohtuullisen hyvät toimintaedellytykset, koska seurakunnat elävät paikallisesta identiteetistä. Ihmiset kuuluvat mieluummin pieniin hengellisiin yhteisöihin kuin kymmenien tuhansien jäsenten seurakuntiin.
Eskelisen mukaan vaihtoehtoja kuitenkin selvitellään.
Lue lisää aiheesta
Partiolaisten leirikäytössä oleva Metsäniemen partiokolo Nastolassa on yksi Lahden seurakuntien luovutettavien listalla olevista kiinteistöistä. Kuva: Markku Lehtinen
Partiolaiset menettämässä useita kokoontumistilojaan Lahdessa – "Tilojen kartoitus on hyvässä vauhdissa"
Kuhmoisten Papinsaaren vuonna 1966 valmistuneen siunauskappelin betonijulkisivut korjataan. Kuva: Markku Lehtinen
Papinsaaren kappelin remonttipäätös saa kiitosta Kuhmoisista: "Nyt meillä on oikein hyvä tunnelma"
Lahden seurakunnilla on nyt suunta selvillä kiinteistöasioissa. Lahden yhteisen kirkkovaltuuston kokoukseen valmistautuivat keskiviikko-iltana hallintojohtaja Pasi Mäkelä, kiinteistöryhmän puheenjohtaja Kari Eskelinen ja puheenjohtaja Esko Taipale. Kuva: Teemu Leppänen
Lahden seurakuntien kiinteistövähennyksille sinetti
Uusien kaavailujen mukaan Nastolan seurakuntatalolle voitaisiin siirtää työntekijöitä, joiden työnteko ei ole sijainnista riippuvaista. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Lahden seurakunnat harkitsee säästöjä keskustakortteleista – Nastolan seurakuntatalosta ei ehkä luovutakaan
Padasjoen seurakuntatalosta luopumista harkitaan Hollolan seurakunnan uudessa kiinteistöstrategiassa. Padasjokelaisen Katri Sunelan poika Valtteri käy siellä päiväkerhossa. Kuva: Teemu Leppänen
Teemu Leppänen