Kotailloissa käy väkeä kuin Pelicansin peleissä – "Näissä tilaisuuksissa on sellaista sopivaa rosoa"
Kuhmoislainen Risto Ojala on keksinyt keinon, millä miehet saadaan seurakuntayhteyteen.
Risto Ojala (oik.) on herra Kotailta. Markus Koskinen ja Erkki Salmio ovat Kotailtojen vakiokävijöitä. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Kuhmoislainen Risto Ojala havahtui vuosituhannen alussa siihen, miksi seurakunnan tilaisuuksissa käy niin vähän miehiä. Sen sijaan, että olisi jäänyt voivottelemaan, hän päätti tehdä asialle jotain. Pähkäilyn seurauksena syntyi Kotaillat, kerran kuukaudessa kokoontuva miestenpiiri.
– Alkuun kokoontumispaikkojamme olivat metsästysseurojen kodat. Jo ensimmäisenä vuonna kasvoimme ulos kodista ja vaihdoimme koteihin, suuriin maalaistaloihin, Ojala muistelee.
Ojalan resepti on yksinkertainen. Piiri kokoontuu kerran kuussa erilaisissa paikoissa, ja vetonaulana on ulkopuolinen luennoitsija tai kaksi.
– 15 vuoden aikana on ollut noin 180 Kotailtaa ja niissä yli 220 vierailevaa esiintyjää. Kotailtoja on järjestetty kaikissa Kuhmoisten kylissä paitsi Haukkasalossa, joka on lossin takana eikä sieltä pääse illalla pois. On oltu myös Kuhmoisten ulkopuolella. Tampereen tuomiokirkossa on käyty ja Luhdan tornissa Lahdessa.
Kotailtaan kokoonnutaan hyvissä ajoin ennen esitysten alkua turisemaan ja kahvittelemaan. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Marraskuisena perjantaina kokoonnutaan Kuhmoisten Papinsaaressa sijaitsevassa Olli Kuusen suunnittelemassa siunauskappelissa. Betonibrutalismia edustava rakennus valmistui vuonna 1966 ja on vasta saneerattu. Kappelin Ylösnousemus-lasiteoksen konservoinut lasitaiteilija Jouni Kopsa on luvannut kertoa konservointityöstään. Toinen vierailija on Kaisa Koivisto, Suomen lasimuseon eläköitynyt johtaja ja pitkäaikainen intendentti. Hän kertoo teoksen harvinaisella dalle de verre -tekniikalla toteuttaneesta, tuntemattomaksi jääneestä kuhmoislaisesta taiteilijasta Jaakko Somersalosta.
Kolmattakymmentä miestä hyödyntää kahvi-, piirakka- ja munkkitarjoilua hyvän aikaa ennen esitysten alkua.
– Tulevat hyvissä ajoin toisiaan tapaamaan. Ehtivät jakaa kuulumiset keskenään ennen ohjelmaa, tietää Kotailtojen vakioesiintyjä, hanuristi Ensio “Enska” Valo.
Valo kertoo soittaneensa jokaisessa Kotaillassa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Soitan tilaisuuden täytteeksi. Loppuvirren esilaulan ja säestän. Haitaria olen räkittänyt 50 vuotta. Muuta en osaa soittaa paitsi suuta.
Hän esiintyy talkoilla.
– Koskaan en ole ottanut killinkiäkään. Tämä on evankeliointia, kun hengellisiä lauluja soitan.
Kotaillat päättyvät virteen. “Miehet laulavat varsin pontevasti kukin äänellään", Risto Ojala kertoo. Säestämässä "Enska" Valo. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Valo kertoo, että Kotailtoihin saatetaan tulla hyvinkin kaukaa. Yksittäisiä kävijöitä on ollut Jyväskylästä, on joku joskus tullut Helsingistäkin.
– Suurin osa on Kuhmoisista. Kuhmoisissa on vähän päälle 2 000 asukasta. Aika hyvin saadaan kylän miehiä koolle.
Toden totta. Jääkiekkoliigassa pelaava Pelicans kokoaa kotiotteluihinsa keskimäärin 2 800 miestä, naista ja lasta. Se on pari prosenttia Lahden väkimäärästä. Vastaavaan suhteeseen päästään Kotailloissa 50 miehellä. Suosituimmissa Kotailloissa on ollut toistasataa kävijää.
– Yleisradion pääkuuluttajaa Pentti Fagerholmia, nimismiehen poikaa ja rocklaulaja Michael Monroen isää, oli Saksalan kartanossa kuulemassa 120, Risto Ojala muistelee.
Ilta on jäänyt hyvin Markus Koskisen mieleen.
– Se oli ensimmäinen Kotailtani. Vuodesta 2016 olen Kotailloissa käynyt. Vain kerran olen jättänyt illan väliin, kun olin koronassa, Koskinen kertoo.
“Enska” Valo on soittanut vetopeliä Kotailloissa kymmenen vuoden ajan. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Jämsän Länkipohjassa asuva Koskinen edustaa 27-vuotiaana Kotailtojen nuorisoa. Hänellä on hyviä syitä käydä illoissa.
– Nämä ovat aina hienoja tilaisuuksia. On mielenkiintoisia puhujia, ja tapaan ihmisiä, joita en viikolla tapaa, hän perustelee.
Erkki Salmio käy Kotailloissa niin ikään Jämsästä. Hän sanoo osallistuvansa, kun esiintyjä tai aihe on kiinnostava. Hän uskoo tuntevansa Kotailtojen menestyksen salaisuuden.
– Tapahtuman pitää olla sopivan rouhea, että miehet kiinnostuvat. Näissä tilaisuuksissa on sellaista sopivaa rosoa. Näkee paikkoja, joissa ei tulisi muuten käytyä.
Hanuristi Valollakin on asiaan näkemys.
– Risto on saanut kynnyksen matalaksi. Ei mies mene, jos tuntee, että joku pakottaa. Tänne on hyvä tulla, kun ei tarvitse sen kummemmin osallistua. Täällä riittää, kun on läsnä, Valo sanoo.
Miesten Kotailta Kuhmoisten Vanha-Rauhamäessä, Nelostie 2344, perjantaina 9.12. kello 18–20.30. Medialähetys Sanansaattajien operatiivinen johtaja pastori Marko Pihlajamaa kertoo Sansan toiminnasta sekä urastaan. Vapaa pääsy.