Miten piispanvalitsijat valitaan ja keitä he edustavat?
Toukokuussa Mikkelin hiippakunnassa toimitetaan vaali, jossa valitaan uusi piispa. Piispan valitsee 1 112 henkilöä. Äänioikeutetuista ani harva jättää äänestämättä.
Piispa Seppo Häkkinen luovutti eroilmoituksen lakimiesasessori Jyri Klemolalle 21.9.2022 tuomiokapitulin istunnon yhteydessä. Kuva: Kirkon kuvapankki
Kun Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen oli viime syyskuussa ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle, alkoivat hallinnolliset rattaat pyöriä 1 112 henkilön nimeämiseksi. Syntyi nimilista, jolla olevat valitsevat hiippakuntaan uuden piispan.
Piispa on hiippakunnassa sekä hengellinen että hallinnollinen johtaja. Seurakuntavaaleihin nähden piispanvaali kiinnostaa äänioikeutettuja aivan eri tavalla. Hiippakunnan lakimiesasessori Jyri Klemolan mukaan viime vaaleissa vuonna 2008 äänestysprosentti oli 90,43. Pappien ja maallikoiden äänestysprosenttia ei eritelty.
Äänestäjien määrä määräytyy hiippakuntaan kuuluvan papiston määrän perusteella. Mikkelin hiippakunnassa heitä on 556. Joukossa on myös yksi lehtori Etelä-Savon tuomiorovastikunnasta.
Maallikkovalitsijoita tulee olla yhteensä sama määrä kuin pappisvalitsijoita. Seurakunnat valitsevat heistä 531. Lisäksi maallikkoihin lukeutuvat hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, kirkkohallitukseen valittu maallikkojäsen ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet sekä tuomiokapitulin maallikkojäsen ja lakimiesasessori.
Seurakuntansa maallikkovalitsijaksi voi periaatteessa tulla valituksi kuka tahansa seurakuntalainen.
”Kirkkoherran tulee huolehtia siitä, että kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet valitsevat maallikkovalitsijat. Valinta tulee suorittaa niin, että tieto niistä voidaan ilmoittaa tuomiokapituille viimeistään 16.12.2022.”
Näin ohjeisti Jyri Klemola hiippakunnan kirkkoherroille 11. lokakuuta päivätyssä kirjeessä.
Kirkonseudulle Klemola tarkentaa, että käytännössä valinnan tekevät joko kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston maallikkojäsenet valintakokouksessa, jossa on paikalla ainoastaan kyseisen luottamuselimen maallikkojäsenet.
Esimerkiksi kirkkoherra seurakuntaneuvoston puheenjohtajana ei ole tässä kokouksessa paikalla. Näin toimittiin muun muassa Keski-Lahden seurakuntaneuvostossa.
Keski-Lahden valintakokousta 1. marraskuuta veti seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Urpo Karjalainen.
Keski-Lahti on Päijät-Hämeen rovastikunnan suurin seurakunta, ja se valitsi keskuudestaan 28 maallikkovalitsijaa.
Kuinka haluttuja valitsijapaikat olivat?
– En sanoisi, että olisi ollut ryntäystä esittämään useita henkilöitä, mutta kaikki paikat saatiin sujuvasti täytettyä, Karjalainen sanoo.
Karjalaisen mukaan kokouksessa sovittiin, että tavoitteena on yksimielinen päätös ilman äänestystä. Kaikilta kokoukseen osallistuneilta seurakuntaneuvoston jäseniltä kysyttiin omaa halukkuutta maallikkovalitsijaksi. Tämän jälkeen neuvoston jäsenet saivat kukin ehdottaa suostumuksensa antaneita seurakuntalaisia valitsijoiksi.
Keski-Lahden seurakuntaneuvostossa on 16 jäsentä. Valituksi tuli 15 seurakuntaneuvoston jäsentä ja 13 esitettyä seurakuntalaista. Ratkaisu oli yksimielinen.
Karjalainen kertoo itse esittäneensä yhtä henkilöä, joka ei ole luottamushenkilö. Tämä tuli valituksi.
– Ehdotukseni perustui käymääni keskusteluun henkilön kanssa. Toin hänelle esille, että piispanvaali on tulossa. Hän itse kysyi, pääsisikö hän äänestämään, Karjalainen kertoo.
Keitä maallikkovalitsijat sitten edustavat? Valituksi tulleiden, etenkin luottamushenkilöiden arvomaailma heijastelee ainakin jossain määrin seurakuntavaalien ryhmien kantoja – Keski-Lahden tapauksessa vuoden 2018 vaalien tulosta, koska valintakokous pidettiin ennen viime syksyn seurakuntavaaleja.
– Luottamushenkilöiden ulkopuolelta valittujen viiteryhmästä ei tarkalleen ottaen tiedetä, Karjalainen huomauttaa.
Maallikkovalitsijoiden paikat jakautuvat seurakuntien kesken niiden koon mukaan. Päijät-Hämeessä Keski-Lahden jälkeen toiseksi eniten, 27 maallikkovalitsijaa, sai valita Hollolan seurakunta ja sitten Launeen seurakunta, 20, ja niin edelleen. Sysmässä ja Hartolassa toimiva Tainionvirran seurakunta sai 6 maallikkovalitsijaa.
Hiippakunnan suurin seurakunta on Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, joka sai valita 44 maallikkovalitsijaa. Pienimmät, kuten Hirvensalmi, valitsivat 3 valitsijaa.
Luettelo äänioikeutetuista piispanvaalissa on nähtävillä kaikissa seurakunnissa. Ehdokasasettelu päättyy 1.3. Vaalipaneeli Lahdessa pidetään Lahden Yhteiskoulussa 24.4. klo 18. Piispanvaali toimitetaan 25.5.