JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Jännitys piis­pan­vaa­lissa tiivistyy uudis­tus­mie­lisen imat­ra­laisen ja perinteistä avio­liit­to­kä­si­tystä puolustavan lahtelaisen välille

Mik­ke­lin hiip­pa­kun­ta on vai­ke­am­pien ta­lou­del­lis­ten haas­tei­den edes­sä kuin muut hiip­pa­kun­nat, kat­soo väis­ty­vä piis­pa Sep­po Häk­ki­nen.

25.5.2023
Esa Arvekari

Imat­ran kirk­ko­her­ra Mari Park­ki­nen ja Kan­gas­nie­men vt. kirk­ko­her­ra Pek­ka Sär­kiö ete­ne­vät Mik­ke­lin piis­pan­vaa­lin toi­sel­le kier­rok­sel­le. Tu­los var­mis­tui tors­tai­na 25.5. toi­mi­te­tus­sa Mik­ke­lin hiip­pa­kun­nan piis­pan­vaa­lis­sa.

Park­ki­nen sai 45,2 pro­sent­tia an­ne­tuis­ta ää­nis­tä. Sär­ki­ön ää­ni­o­suus on 25,9 pro­sent­tia. Kirk­ko­her­ra Sam­me­li Jun­tu­sen ää­ni­o­suus on 21,6 pro­sent­tia ja Pek­ka Huo­ku­nan 7,3 pro­sent­tia.

Vaa­lin ää­nes­tysp­ro­sent­ti on 88,6. Ää­ni­oi­keus oli en­nal­ta ni­me­tyil­lä piis­pan­va­lit­si­joil­la.

Kos­ka ku­kaan eh­dok­kais­ta ei saa­nut yli puol­ta an­ne­tuis­ta ää­nis­tä, toi­mi­te­taan kah­den eni­ten ää­niä saa­neen vä­lil­lä 16. ke­sä­kuu­ta toi­nen vaa­li­kier­ros. Ark­ki­piis­pa Ta­pio Luo­ma vih­kii piis­pan vir­kaan Mik­ke­lin tuo­mi­o­kir­kos­sa 3. syys­kuu­ta.

Mari Parkkinen on ainoana ehdokkaista liputtanut selkeästi sukupuolineutraalin vihkimyksen puolesta. "Uskon ja toivon, että kirkkoon tullaan sielu edellä, eikä sukupuoli ja seksuaalisuus edellä."

Mari Parkkinen on ainoana ehdokkaista liputtanut selkeästi sukupuolineutraalin vihkimyksen puolesta. "Uskon ja toivon, että kirkkoon tullaan sielu edellä, eikä sukupuoli ja seksuaalisuus edellä."

 

Suu­rim­man ää­ni­mää­rän saa­nut, vuon­na 1971 syn­ty­nyt Park­ki­nen on kou­lu­tuk­sel­taan te­o­lo­gi­an toh­to­ri. Hän on toi­mi­nut vuo­des­ta 2021 Imat­ran seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra­na. Ai­kai­sem­min hän on työs­ken­nel­lyt muun mu­as­sa seu­ra­kun­ta­pas­to­ri­na Mik­ke­lin tuo­mi­o­kirk­ko­seu­ra­kun­nas­sa.

Ää­nes­tys­nu­me­roi­den pe­rus­teel­la Park­ki­nen oli suo­sik­ki niin Ete­lä-Kar­ja­las­sa, Ete­lä-Sa­vos­sa kuin Ky­men­laak­sos­sa. Sen si­jaan Päi­jät-Hä­mees­sä Sär­kiö oli sel­keä ää­ni­ha­ra­va.

Park­ki­nen ve­to­si ää­nes­tyk­sen rat­ket­tua ää­nes­tä­jiin, et­tä he käyt­täi­si­vät ään­tä myös toi­sel­la kier­rok­sel­la, vaik­ka oma suo­sik­ki on ken­ties pu­don­nut pois vaa­lis­ta.

– Mi­nul­la on kii­tol­li­nen ja nöy­rä olo täs­tä tu­lok­ses­ta, hän sa­noi.

Toiseksi suurimmalla äänimäärällä vaalin toiselle kierrokselle lähtevä Pekka Särkiö on päijäthämäläisille tuttu toimittuaan Joutjärven seurakuntapastorina yhdeksän vuotta ja Keski-Lahden kirkkoherrana reilut kymmenen vuotta.

Toiseksi suurimmalla äänimäärällä vaalin toiselle kierrokselle lähtevä Pekka Särkiö on päijäthämäläisille tuttu toimittuaan Joutjärven seurakuntapastorina yhdeksän vuotta ja Keski-Lahden kirkkoherrana reilut kymmenen vuotta.

Jussi Hiltunen

Toi­sek­si suu­rim­mal­la ää­ni­mää­räl­lä vaa­lin toi­sel­le kier­rok­sel­le läh­te­vä Sär­kiö on päi­jät­hä­mä­läi­sil­le tu­tum­pi toi­mit­tu­aan Lah­den Jout­jär­ven seu­ra­kun­nan seu­ra­kun­ta­pas­to­ri­na yh­dek­sän vuot­ta ja Kes­ki-Lah­den seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ra­na rei­lut kym­me­nen vuot­ta. Hän asuu edel­leen Lah­des­sa vai­mon­sa Rii­tan kans­sa.

Myös Sär­kiö ve­to­si ää­nes­ty­sak­tii­vi­suu­den puo­les­ta. Hän us­koi, et­tä hä­nel­lä on an­net­ta­vaa eri­to­ten Jun­tus­ta ää­nes­tä­neil­le yh­tei­sen ar­vo­poh­jan vuok­si.

– Toi­voi­sin, et­tä piis­pan­vaa­lia ei näh­täi­si yk­sit­täi­sen eh­dok­kaan tai va­lit­si­ja­yh­dis­tyk­sen hank­kee­na, vaan toi­me­na, joka ko­ko­aa seu­ra­kun­tia yh­teen il­man erot­ta­via ja­ko­lin­jo­ja, hän to­te­si.

Eh­dok­kai­den kam­pan­jois­sa ja vaa­li­kes­kus­te­luis­sa polt­ta­vim­mik­si ai­heik­si nou­si­vat seu­ra­kun­ta­ta­lou­den haas­teet ja avi­o­lii­ton su­ku­puo­li­neut­ra­li­teet­ti. Näi­hin ky­sy­myk­siin liit­ty­vät myös toi­sel­le kier­rok­sel­le va­lit­tu­jen eh­dok­kai­den lin­ja­e­rot.

Ta­lou­den so­peut­ta­mis­kes­kus­te­lus­sa Sär­kiö on vii­tan­nut muun mu­as­sa ”kir­kon hal­lin­nol­li­sen ras­kau­teen” ver­rat­tu­na mui­den mai­den jär­jes­tel­miin.

Myös Park­ki­nen on vies­tit­tä­nyt, et­tä asi­oi­ta on pak­ko miet­tiä uu­des­taan.

– Esil­lä ovat ol­leet hiip­pa­kun­ta- ja ro­vas­ti­kun­ta­mal­lit, jois­sa hal­lin­to oli­si laa­jem­mal­la alu­eel­la yh­tei­nen. Pai­kal­li­sen toi­min­nan täy­tyy mie­les­tä­ni kui­ten­kin ol­la jo­kai­sel­la alu­eel­la oman­nä­köis­tä.

 

Park­ki­nen on ai­no­a­na eh­dok­kais­ta li­put­ta­nut sel­ke­äs­ti su­ku­puo­li­neut­raa­lin vih­ki­myk­sen puo­les­ta. Tätä hän ko­ros­ti myös tors­tain tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa.

– Kir­kol­lis­ko­kous­han se lo­pul­ta te­kee täs­sä asi­as­sa pää­tök­sen. Ei yk­sit­täi­nen piis­pa asi­aa aja. Us­kon ja toi­von, et­tä kirk­koon tul­laan sie­lu edel­lä, ei­kä su­ku­puo­li ja sek­su­aa­li­suus edel­lä, hän ra­ja­si.

Sär­kiö to­te­si kir­kon avi­o­liit­to­kä­si­tyk­sen saa­neen ko­ko­aan suu­rem­man huo­mi­on kes­kus­te­lus­sa.

– Olen sa­maa miel­tä kuin Park­ki­nen, asia kuu­luu kir­kol­lis­ko­kouk­sel­le. Kir­kol­la on us­kon­non­va­paus, jo­hon kuu­luu myös va­paus mää­ri­tel­lä avi­o­liit­to­kä­si­tys.

Eh­dok­kail­ta ky­syt­tiin, puut­tui­si­vat­ko he sii­hen, jos seu­ra­kun­nan pap­pi vih­ki­si sa­maa su­ku­puol­ta ole­van pa­rin.

Park­ki­nen sa­noi, et­tei nä­ki­si ti­lan­tees­sa ai­het­ta ku­rin­pi­to­me­net­te­lyyn. Sär­kiö sen si­jaan kat­soi, et­tä hä­nen vel­vol­li­suu­te­naan oli­si piis­pa­na puut­tua asi­aan.

– Jos­kus jär­jes­tyk­sen vuok­si, kun hen­ki­löä on sii­tä jo huo­mau­tet­tu piis­pan ja hä­nen vä­li­ses­sä pas­to­raa­li­ses­sa oh­jauk­ses­sa, tu­lee se raja vas­taan, et­tä on käy­tet­tä­vä ku­rin­pi­to­me­net­te­lyä, Sär­kiö vas­ta­si.

Vih­ki­my­sa­si­an osal­ta piis­pan­vaa­lin toi­sel­la kier­rok­sel­la tu­lee siis va­lin­ta niin sa­no­tun li­be­raa­lin ja toi­saal­ta kon­ser­va­tii­vi­sen avi­o­liit­to­kä­si­tyk­sen vä­lil­lä.

 

Park­ki­nen ja Sär­kiö nos­ta­vat esil­le maal­lik­ko­toi­mi­joi­den ja va­paa­eh­tois­ten ny­kyis­tä suu­rem­man roo­lin pal­ve­lu­ta­son säi­lyt­tä­mi­ses­sä.

– Kir­kon stra­te­gi­an mu­kai­ses­ti toi­voi­sin, et­tä kir­kon ovet oli­si­vat au­ki tul­la ja men­nä, Park­ki­nen lin­jaa.

Sär­kiö on niin ikään to­den­nut, et­tä va­paa­eh­toi­siin seu­ra­kun­ta­lai­siin – hei­dän in­toon­sa, osaa­mi­seen­sa ja va­rus­ta­mi­seen­sa – on jat­kos­sa luo­tet­ta­va yhä enem­män.

 

Mil­lai­sen hiip­pa­kun­nan tu­le­va piis­pa saa työ­ken­täk­seen?

Eläk­keel­le jää­vä piis­pa Sep­po Häk­ki­nen muis­tut­taa Itä-Häme-leh­del­le an­ta­mas­saan haas­tat­te­lus­sa Mik­ke­lin hiip­pa­kun­nan edes­sä ole­vis­ta väis­tä­mät­tö­mis­tä so­peut­ta­mis­toi­mis­ta.

– Hiip­pa­kun­ta on ko­ko­nai­suu­te­na vai­ke­am­pien ta­lou­del­lis­ten haas­tei­den edes­sä kuin muut maan hiip­pa­kun­nat, hän to­te­aa.

Pe­rus­te­lui­na Häk­ki­nen ker­too, et­tä hiip­pa­kun­nan vä­es­tö­ka­to on maan jyr­kin, kun ver­ra­taan syn­ty­nei­den ja kuol­lei­den vä­lis­tä suh­det­ta sekä asu­kas­lu­vun net­to­tap­pi­o­ta. Tämä ko­ros­tuu eri­tyi­ses­ti hiip­pa­kun­nan itäi­sil­lä alu­eil­la.

– Sen si­jaan alu­een pi­to­voi­ma on kes­ki­mää­räis­tä pa­rem­pi seu­ra­kun­nas­ta eron­nei­den mää­räl­lä mi­tat­tu­na, hän ver­taa.

Myös Häk­ki­nen nä­kee pai­kal­li­sen yh­tei­söl­li­syy­den sekä kir­kon va­paa­eh­toi­set voi­ma­va­ra­na, joi­den va­raan toi­min­taa jat­kos­sa tu­li­si ene­ne­väs­ti ke­hit­tää.

Jut­tua kor­jat­tu 26.5.2023: Pek­ka Sär­kiö työs­ken­te­lee Kan­gas­nie­men, ei Män­ty­har­jun vt. kirk­ko­her­ra­na.

Jut­tua kor­jat­tu 5.6.2023: Täs­men­net­ty Sär­ki­ön vas­taus­ta, puut­tui­si­ko hän sii­hen, jos seu­ra­kun­nan pap­pi vih­ki­si sa­maa su­ku­puol­ta ole­van pa­rin.

Lue lisää aiheesta

Pekka Särkiö toimii parhaillaan Kangasniemen seurakunnan vt. kirkkoherrana, mutta hänet muistetaan myös kenttäpiispana (2012-2023) ja Keski-Lahden kirkkoherrana (2001-2012). "Mikkelin hiippakunta saisi minusta ahkeran, kuuntelevan ja seurakuntatyötä rakastavan piispan." Kuva: Jouni Hiltunen

Pekka Särkiö toimii parhaillaan Kangasniemen seurakunnan vt. kirkkoherrana, mutta hänet muistetaan myös kenttäpiispana (2012-2023) ja Keski-Lahden kirkkoherrana (2001-2012). "Mikkelin hiippakunta saisi minusta ahkeran, kuuntelevan ja seurakuntatyötä rakastavan piispan." Kuva: Jouni Hiltunen

Jouni Hiltunen

Uutiset
14.4.2023

Pekka Särkiö – millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi?

Mari Parkkinen on Imatran seurakunnan kirkkoherra. "Mikkelin hiippakunta saisi minusta arvojohtajan, joka käy dialogia, rakentaa siltoja ja innostaa rakentamaan yhteistä kirkkoa. Kirkko on murroksessa, joten on tärkeää uskaltaa katsoa myös rohkeasti tulevaisuuteen." Kuva: Kari Rossi

Mari Parkkinen on Imatran seurakunnan kirkkoherra. "Mikkelin hiippakunta saisi minusta arvojohtajan, joka käy dialogia, rakentaa siltoja ja innostaa rakentamaan yhteistä kirkkoa. Kirkko on murroksessa, joten on tärkeää uskaltaa katsoa myös rohkeasti tulevaisuuteen." Kuva: Kari Rossi

Kari Rossi

Uutiset
14.4.2023

Mari Parkkinen – millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi?

Sammeli Juntunen on työskennellyt Savonlinnan kirkkoherrana vuodesta 2007. "Haluaisin palvella seurakuntia ja pappeja niin, että nämä osaisivat pitää Jumalan sanaa esillä sen aidossa ja nykypäivänä ymmärrettävässä muodossa." Kuva: Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki

Sammeli Juntunen on työskennellyt Savonlinnan kirkkoherrana vuodesta 2007. "Haluaisin palvella seurakuntia ja pappeja niin, että nämä osaisivat pitää Jumalan sanaa esillä sen aidossa ja nykypäivänä ymmärrettävässä muodossa." Kuva: Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki

Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja

Uutiset
14.4.2023

Sammeli Juntunen – millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi?

Pekka Huokuna on työskennellyt vuodesta 2019 kirkkohallituksen kansliapäällikkönä. "En kuvittele itse osaavani kaikkea, vaan rohkaisen alaisiani. Hengellisessä johtajuudessa tärkeää on se, että johtaja rukoilee alaistensa puolesta", Huokuna määrittelee. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Pekka Huokuna on työskennellyt vuodesta 2019 kirkkohallituksen kansliapäällikkönä. "En kuvittele itse osaavani kaikkea, vaan rohkaisen alaisiani. Hengellisessä johtajuudessa tärkeää on se, että johtaja rukoilee alaistensa puolesta", Huokuna määrittelee. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Uutiset
14.4.2023

Pekka Huokuna – millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi?