Jännitys piispanvaalissa tiivistyy uudistusmielisen imatralaisen ja perinteistä avioliittokäsitystä puolustavan lahtelaisen välille
Mikkelin hiippakunta on vaikeampien taloudellisten haasteiden edessä kuin muut hiippakunnat, katsoo väistyvä piispa Seppo Häkkinen.
Imatran kirkkoherra Mari Parkkinen ja Kangasniemen vt. kirkkoherra Pekka Särkiö etenevät Mikkelin piispanvaalin toiselle kierrokselle. Tulos varmistui torstaina 25.5. toimitetussa Mikkelin hiippakunnan piispanvaalissa.
Parkkinen sai 45,2 prosenttia annetuista äänistä. Särkiön ääniosuus on 25,9 prosenttia. Kirkkoherra Sammeli Juntusen ääniosuus on 21,6 prosenttia ja Pekka Huokunan 7,3 prosenttia.
Vaalin äänestysprosentti on 88,6. Äänioikeus oli ennalta nimetyillä piispanvalitsijoilla.
Koska kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen välillä 16. kesäkuuta toinen vaalikierros. Arkkipiispa Tapio Luoma vihkii piispan virkaan Mikkelin tuomiokirkossa 3. syyskuuta.
Mari Parkkinen on ainoana ehdokkaista liputtanut selkeästi sukupuolineutraalin vihkimyksen puolesta. "Uskon ja toivon, että kirkkoon tullaan sielu edellä, eikä sukupuoli ja seksuaalisuus edellä."
Suurimman äänimäärän saanut, vuonna 1971 syntynyt Parkkinen on koulutukseltaan teologian tohtori. Hän on toiminut vuodesta 2021 Imatran seurakunnan kirkkoherrana. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa seurakuntapastorina Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa.
Äänestysnumeroiden perusteella Parkkinen oli suosikki niin Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa kuin Kymenlaaksossa. Sen sijaan Päijät-Hämeessä Särkiö oli selkeä ääniharava.
Parkkinen vetosi äänestyksen ratkettua äänestäjiin, että he käyttäisivät ääntä myös toisella kierroksella, vaikka oma suosikki on kenties pudonnut pois vaalista.
– Minulla on kiitollinen ja nöyrä olo tästä tuloksesta, hän sanoi.
Toiseksi suurimmalla äänimäärällä vaalin toiselle kierrokselle lähtevä Pekka Särkiö on päijäthämäläisille tuttu toimittuaan Joutjärven seurakuntapastorina yhdeksän vuotta ja Keski-Lahden kirkkoherrana reilut kymmenen vuotta.
Jussi Hiltunen
Toiseksi suurimmalla äänimäärällä vaalin toiselle kierrokselle lähtevä Särkiö on päijäthämäläisille tutumpi toimittuaan Lahden Joutjärven seurakunnan seurakuntapastorina yhdeksän vuotta ja Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherrana reilut kymmenen vuotta. Hän asuu edelleen Lahdessa vaimonsa Riitan kanssa.
Myös Särkiö vetosi äänestysaktiivisuuden puolesta. Hän uskoi, että hänellä on annettavaa eritoten Juntusta äänestäneille yhteisen arvopohjan vuoksi.
– Toivoisin, että piispanvaalia ei nähtäisi yksittäisen ehdokkaan tai valitsijayhdistyksen hankkeena, vaan toimena, joka kokoaa seurakuntia yhteen ilman erottavia jakolinjoja, hän totesi.
Ehdokkaiden kampanjoissa ja vaalikeskusteluissa polttavimmiksi aiheiksi nousivat seurakuntatalouden haasteet ja avioliiton sukupuolineutraliteetti. Näihin kysymyksiin liittyvät myös toiselle kierrokselle valittujen ehdokkaiden linjaerot.
Talouden sopeuttamiskeskustelussa Särkiö on viitannut muun muassa ”kirkon hallinnollisen raskauteen” verrattuna muiden maiden järjestelmiin.
Myös Parkkinen on viestittänyt, että asioita on pakko miettiä uudestaan.
– Esillä ovat olleet hiippakunta- ja rovastikuntamallit, joissa hallinto olisi laajemmalla alueella yhteinen. Paikallisen toiminnan täytyy mielestäni kuitenkin olla jokaisella alueella omannäköistä.
Parkkinen on ainoana ehdokkaista liputtanut selkeästi sukupuolineutraalin vihkimyksen puolesta. Tätä hän korosti myös torstain tiedotustilaisuudessa.
– Kirkolliskokoushan se lopulta tekee tässä asiassa päätöksen. Ei yksittäinen piispa asiaa aja. Uskon ja toivon, että kirkkoon tullaan sielu edellä, eikä sukupuoli ja seksuaalisuus edellä, hän rajasi.
Särkiö totesi kirkon avioliittokäsityksen saaneen kokoaan suuremman huomion keskustelussa.
– Olen samaa mieltä kuin Parkkinen, asia kuuluu kirkolliskokoukselle. Kirkolla on uskonnonvapaus, johon kuuluu myös vapaus määritellä avioliittokäsitys.
Ehdokkailta kysyttiin, puuttuisivatko he siihen, jos seurakunnan pappi vihkisi samaa sukupuolta olevan parin.
Parkkinen sanoi, ettei näkisi tilanteessa aihetta kurinpitomenettelyyn. Särkiö sen sijaan katsoi, että hänen velvollisuutenaan olisi piispana puuttua asiaan.
– Joskus järjestyksen vuoksi, kun henkilöä on siitä jo huomautettu piispan ja hänen välisessä pastoraalisessa ohjauksessa, tulee se raja vastaan, että on käytettävä kurinpitomenettelyä, Särkiö vastasi.
Vihkimysasian osalta piispanvaalin toisella kierroksella tulee siis valinta niin sanotun liberaalin ja toisaalta konservatiivisen avioliittokäsityksen välillä.
Parkkinen ja Särkiö nostavat esille maallikkotoimijoiden ja vapaaehtoisten nykyistä suuremman roolin palvelutason säilyttämisessä.
– Kirkon strategian mukaisesti toivoisin, että kirkon ovet olisivat auki tulla ja mennä, Parkkinen linjaa.
Särkiö on niin ikään todennut, että vapaaehtoisiin seurakuntalaisiin – heidän intoonsa, osaamiseensa ja varustamiseensa – on jatkossa luotettava yhä enemmän.
Millaisen hiippakunnan tuleva piispa saa työkentäkseen?
Eläkkeelle jäävä piispa Seppo Häkkinen muistuttaa Itä-Häme-lehdelle antamassaan haastattelussa Mikkelin hiippakunnan edessä olevista väistämättömistä sopeuttamistoimista.
– Hiippakunta on kokonaisuutena vaikeampien taloudellisten haasteiden edessä kuin muut maan hiippakunnat, hän toteaa.
Perusteluina Häkkinen kertoo, että hiippakunnan väestökato on maan jyrkin, kun verrataan syntyneiden ja kuolleiden välistä suhdetta sekä asukasluvun nettotappiota. Tämä korostuu erityisesti hiippakunnan itäisillä alueilla.
– Sen sijaan alueen pitovoima on keskimääräistä parempi seurakunnasta eronneiden määrällä mitattuna, hän vertaa.
Myös Häkkinen näkee paikallisen yhteisöllisyyden sekä kirkon vapaaehtoiset voimavarana, joiden varaan toimintaa jatkossa tulisi enenevästi kehittää.
Juttua korjattu 26.5.2023: Pekka Särkiö työskentelee Kangasniemen, ei Mäntyharjun vt. kirkkoherrana.
Juttua korjattu 5.6.2023: Täsmennetty Särkiön vastausta, puuttuisiko hän siihen, jos seurakunnan pappi vihkisi samaa sukupuolta olevan parin.
Lue lisää aiheesta
Pekka Särkiö toimii parhaillaan Kangasniemen seurakunnan vt. kirkkoherrana, mutta hänet muistetaan myös kenttäpiispana (2012-2023) ja Keski-Lahden kirkkoherrana (2001-2012). "Mikkelin hiippakunta saisi minusta ahkeran, kuuntelevan ja seurakuntatyötä rakastavan piispan." Kuva: Jouni Hiltunen
Jouni Hiltunen
Pekka Särkiö – millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi?
Mari Parkkinen on Imatran seurakunnan kirkkoherra. "Mikkelin hiippakunta saisi minusta arvojohtajan, joka käy dialogia, rakentaa siltoja ja innostaa rakentamaan yhteistä kirkkoa. Kirkko on murroksessa, joten on tärkeää uskaltaa katsoa myös rohkeasti tulevaisuuteen." Kuva: Kari Rossi
Kari Rossi
Mari Parkkinen – millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi?
Sammeli Juntunen on työskennellyt Savonlinnan kirkkoherrana vuodesta 2007. "Haluaisin palvella seurakuntia ja pappeja niin, että nämä osaisivat pitää Jumalan sanaa esillä sen aidossa ja nykypäivänä ymmärrettävässä muodossa." Kuva: Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki
Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja
Sammeli Juntunen – millaisen piispan Mikkelin hiippakunta sinusta saisi?
Pekka Huokuna on työskennellyt vuodesta 2019 kirkkohallituksen kansliapäällikkönä. "En kuvittele itse osaavani kaikkea, vaan rohkaisen alaisiani. Hengellisessä johtajuudessa tärkeää on se, että johtaja rukoilee alaistensa puolesta", Huokuna määrittelee. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio