Mil­lai­sen piis­pan Mik­ke­lin hiip­pa­kun­ta si­nus­ta sai­si? 

Ko­ke­neen piis­pan, joka tun­tee kir­kon toi­min­taa ja hal­lin­toa var­sin laa­jas­ti. Olen vah­vas­ti si­tou­tu­nut Mik­ke­lin hiip­pa­kun­taan, vaik­ka olen ol­lut jo 15 vuot­ta muu­al­la. Li­säk­si ar­vos­tan ju­ma­lan­pal­ve­lu­se­lä­mää ja tu­le­vai­suu­teen suun­taa­vaa työ­o­tet­ta.  

Mikä on suh­tee­si mui­hin kirk­ko­kun­tiin, kris­til­li­siin jär­jes­töi­hin tai kir­kon si­säl­lä toi­mi­viin he­rä­tys­liik­kei­siin?

Olen työ­ni puit­teis­sa ol­lut ak­tii­vi­ses­ti yh­teis­työs­sä kaik­kien Suo­mes­sa vai­kut­ta­vien kirk­ko­kun­tien kans­sa. Oma taus­ta­ni on vii­den­nes­sä he­rä­tys­liik­kees­sä, mut­ta kaik­ki Suo­men he­rä­tys­liik­keet ovat kyl­lä tul­leet tu­tuik­si. Ul­ko­mail­la olen ol­lut yh­teis­työs­sä mo­nien kirk­ko­jen ja eku­mee­nis­ten jär­jes­tö­jen kans­sa.

Mil­lai­nen on mie­les­tä­si hyvä joh­ta­ja? Kuin­ka ku­vai­li­sit it­se­ä­si joh­ta­ja­na?

Olen yleis­joh­ta­ja, joka kes­kit­tyy stra­te­gi­seen joh­ta­mi­seen ja isoi­hin lin­joi­hin. En li­pu­ta tie­tyn joh­ta­mis­tyy­lin puo­les­ta, sil­lä eri­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa tar­vi­taan eri­lais­ta joh­ta­juut­ta. Joh­ta­jal­le on tär­ke­ää vi­si­o­nää­ri­syys: täy­tyy suun­na­ta tu­le­vai­suu­teen ja pi­tää yh­teyk­siä muu­hun yh­teis­kun­taan. Myös alais­ten tu­ke­mi­nen ja vas­tuu­not­to on tär­ke­ää.

Joh­ta­mis­ko­ke­mus­ta mi­nul­la on vuo­des­ta 1985 muun mu­as­sa kirk­ko­hal­li­tuk­sen kans­li­a­pääl­li­kön, toi­min­nal­li­sen osas­ton joh­ta­jan ja kirk­ko­her­ran teh­tä­vis­tä. En kui­ten­kaan ku­vit­te­le it­se osaa­va­ni kaik­kea, vaan roh­kai­sen alai­si­a­ni. Hen­gel­li­ses­sä joh­ta­juu­des­sa tär­ke­ää on se, et­tä joh­ta­ja ru­koi­lee alais­ten­sa puo­les­ta. 

Mi­ten suh­tau­dut me­di­aan piis­pan työ­vä­li­nee­nä? 

Esil­lä olo kuu­luu piis­pan teh­tä­viin. Hiip­pa­kun­nan ta­sol­la ot­tai­sin kan­taa yh­teis­kun­nal­li­siin asi­oi­hin, joi­hin kirk­ko luon­te­vas­ti lin­kit­tyy. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti piis­poil­la on tär­keä roo­lin­sa ko­ko­nais­kir­kon vies­tien tu­los­sa jul­ki­suu­teen. Vies­tin­nän tu­lee ol­la fo­ku­soi­tua ja yh­tei­seen työn­ja­koon poh­jau­tu­vaa.    

Mi­ten ase­moi­sit it­se­si piis­pa­na kir­kos­sa val­lit­se­vaan si­säi­seen eri­mie­li­syy­teen sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien kir­kol­li­ses­ta vih­ki­mi­ses­tä?

Edus­tan avi­o­liit­to­ky­sy­myk­ses­sä kir­kon vi­ral­lis­ta kan­taa. Mie­les­tä­ni kir­kos­sa on kui­ten­kin syy­tä ot­taa to­des­ta myös se to­si­a­sia, et­tä suu­ri osa kir­kon jä­se­nis­tä hy­väk­syy sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien pa­rien kir­kol­li­sen vih­ki­mi­sen. Kir­kon si­säl­lä ole­vat vas­tak­kai­set kä­si­tyk­set avi­o­lii­tos­ta aset­ta­vat eri­tyi­sen haas­teen yh­tey­den et­si­mi­sel­le ja ra­ken­ta­mi­sel­le. Täs­sä ti­lan­tees­sa on syy­tä ko­ros­taa sitä, mikä mei­tä yh­dis­tää ei­kä sitä, mikä erot­taa.     

Kir­kon toi­min­ta ja ra­ken­teet ovat muu­tok­ses­sa sekä sääs­tö­syis­tä et­tä toi­min­ta­kult­tuu­rin muu­tok­sen myö­tä. Mil­lai­seen muu­tok­seen sinä ha­lu­ai­sit ol­la kirk­koa kan­ta­mas­sa? 

Osal­li­suu­den mer­ki­tys kir­kon toi­min­nas­sa on otet­ta­va ny­kyis­tä va­ka­vam­min. Seu­ra­kun­ta­lai­set ei­vät voi ol­la vain työn koh­tei­ta tai pap­pien suun­ni­tel­mien to­teut­ta­jia. Pa­pit tu­le­vat ja me­ne­vät, mut­ta seu­ra­kun­ta py­syy. Seu­ra­kun­ta­lais­ten paik­ka on siis en­tis­tä vah­vem­min suun­nit­te­lus­sa ja to­teut­ta­mi­ses­sa. Sa­mal­la on näh­tä­vä, et­tä osal­li­suus voi to­teu­tua mo­nel­la muul­la­kin ta­val­la kuin vain osal­lis­tu­mal­la seu­ra­kun­nan ti­lai­suuk­siin. Ju­ma­lan­pal­ve­lu­se­lä­män on ol­ta­va mo­ni­muo­tois­ta ja mah­dol­lis­tet­ta­va mo­nen­lai­nen osal­lis­tu­mi­nen.

Mik­ke­lin hiip­pa­kun­nan piis­pan­vaa­lin vaa­li­kes­kus­te­lu ma 24.4. klo 18 Lah­den Yh­teis­kou­lun sa­lis­sa (Kirk­ko­ka­tu 2). Kes­kus­te­lua voi seu­ra­ta ver­kos­sa Mik­ke­lin hiip­pa­kun­nan Yo­u­Tu­be-ka­na­val­la.