Fa­ze­rin vie­rai­lu­kes­kus Van­taal­la, Ruot­sin ku­nin­kaal­li­nen in­si­nöö­ri­tie­tei­den aka­te­mia Tuk­hol­mas­sa. Muun mu­as­sa nii­den ti­lois­sa nä­kyy suun­nit­te­li­ja Tuu­li So­ta­maan kä­den­jäl­ki.

Muo­toi­lu, ark­ki­teh­tuu­ri, ti­la­suun­nit­te­lu, tai­de, nä­ky­väk­si te­ke­mi­nen. So­ta­maa ei ole ha­lun­nut lo­ke­roi­tua, vaan pi­kem­min­kin yh­dis­tää eri op­pe­ja toi­siin­sa.

Nyt hän ker­too jäl­leen ole­van­sa uu­den edes­sä. Kau­pal­lis­ten toi­mek­si­an­to­jen rin­nal­le on nous­sut oma luon­toon sekä ajan­koh­tai­siin ja yh­teis­kun­nal­li­siin ai­hei­siin liit­ty­vän tai­teen te­ke­mi­nen. Elä­män­verk­ko-näyt­te­ly­sar­jan en­sim­mäi­sen osan paik­ka­na toi­mii Lah­den Ris­tin­kirk­ko ja tee­ma­na on Ve­si­jär­vi ja sen luon­to.

So­ta­maa ker­too ole­van­sa lo­put­to­man kiin­nos­tu­nut sa­nat­to­mas­ta vies­tin­näs­tä. Jo lap­se­na hän seu­ra­si si­si­lis­ko­ja ai­van hil­jaa ja pyy­dys­ti niil­le kär­pä­siä, jot­ta sai­si nii­den luot­ta­muk­sen. Hän is­tui met­säs­sä ja tark­kai­li mi­ten eläi­met koh­taa­vat toi­sen­sa.

Luon­non mo­ni­muo­toi­suus on val­ta­va haas­te, jota ei toi­saal­ta tie­dos­te­ta tar­peek­si ja joka toi­saal­ta saa ih­mi­siä ah­dis­tu­maan.

– Mo­tii­vi­ni on töy­täis­tä ih­mi­siä ke­vy­es­ti ja hou­ku­tel­la hei­dät ko­ke­maan, tut­ki­maan ja ym­mär­tä­mään, mikä mer­ki­tys meil­le jopa nä­ky­mät­tö­mil­lä luon­to­kap­pa­leil­la on luon­non elä­män­ver­kos­sa. Ha­lu­an myös osoit­taa, et­tä pie­nil­lä­kin omil­la te­oil­la on mer­ki­tys­tä luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den kan­nal­ta.

Näyt­te­ly muo­dos­tuu 14 eli­ö­la­jis­ta, jois­ta näh­dään eri ko­koi­sia prin­tat­tu­ja ver­si­oi­ta. Suu­rim­mat työt ovat kol­me met­riä kor­kei­ta. Te­ok­sia voi toi­saal­ta kat­soa etäi­syy­den pääs­tä, mut­ta tut­kia myös lä­hel­tä.

– Nii­tä kat­sel­les­sa voi miet­tiä, mikä niis­sä on fan­ta­si­aa ja mikä tot­ta.

Näyt­te­ly muo­dos­tuu­kin vas­ta­koh­tien vuo­ro­pu­he­luk­si. Eläi­met ovat ku­vis­sa herk­kiä ja py­säh­dyk­sis­sä, mut­ta toi­saal­ta vah­vo­ja ja liik­kees­sä. Te­ok­set ovat sa­maan ai­kaan myös yk­sin­ker­tai­sia, mut­ta yk­si­tyis­koh­dil­taan rik­kai­ta.

So­ta­maa on haas­ta­tel­lut näyt­te­lyä var­ten Päi­jät-Hä­meen Ve­si­jär­vi­sää­ti­ön asi­an­tun­ti­joi­ta. Te­os­ten vie­res­sä ole­vil­la teks­teil­lä tuo­daan esil­le, mikä eli­ön roo­li on ve­si­luon­nol­le ja sen mo­ni­muo­toi­suu­del­le.

Näyt­te­ly ei tu­pu­ta mi­tään.

– Joku voi myös vain kat­soa, et­tä on­pas jän­nit­tä­viä ja ki­vo­ja ku­via. Tääl­lä ei tar­vit­se kul­kea gal­le­ri­a­la­sit sil­mil­lä.

Tuu­li So­ta­maa: Elä­män­verk­ko Ve­si­jär­vel­lä – Ve­si­kirp­pu Daph­nia ja muut ys­tä­vä­ni. Tai­de­näyt­te­ly Lah­den Ris­tin­kir­kos­sa 22.8.–30.9. kir­kon au­ki­o­lo­ai­koi­na: joka päi­vä klo 10–15 sekä ti­lai­suuk­sien yh­tey­des­sä. Ava­jai­set ti 22.8. klo 17, pu­heen­vuo­rot: Tuu­li So­ta­maa sekä Päi­jät-Hä­meen Ve­si­jär­vi­sää­tiö, luon­to­ai­heis­ta mu­siik­kia: kant­to­ri An­na-Mai­ja Vir­ta­nen.