Sana sinulle: Jumalan tekemä
Minulla on harrastus: rakennan kitaroita. Kun tekee itse omin käsin, voi olla ylpeä aikaansaannoksistaan. Toisaalta itse tietää myös parhaiten, mitä virheitä on tullut tehtyä, ja niistäkin saa syyttää vain itseään. Kuulemma soitinrakentaja näkee virheitä vielä vuosikymmenten harjoittelun jälkeenkin, jokaisessa tekemässään soittimessa.
Työssäni taas olen paljon lasten ja nuorten parissa. Kasvuun, lapsuuteen ja erityisesti nuoruuteen, kuuluu oman itsensä pohtiminen: Millainen minä olen? Olenko hyvä? Missä olen hyvä? Onko minussa virheitä? Olenko riittävä? Olenko rakastettu?
Tämän päivän lapset ja nuoret elävät kysymystensä kanssa kovin erilaisessa maailmassa, kuin aiemmat sukupolvet. Vastauksia saattaa tulla paljon, positiivisia ja negatiivisia. Tarvitsee vain laittaa oma kuva nettiin ja tulee mukavia kommentteja ja ehkä tuhansia tykkäyksiä – tai sitten ei tule.
Sunnuntain 28.8. aiheena on itsensä tutkiminen: Jumalan sana neuvoo meitä miettimään, miten elämme, millaisia jälkiä jätämme itseemme, toisiimme ja maailmaan. Näitä asioita on hyvä pohtia, mutta tuntuu, että lapset, nuoret ja myös aikuiset tarvitsevat yhä enemmän muistutusta siitä, että meistä jokainen on Jumalan tekemä, Jumalan luoma ja Jumalan kuva.
Psalmissa 139 sanotaan: "Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen." Jokainen tekee työssään, harrastuksissaan ja elämässään virheitä. Sellaisia virheitä, joilla tarkoituksellisesti satutamme tai tuhoamme itseämme, toisiamme ja maailmaa, kutsutaan synneiksi. Ne me saamme anteeksi Jeesuksen tähden.
Ennen kuin olemme itse tehneet mitään, Jumalan luomina ja Jumalan tekeminä, olemme kuitenkin kaikki onnistuneita, täydellisiä. Jumala ei tee virheitä, vaan meistä jokainen on syystä sellainen kuin on. Jumala on meidät sellaisiksi halunnut ja tehnyt ja nähnyt, että niin on hyvä.
Kirjoittaja on Salpausselän seurakunnan pappi.