Äi­din sy­lis­sä on tur­val­lis­ta is­tua ja hyvä ol­la, vaik­ka ei mi­tään ju­tel­tai­si­kaan. Isän rep­pu­se­läs­sä tun­tuu tur­val­li­ses­ta, kun isä kä­ve­lee met­säs­sä ja muu­al­la ul­ko­na. Ko­to­na on tur­val­lis­ta ol­la, kun siel­lä on isä ja äi­ti.

SiI­loin tun­tuu hy­väl­tä, kun ha­laa pik­ku­sis­koa ja kun ha­la­taan sa­maan ai­kaan, se tun­tuu iha­nal­ta. Pik­ku­vel­jen, äi­din ja mum­min ha­laa­mi­nen tun­tuu hy­väl­tä.

Tääl­lä päi­vä­ker­hos­sa on tur­val­li­nen ol­la, kun tääl­lä on läm­min­tä ja iha­naa ja ker­ho­ka­ve­rit. Sil­loin on hyvä ol­la, kun sy­ty­te­tään kynt­ti­lä. Päi­vä­ker­hon ala­ker­ras­sa on tau­lu, jos­sa Jee­sus moik­kaa mi­nul­le.

Met­säs­sä on hyvä ol­la, kun siel­tä löy­tyy mus­ti­koi­ta ja mui­ta mar­jo­ja. Puun vie­res­sä on hyvä ol­la, kun sii­hen voi kii­ve­tä. Iso­vel­jet ovat ra­ken­ta­neet met­sään puu­ma­jan, jon­ne pää­see ti­ka­pui­ta tai ok­sia pit­kin. Se on ki­vaa.

Leik­kies­sä on mu­ka­vaa, kun saa ol­la ka­ve­reit­ten tai ko­to­na pik­ku­sis­ko­jen kans­sa. Ison­vel­jen kans­sa ja yk­sin­kin on kiva ra­ken­taa le­go­ja.

Tämä kes­kus­te­lu Py­häs­tä pai­kas­ta käy­tiin Ren­ko­mä­en seu­ra­kun­ta­ko­din päi­vä­ker­hos­sa. Kes­kus­te­li­jat oli­vat 3­­−5-vuo­ti­ai­ta päi­vä­ker­ho­lai­sia.