Heinolan seurakunta on matkalla kohti hiilineutraaliutta
Merkittävä parannus energiatehokkuudessa saavutettiin Heinolan kirkkopuistoon tehdyllä maalämpöinvestoinnilla. Heinolan kirkko ja sen yhteydessä sijaitseva asuinrakennus lämpiävät nyt maalämmöllä. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Heinolan seurakunnassa on käynnissä ympäristöauditointi, joka tähtää kirkon myöntämän ympäristödiplomin uusimiseen vuoden 2026 alusta lähtien.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuonna 2030. Tavoitteen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä olisi tuolloin vähennetty 80 prosenttia lähtötasosta. Loput 20 prosenttia hyvitettäisiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi hiilinieluja kasvattamalla.
Tavoite on Heinolan seurakunnalle realistinen, arvioi Mikkelin hiippakunnan ympäristöauditoija Mari Ylönen.
– Isossa roolissa ovat kiinteistöt, energia ja jätehuolto. Heinolassa on keskitytty olennaiseen eli kiinteistöihin. Sisäilmaongelmat ovat johtaneet siihen, että joitakin kiinteistöjä on purettu. Samalla seurakunta on tiivistänyt tilojaan. Nämä näkyvät tilastoissa, Ylönen arvioi.
Harjukadulla sijainnut entinen seurakuntakeskus purettiin keväällä 2024. Rakennuksessa sijainneita toimisto- ja kokoontumistiloja järjesteltiin jo aiemmin Virtakatu 4:ään ja Lampikatu 16:een.
Merkittävä parannus energiatehokkuudessa saavutettiin Heinolan kirkkopuistoon tehdyllä maalämpöinvestoinnilla. Heinolan kirkko ja sen yhteydessä sijaitseva pikku pappila -asuinrakennus lämpiävät jo maalämmöllä, ja optiona on vielä vanhan pappilan liittäminen maalämpöön. Öljyllä lämmitetään Heinolan seurakuntakiinteistöistä enää Sinilähteen seurakuntataloa.
Kirkon päästölaskurin mukaan Heinolan seurakunnan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2024 641 tonnia. Kirkon hiilijalanjälki perustuu Suomen ympäristökeskuksen kehittämään laskentamalliin, joka laskee vain päästöt, muttei huomioi hiilinieluja. Heinolan seurakunta omistaa 386 hehtaaria metsää.
Heinolan seurakunnalla on jo entuudestaan kolme kirkon ympäristödiplomia, jotka myönnettiin vuosina 2010, 2014 ja 2020.
– On poikkeuksellista, että auditoin samaa seurakuntaa nyt neljättä kertaa. Tällaista ei ole aiemmin sattunut, Ylönen toteaa.
Auditoinnin tarkoituksena on saada puolueeton arviointi ympäristöasioiden hoidon tasosta. Ympäristökatselmuksen tulokset kirjataan katselmustaulukkoon ja pisteytetään. Mitä isompi ympäristökysymys, sitä isommat pisteet.
– Katselin esimerkiksi Heinolan hautausmaiden hoitosuunnitelmaa. Siellä näkyy kokonaisvaltainen suunnitelma ympäristöasioiden kehittämiseksi. Seurakunnassa tehdään myös erittäin hyvää ympäristökasvatustyötä yhdessä Heinolan kaupungin kanssa.
Jätteiden lajittelua hautausmailla on kehitetty entistä monipuolisemmaksi. Oma jäteastia löytyy muovipakkauksille, sekajätteelle, biojätteelle ja metallille. Myös muutamia sähkölaitteiden keräyspisteitä on lisätty esimerkiksi viallisia led-hautakynttilöitä varten.
Mahdollisia seuraavia askeleitakin Mari Ylösellä on mielessä, kuten hiilineutraaliin jätehuoltoon siirtyminen. Myös ympäristömerkitty sähkö olisi ekologisempi vaihtoehto.
Ympäristöauditoinnin yhteydessä järjestetyssä seurakunnan työntekijöiden omassa työskentelyssä nousi esiin pieniä, mutta käytännöllisiä kehityskohteita. Kierrätyspisteitä voisi olla lisää ja tulosteita voisi vielä vähentää. Sähköpyörät voisivat ehkä tulevaisuudessa korvata osan automatkoista.
Ympäristödiplomin haku etenee siten, että auditoija antaa lausunnon tuomiokapitulille, joka esittää kirkkohallitukselle ympäristödiplomin myöntämistä. Lopullisen päätöksen tekee kirkkohallitus. Diplomi on voimassa 5 vuotta kerrallaan.
Kirkonseudun ilmestymisalueella voimassa olevat ympäristödiplomit on myös Lahden seurakuntayhtymällä sekä Hollolan seurakunnalla.