Sei­ja Aa­ka­la sai toi­sek­si eni­ten ää­niä, 133, seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa Hol­lo­las­sa. Aa­ka­lan edus­ta­ma Ih­mis­lä­hei­nen seu­ra­kun­ta­työ -eh­do­kas­lis­ta hä­vi­si pai­kan, mut­ta on seit­se­mäl­lä pai­kal­laan kirk­ko­val­tuus­ton kol­man­nek­si suu­rin ryh­mä.

Aa­ka­la on päät­tä­jä­nä to­del­li­nen kon­ka­ri. Kirk­ko­val­tuus­tois­ta hä­nel­lä on ko­ke­mus­ta vuo­des­ta 1980.

– Aja­tus oli an­taa ti­laa nuo­rem­mil­le, mut­ta eräs nuo­ri pyör­si pää­tök­sen­sä läh­teä eh­dol­le. Sa­noin, et­tä läh­den si­nun ti­lal­le­si, me­nen läpi tai en. Olin tosi yl­lät­ty­nyt, kun sain toi­sek­si eni­ten ää­niä. En muis­ta, et­tä oli­sin saa­nut näin suur­ta ää­ni­mää­rää ai­em­min, Aa­ka­la sa­noo.

Aa­ka­la is­tui Hol­lo­lan kun­nan­val­tuus­tos­sa yh­tä­jak­soi­ses­ti 34 vuot­ta ja is­tuu kes­kus­tan edus­ta­ja­na taas. Hän kuu­luu myös Päi­jät-Hä­meen alu­e­val­tuus­toon, jo­ten tun­net­tuus on kun­nos­sa.

– Pit­kään olen ol­lut päät­tä­jä­nä, ja sil­lä on var­mas­ti vai­ku­tus­ta. Hol­lo­las­sa olen ol­lut mo­nen­lai­sis­sa asi­ois­sa esil­lä. Kil­paur­hei­lu­puo­lel­ta mi­nut ai­ka­naan po­li­tiik­kaan hou­ku­tel­tiin.

Aa­ka­la sa­noo ole­van­sa edel­leen kiin­nos­tu­nut seu­ra­kun­tan­sa asi­oi­den hoi­dos­ta.

– Nau­tin ol­la kir­kon toi­min­nois­sa mu­ka­na ja näen, et­tä mi­nul­la on seu­ra­kun­ta­lai­sil­le an­net­ta­vaa. Mi­nul­le on tär­ke­ää toi­mia seu­ra­kun­ta­lais­ten hy­väk­si. Eri­tyi­ses­ti koen di­a­ko­ni­a­työn ja vä­hä­o­sais­ten aut­ta­mi­sen tär­ke­äk­si. 

Suu­rel­la mie­len­kiin­nol­la Aa­ka­la on seu­ran­nut vuo­des­ta 2017 toi­mi­neen Hol­lo­lan suur­seu­ra­kun­nan käyn­nis­ty­mis­tä.

– Al­kuun se läh­ti ai­ka hy­vin, mut­ta nyt pik­kui­sen on skis­maa Kuh­mois­ten ja Pa­das­jo­en kans­sa. Toi­vo­taan, et­tä hei­dän pap­pi­a­si­an­sa jär­jes­tyy. Ha­lu­ai­si­vat puo­len pa­pin vi­ran ei­kä seu­ra­kun­ta sii­hen kaa­du, jos sen saa­vat.

Ke­väi­nen piis­pan­vaa­li kiin­nos­taa pit­kän lin­jan päät­tä­jää niin ikään.

– Toi­von, et­tä piis­pa löy­de­tään Päi­jät-Hä­mees­tä. 

Aa­ka­lan mu­kaan kir­kon pi­tää tul­la lä­hem­mäs seu­ra­kun­ta­lai­sia. Vain sil­lä ta­voin voi­daan jä­sen­ka­to es­tää.

– Seu­ra­kun­ta­lai­sia pi­tää kuun­nel­la. Me luot­ta­mus­hen­ki­löt olem­me seu­ra­kun­ta­lai­sia var­ten em­me tee työ­tä it­sel­lem­me. Seu­ra­kun­nan pi­tää an­taa seu­ra­kun­ta­lai­sil­le ei­kä vaan ot­taa. Kir­kol­lis­ve­ro las­kee vä­hän. Se voi vä­hän las­kea in­toa ero­ta kir­kos­ta.

Kir­kon kyn­nys pi­tää ol­la mah­dol­li­sim­man ma­ta­la, Aa­ka­la sa­noo.

– Ih­mi­nen pi­tää hy­väk­syä kirk­koon sel­lai­se­na kuin hän on. Sana kuu­luu ta­sa­puo­li­ses­ti kai­kil­le, vaik­ka jois­sain asi­ois­sa oli­sim­me eri miel­tä. 

Va­paa­eh­tois­työn osuus seu­ra­kun­nis­sa tu­le­vi­na vuo­si­na edel­leen kas­vaa, jos vain te­ki­jöi­tä löy­tyy.

– Van­hus­ten luo­na pi­tää enem­män käy­dä ja sitä var­ten pi­tää löy­tää enem­män va­paa­eh­toi­sia. Va­paa­eh­toi­set­kin pi­tää jol­lain ta­paa huo­mi­oi­da. Eräs sa­noi, et­tei viit­si teh­dä, kun ei saa edes kii­tos­ta. Palk­kaa ei tal­koo­työs­tä mak­se­ta, mut­ta kii­tos ei mak­sa mi­tään, Aa­ka­la muis­tut­taa.