Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan jakaminen kahtia etenee, kirkkoneuvosto puoltaa päätöstä – selvitysmies Piispanen: "Muutama vuosi on näyttänyt, että yhteistoimintaa ei synny"
Padasjoella juhlittiin viime vuonna seurakunnan 550-vuotista historiaa. Seurakuntalainen Leena Häme kävi messussa Padasjoen kirkossa. Arkistokuva: Mimmi Urpunen
Mimmi Urpunen
Hollolan seurakunnan kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan lakkauttamista ja kahden erillisen kappeliseurakunnan perustamista. Esityksen mukaan muutos astuu voimaan siten, että Kuhmoisten kappeliseurakunta ja Padasjoen kappeliseurakunta aloittavat toimintansa 1.1.2023.
Sanansa päätökseen on sanottavana vielä Hollolan kirkkovaltuustolla sekä tuomiokapitulilla, jonka vahvistettavaksi päätös on alistettava.
Päätösesityksessään kirkkoherra Timo Huttunen toteaa, että tässä vaiheessa olisi hyvä päästä eteenpäin ja suunnata voimavarat muihin asioihin.
– Päätös ei tule ratkaisemaan kaikkia seurakuntaelämän haasteita. Oleellisinta on päätöksen jälkeen kehittää seurakuntatyötä sekä Kuhmoisissa että Padasjoella osana Hollolan seurakuntaa, Huttunen sanoo.
Kuhmoisten-Padasjoen kappelineuvosto esitti viime heinäkuussa erillisten Kuhmoisten ja Padasjoen kappeliseurakuntien perustamista. Asia nostatti vahvoja vastakkainasetteluja, ja lopulta Hollolan seurakunnan johtoryhmä päätti kutsua asian valmisteluun ulkopuolista apua. Selvittäjäksi valittiin Matti Piispanen.
Piispanen pitää selvityksessään perusteltuna kappeliseurakunnan muuttamista kahdeksi kappeliseurakunnaksi.
– Kaikki seurakuntatoiminnan edellytykset ja taloudelliset voimavarat säilyvät muuttumattomina. Päätös voisi innostaa ja vahvistaa paikallista seurakuntatoimintaa ja elämää, Piispanen vetää yhteen selvityksensä.
Selvityksen mukaan vuonna 2017 yhteiselle kappeliseurakunnalle asetetut tavoitteet, kuten resurssien turvaaminen, ovat toteutuneet ja niihin ollaan tyytyväisiä.
Selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että ilmapiiri yhteiselle toiminnalle on olennaisesti muuttunut. Vuoden 2017 päätöksenteon yhteydessä oltiin "myönteisesti halukkaita" työskentelemään yhdessä. Silloin koettiin, että samanlainen kulttuuripohja on tälle riittävä. Kulttuuripohjalla tarkoitettiin lähinnä maaseutua.
– Nyt näyttää siltä, että tällaista kantavaa voimaa ei ole. Muutama vuosi on näyttänyt, että yhteistoimintaa ei synny. Tahtoa sille ei ole ilmaantunut, Piispanen toteaa selvityksessään.
– Näen, että oman kappelin synty voisi herättää paikkakunnan toimijoissa halua luoda omapiirteistä seurakuntaelämää. Tämä toki edellyttää ideointia ja ryhtymistä rohkeasti rakentamaan oman näköistä toimintaa.
Yhteisen toiminnan ja tilaisuuksien järjestämistä esitetään selvityksessä tavoitteeksi myös jatkossa.