"Pitää uskoa kasvun mahdollisuuksiin" – Urpo Karjalainen toisi seurakuntiin puheen kohderyhmistä ja asiakaskokemuksesta
Kun haetaan kasvua, kokeilukulttuurin tukeminen on tärkeää. Kärsimystie-katunäytelmä kuuluu viime vuosien suuriin onnistumisiin. Myös Tangomessu keräsi Ristinkirkkoon noin tuhat seurakuntalaista. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Keski-Lahden seurakuntaneuvosto asettui omassa lausunnossaan pääsääntöisesti kannattamaan yhteisen kirkkoneuvoston asettaman työryhmän raportissa esitettyjä toimenpiteitä.
Raportissa esitettiin muun muassa yhteisen musiikkityön kehittämistä, panostuksia nuoriin aikuisiin, seurakuntien välisen yhteistyösopimuksen solmimista ja yhteistyön tiivistämistä siten, että vuonna 2031 Lahdessa voitaisiin purkaa seurakuntayhtymä ja siirtyä yhden seurakunnan malliin.
Keski-Lahden seurakuntaneuvoston luottamustoiminen varapuheenjohtaja Urpo Karjalainen katsoo kuitenkin, ettei johtopäätöksiä pidä tehdä hätäillen. Karjalainen on kokenut yritysjohtaja ja työskentelee tällä hetkellä muun muassa FC Lahti ry:n puheenjohtajana. Hän peräänkuuluttaa strategista näkemystä seurakuntatyön tulevaisuudesta Lahdessa.
– Raportissa keskityttiin ehkä liikaa talouden näkökulmaan. Se fokusoi työn aika kapeaksi – että tästähän saadaan isoja säästöjä, jos toimintaa keskitetään ja hypätään yhden seurakunnan malliin. Osa luottamushenkilöistäkin siirtyi suoraan vertailemaan erilaisia rakenneratkaisuita, mikä johtaa helposti tunnepitoisiin reaktioihin ilman perusteellista analyysia. Keski-Lahden seurakuntaneuvosto haluaa nähdä erilaiset rakennevaihtoehdot mahdollisuuksina, joista voidaan myöhemmin valita se, mikä parhaiten palvelee seurakuntalaisia ja elinvoimaamme.
Karjalainen näkee, että raportissa ehdotettu seurakuntasopimus loisi joka tapauksessa mahdollisuuksia uusille kokeiluille.
– Sen avulla voidaan löytää uusia malleja henkilöstön liikkuvuuteen ja luoda uusia toimintatapoja, jotka ovat hyödyllisiä resurssien jakamisen näkökulmasta.
Karjalainen ottaisi seurakuntatyön kehittämiseen mieluusti elinvoimaa lisäävän näkökulman.
– Minkälainen toiminta on elinvoimaista, ja millä sitä kasvua haetaan? Kehittämisen pohjaksi tarvitaan myös analyysi siitä, millainen on seurakuntatyön tila eri kohderyhmissä. Mikä on asiakaskokemus? Osa jäsenistä on irti kirkon palveluista, osa taas palveluiden suurkuluttajia.
Karjalainen ei halua, että vallitsevaksi näkökulmaksi jää säästämisen tarve. Lahden seurakuntayhtymän talous on toistaiseksi tasapainoinen. Sillä on ollut esimerkiksi kyky investoida Siikaniemen kurssikeskuksen ja kirkkojen kalliisiin peruskorjauksiin.
– Millainen on tahtotilamme ja valinnat sen saavuttamiseksi? Olemmeko hyväksyneet yhteiskuntamme maallistumisen vaikutukset vai onko meillä tahtoa ja voimaa suunnata panoksemme kasvun mahdollisuuksiin? Miten rakennamme uutta vetovoimaa nykyisten vahvuuksiemme rinnalle?
Mitä ajattelet siitä, että osassa seurakunnista raportti herätti melko kriittistä palautetta?
– Taustalla on näkemys siitä, miten heidän seurakunnassaan pitää toimia. Heillä on vahva näkemys, että seurakunnan toiminta vastaa alueelliseen tarpeeseen.
Toinen näkökulma voi olla pelko itsenäisyyden menettämisestä.
– Että joku tulee tänne määräämään ja johtaminen etääntyy, eikä tunne niitä tosiasioita, joita seurakunnan toiminnassa on.
Karjalainen muistuttaa, että johtaminen voidaan järjestää hyvin myös lähikirkkomallissa.
– Ei kannata suhtautua yksioikoisesti, että vain täysin keskitetty tai hajautettu malli olisivat ylivertaisia. Osin keskitettyjen mallien hyöty piilee osaamiskeskuksissa, joista voidaan saada se palvelu, jota kulloinkin tarvitaan. Näin osaaminen on tehokkaassa käytössä.
Kun haetaan kasvua, Karjalaisen mielestä pitää tukea myös kokeilukulttuuria.
– Silloin asiakasnäkökulma on hyvin tärkeä. Panostetaan palveluun, ja organisaatio saattaa vähän rönsyilläkin. Toimivien ja vaikuttavien ratkaisujen syntyminen ylittää kyllä useimmiten tehdyt satsaukset.
Karjalainen hakisi kasvua esimerkiksi tapahtumien avulla.
– Näkyvät tapahtumat houkuttelevat yleisöä. Kärsimystie-katunäytelmä on ollut aivan huippu ja erinomainen esimerkki seurakuntalaisten ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Lisäksi meillä pitäisi olla sellainen esillepano, että tapahtumamme tavoittavat suuremman osallistujajoukon.
Kehittämisen tueksi Karjalainen kehittäisi tiedolla johtamista.
– Meillä on liian vähän tietoa siitä, mitä seurakuntalaiset odottavat. Millainen oli esimerkiksi tuomasmessukokemus? Emmehän me tätä juurikaan kysy. Esimerkiksi toimintakertomuksissa kerrotaan lähinnä kävijämääristä.
Lisäksi Karjalainen kiinnittäisi huomiota henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen.
– Seurakuntayhtymä on asiantuntijaorganisaatio, jossa palkat muodostavat noin 60 prosenttia kaikista kuluista. Miten hankimme ja kehitämme osaamistamme, myös vapaaehtoisten seurakuntalaisten vaikuttavuuden kasvattamiseksi? Seurakunnat tarjoavat merkityksellisen arvotyön tehtäviä. Samalla myös työn ja toimintaedellytysten pitää kehittyä, jolloin ihmiset saavat mahdollisuuden kehittyä työn mukana ja työtyytyväisyys lisääntyy. Kasvun tavoittamisessa osaamisen ja sen kohdentamisen painoarvo on aivan keskeinen.
Lue lisää aiheesta
Nastolan seurakunta ei kannata polkua, joka johtaisi yhden seurakunnan malliin. "Haluamme Nastolan pysyvän itsenäisenä, yhtymään kuuluvana seurakuntana", tähdentää seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Ohto Oksanen. Kuva: Kirkonseudun kuva-arkisto
Jani Mahkonen
Ohto Oksanen: "Jokainen seurakunta on paras arvioimaan, mikä on heidän alueellaan tärkeintä"
Janne Raevuori
Yksin, yhdessä vai yhtymässä?
Uudessa mallissa Lahden nykyiset seurakunnat muuttuisivat lähikirkkoalueiksi. Jäsenmäärältään runsaslukuisimmassa Keski-Lahdessa voisi olla kaksi lähikirkkoa: Ristinkirkko ja Mukkulan kirkko. Kuva: STT Grafiikka
STT Grafiikka
Työryhmä esittää Lahteen yhtä seurakuntaa – "Malli ei näyttäydy niin, että valta siirtyisi kauas johonkin kabinettiin"
Vaalikoneessa seurakuntavaaliehdokkaat ottivat kantaa väitteeseen: Tarvitaan viisi paikallisseurakuntaa, jotta hengellistä työtä voidaan toteuttaa Lahdessa parhaalla mahdollisella tavalla. Kuva: STT/Katja Määttä
STT