Salpausselän kirkkoherralta ei heltiä vielä lupaa sateenkaarihäiden järjestämiseen – "En voi poiketa yhteisestä järjestyksestä"
"Ajattelen, että päätös kirkkotilojen käytöstä on tuen osoitus vähemmistöjä kohtaan. Tahtotila, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti", sanoo Salpausselän kirkkoherra Sari Kuirinlahti. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Salpausselän kirkkotiloja voidaan käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Asiasta päätti Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli istunnossaan maanantaina. Päätös on Lahdessa ensimmäinen laatuaan. Maaliskuussa tuomiokapituli antoi samansisältöisen luvan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalle.
Kirkkoherra Sari Kuirinlahti ilmoitti kuitenkin heti päätöksen jälkeen Salpausselän seurakunnan Facebook-sivuilla, että sateenkaarihäiden järjestämiseen Salpausselän kirkossa ei edelleenkään ole lupaa. Kuirinlahden kanta on monelle yllätys, koska hän on kirkon sisällä profiloitunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolestapuhujana.
Sari Kuirinlahti, miten perustelet kantaasi?
– Tilojen käyttöön antaminen ja sateenkaarihäät voidaan jakaa kahdeksi eri päätökseksi, mikä ymmärrettävästi hämmentää. Toisesta voi olla myönteinen ja toisesta kielteinen päätös. Toivon tietenkin, että yhdenvertainen kohtelu kirkossa lisääntyy. En voi kuitenkaan poiketa yhteisestä järjestyksestä ja antaa toistaiseksi lupaa sateenkaarihäiden järjestämiseen.
Mitä tarkoitat yhteisellä järjestyksellä?
– Piispa Mari Parkkinen on linjannut, että sateenkaarihäiden toimittamisen osalta odotetaan yhä kirkolliskokouksen päätöstä. Jos piispa linjaisi, että niitä voidaan järjestää jo ennen kirkolliskokouksen päätöstä, noudattaisin tietenkin myös sitä linjausta ja sallisin ne Salpausselän seurakunnassa.
Kun seurakuntaneuvosto käsitteli tila-asiaa toukokuussa, olit luvan myöntämisen kannalla. Sinun päätökselläsi asia vietiin tuomiokapitulin ratkaistavaksi. Onko oma mielipiteesi muuttunut toukokuun jälkeen?
– Ei ole muuttunut. Toin jo seurakuntaneuvoston kokouksessa esille, että vaikka lupa kirkkotilojen käyttöön myönnettäisiin, sateenkaarihäitä ei voitaisi järjestää Salpausselällä ilman kirkolliskokouksen ja/tai piispojen hyväksyvää päätöstä.
Mitä merkitystä kirkkotilojen käyttöä koskevalla päätöksellä sitten on? Se voi näyttäytyä vaikeaselkoisena hallintojargonina.
– Moni on ollut pettynyt. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että asian käsitteleminen on ollut turhaa. Itse en pidä sitä turhana. Tämä on yksi vaihe, jonka aikana sateenkaarihäitä vastustavat voivat sulatella asiaa.
– Ajattelen, että päätös kirkkotilojen käytöstä on tuen osoitus vähemmistöjä kohtaan. Tahtotila, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Myös Lahden seurakuntien voimassa oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma velvoittaa meitä edistämään yhdenvertaista kohtelua.
Tuomiokapitulin päätöksessä tähdennetään, että seurakuntaneuvostolla ei ole päätösvaltaa avioliittoon vihkimisen teologiaan. Neuvosto voi yhdessä kirkkoherran kanssa päättää ainoastaan seurakunnan tilojen käytöstä.
Tuomiokapituli näyttää siis viestittävän, että asiassa on kaksi vaihetta, ja sen käsittelyssä voidaan erottaa tilojen käyttöä koskeva hallinnollinen päätös sekä vihkimisen teologiaa koskeva hengellinen päätös.
Tiesivätkö aloitteen tehneet seurakuntaneuvoston jäsenet aloitetta tehdessään, että tilanne tulee olemaan tällainen vielä sen jälkeen, kun lupa kirkkotilojen käyttöön on annettu?
– Selitin asian kyllä seurakuntaneuvostolle. Osa on siitä huolimatta ollut pettyneitä, myös Tulkaa kaikki -liikkeen piirissä.
Jos samaa sukupuolta oleva pari soittaa seurakuntatoimistoon varatakseen vihkiajan Salpausselän kirkkoon, millaisen vastauksen se saa?
– Valitettavasti samaa sukupuolta oleville pareille ei anneta tiloja avioliittoon vihkimistä tai avioliiton siunaamista varten. Asiasta on ohjeistettu seurakuntatoimistoa viimeksi tänään.
Onko sinulla tiedossa, että Salpausselän kirkossa olisi toimitettu samaa sukupuolta olevien vihkiminen?
– Ei. Olen myös vastannut yhdelle parille, joka pyysi vihkimistä tänä syksynä, että valitettavasti ei onnistu.
Aiotko valvoa asiaa?
– Vaikka kirkkoherran vastuulla on valvoa, ettei sateenkaarihäitä järjestetä, en ehdi enkä aio kuitenkaan seurata asiaa fanaattisesti.
Kirjoitit elokuussa Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa esitit, että kirkon tulisi harkita luopumista vihkioikeudestaan.
– Piispainkokouksen esitystä kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä seurasi voimakas reaktio. Pohdin sitä myrskyä, ja tulin siihen päätelmään, että papiston vihkimisoikeus ei ole sen väärti, että kirkko kannattaisi halkaista kahtia sen takia.
– Kaste ja ehtoollinen ovat luterilaisen kirkon ainoat sakramentit. Siksi ei pitäisi tehdä niin isoa numeroa vihkimisestä. Kirkon historiassa suurimman osan aikaa kirkko on ollut vailla papiston vihkimisoikeutta. Jos vihkimisoikeudesta luovuttaisiin, seurakunnissa voitaisiin kuitenkin kohdella kaikkia yhdenvertaisesti ja järjestää rukoushetkiä kaikille avioituneille.
Lue lisää aiheesta
Salpausselän kirkkoa voi tuomiokapitulin ratkaisun perusteella käyttää samaa sukupuolta olevien vihkimisiin ja avioliittoon siunaamisiin. Kuva: Juhani Viitanen
Tuomiokapituli ratkaisi: Salpausselän kirkkotilat avoinna samaa sukupuolta olevien vihkimisiin ja avioliittoon siunaamisiin
Aloite kirkkotilojen käyttämisestä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin ja avioliittojen siunaamisiin jakaa mielipiteitä.
Lassi Häkkinen / Lahden kaupunk
Keski-Lahden seurakunnan päätöksistä valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen
Kirkkotilojen käyttö samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin ja siunaamisiin on jakanut Salpausselän ja Keski-Lahden seurakuntaneuvostot jyrkästi kahtia. Kuva Salpausselän kirkosta. Kuva: Juhani Viitanen
Äänet jakautuivat 8–7 Salpausselällä – kirkkotilojen käyttöä koskeva vääntö ratkaistaan tuomiokapitulissa
Samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä on keskusteltu toukokuussa niin kirkolliskokouksessa kuin paikallisseurakunnissakin. Kuva Lahden Ristinkirkosta. Kuva: Lahden seurakuntayhtymä
Markku Lehtinen
Keski-Lahdessa täpärä äänestys – samaa sukupuolta olevien vihkiminen ja siunaaminen siirtyy tuomiokapitulin ratkaistavaksi
Allekirjoittajat perustelevat aloitetta muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon Ovet auki -strategialla sekä Lahden seurakuntien omalla Kirkko on enemmän -strategialla. Kuva Lahden Ristinkirkosta. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen