Kirkko laittaa isompaa vaihdetta silmään ympäristötoimissa – miksi?
Ympäristödiplomien suorittaminen jumahti Suomessa seurakuntiin. Kirkko aloitti kärkihankkeen, jonka tavoitteena on saada kaikki seurakunnat mukaan ympäristötekoihin ja rakentaa tiekartta kirkon hiilineutraaliuteen.
Kirkon ilmastotavoitteen yhtenä välietappina pidetty seurakuntien ympäristötoimien sertifiointi laahaa pahasti jäljessä.
Kirkon energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena on, että kaikkien seurakuntien ja seurakuntayhtymien tulee suorittaa kirkon oma ympäristödiplomi viimeistään vuonna 2025. Tällä hetkellä diplomi on voimassa 42 seurakuntataloudella, mikä on 16 prosenttia kaikista 256:sta seurakuntataloudesta.
– Tilanne on huono, myöntää Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen.
Hän kuitenkin huomauttaa, että lähes kaikkien suurien seurakuntayhtymien ympäristötoimet on sertifioitu.
– Se tarkoittaa, että kirkon jäsenistä yli puolella oma lähiseurakunta on suorittanut ympäristödiplomin.
Se ei kuitenkaan ole riittävästi kirkon energia- ja ilmastostrategian päätavoitteelle, jonka mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hiilineutraali vuonna 2030.
Tämän vuoden alussa käynnistettiin kolmivuotinen kirkon energia- ja ilmastostrategian mukainen Hiilineutraali kirkko -kärkihanke, jolle kirkolliskokous myönsi tälle vuodelle ensimmäisen rahoituserän 120 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 320 000 euroa.
Sipiläisen mukaan sen konkreettisena tavoitteena on luoda tiekartta, miten hiilineutraaliustavoitteeseen päästään sekä saada sitä koskevat mittarit valmiiksi.
– Meillä on näistä alustavia suunnitelmia tehty. Tiekartan ja mittareiden on tarkoitus valmistua ensi vuonna.
Kärkihanke tarkoittaa kirkossa yhteistä hanketta, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta kirkon toimintaan. Se toteutetaan yhteistyössä seurakuntien ja hiippakuntien sekä muiden kirkollisten toimijoiden kanssa. Koska seurakunnat ovat itsenäisiä toimijoita, niiden rooli myös kirkon ilmastotyössä on keskeinen.
Osana kärkihanketta Kirkkohallitus palkkasi ympäristöasiantuntijan, joka ottaa yhteyttä ja tarjoaa tukea seurakuntiin, jotka eivät ole vielä ympäristödiplomia suorittaneet.
Mutkia matkaan on tuonut maankäyttösektori, joka oli koko Suomessa vuonna 2021 kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa päästölähde. Se johtuu siitä, että hakkuumäärät kasvoivat, puuston kasvu aleni ja metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöt kasvoivat uuden laskentamenetelmän seurauksena. Metsä kuitenkin säilyi yhä nettonieluna.
Käytännössä kirkossa ajateltiin aiemmin, että kirkko olisi hiilineutraali seurakuntien metsäomaisuuden ansiosta, mutta tilanne on muuttunut. Asia valkeni viimeistään Luonnonvarakeskuksen selvityksessä.
Kirkon maankäyttöpäällikkö Harri Palo sanoo, että kirkon metsiä koskeva, vuonna 2021 julkaistu, selvitys seurakuntametsien hiilivarastoista ja -nieluista tehtiin hyvään aikaan.
– Siinä vaiheessa oli aika hyvä käsitys siitä, että metsämaan hiilivarastolla on suuri merkitys puustoon nähden, kun metsien hiilitasetta lasketaan. Laskelmissa osattiin ottaa tämä huomioon, Palo sanoo.
Laskelmien mukaan turvemaiden osuus seurakuntien metsäalueista on melko suuri, joten maaperään sitoutuneen hiilen määrä on huomattava. Kasvavan metsän puustoon sitoutuu hiiltä, mikä muodostaa hiilinielun. Hakkuiden ja pohjavesiolosuhteiden muutoksen seurauksena hiiltä kuitenkin myös vapautuu maaperästä ilmakehään.
Hiilitaseen näkökulmasta metsien hoito ja käyttö tulisi suunnitella siten, että puustoon ja maaperään sitoutuvan hiilen määrä kasvaa ja maaperästä vapautuvan hiilen määrä on mahdollisimman pieni.
Laskelmat toivat arvokasta tietoa kirkon ilmastostrategian onnistumiseen.
– Siihen mennessä strategiassa oli luotettu liikaa siihen, että seurakuntien päästöjä voidaan kompensoida omilla metsämailla. Nyt keskitytään enemmän päästöjen vähentämiseen, Palo sanoo.
Yhtälön tekee vaikeaksi se, että kompensaatiossa nojaaminen pelkästään omiin metsiin on hankalaa seurakuntatalouksien kannalta. Monille seurakunnille metsä on tulonlähde.
– Hakkuiden vähentäminen ei ole seurakuntatalouden kannalta välttämättä realistista, Palo arvioi.
Kompensaatiossa katsetta on siirretty muihin vaihtoehtoihin.
– Tiedossa on eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi tropiikkiin istutetuilla puilla on mahdollista lisätä hiilivarastoja, mutta metsityshankkeiden luotettavuuden todentamisessa on vielä tekemistä, Palo sanoo.
– Erilaiset kompensaatiojärjestelmät eivät toisaalta pääse kehittymään, jos niitä ei käytetä, Sipiläinen sanoo.
Kärkihankkeessa tavoite on kirjattu varsin selvästi: ”Seurakuntatalouksien hiilipäästöt vähenevät ja jäljelle jäävät päästöt sitoutuvat hiilivarastoihin tai ne kompensoidaan.” Sama ohje on kirjattu ympäristödiplomin käsikirjaan.
Hiilipäästöjen vähentämisessä suuri tekijä ovat kiinteistöt: miten niiden energia tuotetaan, kuinka paljon ne käyttävät energiaa ja onko tiloja käytössä sopiva määrä.
Ympäristötoimilla on arvostelijansa, joten kysytäänpä nyt sitten: Miksi kirkon tulisi olla hiilineutraali? Miksi vaikkapa kirkon metsillä, jotka ovat 0,7 prosenttia Suomen metsistä, olisi merkitystä Suomen tai maailman hiilitaseessa?
– Maailma muodostuu pienistä paloista. Ei ole kristinuskon mukaista, että jättäisimme oman leiviskämme hoitamatta. Se, että ihminen tekee jotain, auttaa myös häntä itseään. Toiminta auttaa ilmastoahdistukseen, sanoo Sipiläinen.
Tästä päästään kirkon hiilikädenjälkeen. Sitran tulevaisuussanastosta löytyvä käsite korostaa myönteisiä päästövaikutuksia, vaikkapa palvelun ilmastohyötyjä.
– Se on kirkolle se vaikuttavin tehtävä, puhua luonnon puolesta ja osoittaa esimerkillämme, että välitämme luonnosta ja ympäristöstä, Sipiläinen sanoo.
Hiilineutraali kirkko -kärkihanke
Suomen evankelis-luterilainen kirkko käynnisti Hiilineutraali kirkko -hankkeen vuosille 2023–25. Kärkihanke toteuttaa kirkon energia- ja ilmastostrategiaa ja integroi siihen kirkolliskokouksen toukokuussa 2022 antaman tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnista ja kiinteistöstrategiamallin kehittämisestä. Hankkeen tavoitteet ovat
1 Seurakuntatalouksien hiilipäästöt vähenevät ja jäljelle jäävät päästöt sitoutuvat hiilivarastoihin tai ne kompensoidaan.
2 Seurakuntataloudet muuttavat toimintaansa vastaamaan ympäristötavoitteita: toiminta on ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävämpää.
3 Seurakuntatalouksilla on toimintansa, taloutensa ja kulttuurisen identiteettinsä kannalta oikeanlaiset tilat.
4 Ympäristövaikutusten arviointi integroituu osaksi kirkon ja seurakuntien päätöksentekoa.
Lähde: Kirkon talousvaliokunnan mietintö 6/2022 Kirkkohallituksen esityksestä 5/2022.
Päijät-Hämeeseen tulossa kaksi uutta ympäristödiplomia
Päijät-Hämeessä kirkon ympäristödiplomi on voimassa Lahden seurakuntayhtymällä ja Heinolan seurakunnalla.
Hollolan seurakunnan helmikuussa auditoitu diplomi on hyväksyttävänä kirkkohallituksessa. Myös Asikkala on uusi seurakunta, jossa tehdään ympäristödiplomia. Kirkkoherra Jari Laulainen kertoo, että auditointi on tarkoitus teettää ensi syksynä.
Tainionvirran seurakunta ei ole tehnyt päätöstä ympäristödiplomiprosessin aloittamisesta.
Lahdessa ympäristödiplomi on voimassa vuoden 2023 loppuun. Ympäristötoimikunnan sihteeri Tomi Alasalmi kertoo, että uusimisprosessi on käynnistymässä kevään aikana, jolloin se ehdittäisiin vielä auditoida voimaan vuoden 2024 alusta.
Ympäristödiplomilla on muitakin ympäristötavoitteita kuin hiilineutraalius. Diplomissa saa pisteitä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Tämä tulee esille metsienhoitoa kuvaavassa osiossa. Metsien kestävä hoito ja käyttö tarkoittaa sitä, että säilytetään metsien monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus.
Kirkko kertoi juuri aloittavansa yhteistyön Luontoliiton kanssa. Seurakunnat voivat tilata Luontoliitolta metsien luontokartoituksia monimuotoisuuden näkökulmasta. Kartoitusta voi hyödyntää pakollisen metsäsuunnitelman teossa ja esimerkiksi valtion Metso-suojeluohjelmaan hakeutumisessa.
Monimuotoisuus on teema, jonka tarkastelusta pyritään tekemään luonnollinen osa seurakuntien metsäsuunnitelmia, kertoo Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen.
Kirkonseudun levikkialueella Heinolan seurakunnalla on Metso-alueita 18,9 hehtaaria. Suunnitelmia Metso-alueen perustamiseksi on Hollolan ja Asikkalan seurakunnilla. Tainionvirran seurakunnalla on Hartolassa kaksi metsälain mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä, yhteensä 2,3 hehtaaria.
Lue lisää aiheesta
Keski-Lahden seurakunnassa järjestetään ilmastoteeman ympärille useampi tapahtuma samalle viikonlopulle. Tapahtumien tuotto ohjataan eri ympäristöjärjestöjen työlle. Luvassa on muun muassa seurakuntapastori Eveliina Laakson (kuvassa) ja lastenohjaaja Marja Okkolan suunnittelemaa luontoaiheista puuhaa koko perheelle. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Varjelun aika – Ympäristönsuojelu näkyy Lahdessa luomakunnan sunnuntaina
Jani Mahkonen
Minun kirkkoni: Kierrätys herättää tunteita – retki jätelaitokselle voisi auttaa
Ajattelen ääneen: Vain hakkaamaton metsä voi toimia hiilinieluna
Sovituksenkirkon katolle Hollolan Salpakankaalla asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2022. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Hollolan seurakunnalle myönnettiin ympäristödiplomi
Jani Mahkonen