Helena Salakka: Näin nuoret kertovat itse, miksi oppimistulokset ovat laskeneet
Lahden seurakunnat
Viime viikkoina professorit, poliitikot ja muut tärkeät aikuiset ovat kilvan kommentoineet sitä, miksi nuorten oppimistulokset ovat laskeneet tuoreimman Sivistyskatsauksen mukaan viime vuosikymmeninä.
En ole kenties ollut tarpeeksi tarkkaavainen median käyttäjä, mutta en ole nähnyt yhdessäkään television haastatteluohjelmassa tai sanomalehtijutussa sitä, että nuoret itse olisivat päässeet kertomaan mielipidettään siihen, miksi oppimistulokset ovat heikentyneet.
Oman kokemukseni mukaan nykynuoret ovat aktiivinen subjekti, eivät paapottava objekti. Heitä kannattaa kuunnella. Olen saanut jutella omassa työssäni viimeisten vuosien aikana yli tuhannen nuoren kanssa.
Jos vetäisin yhteen nämä keskustelut, voisiko näissä olla jotain selitystä sille, miksi oppimistulokset ovat laskeneet jo mediassa ruodittujen syiden lisäksi:
1. Nuorten mielenkiinto on muualla kuin koulussa. Osa nuorista jaksaa edelleen tehdä huolellisesti läksyt kotona ja lukea kokeisiin, mutta osa ei viitsi. Heitä kiinnostavat enemmän muut asiat kuin koulu. Joku käy salilla kuusi kertaa viikossa, toinen rassaa autoa yökahteen, kolmas pelaa koko illan videopelejä, neljäs haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa kavereittensa kanssa.
Läksyt kopioidaan pikapikaa ennen tuntia kaverilta. Yksi nuori kertoi minulle ylpeänä, että hän on lukenut koko yläkoulun aikana kaikkiin kokeisiin yhteensä viisi minuuttia. Moni nuori siis alisuoriutuu. Monella olisi potentiaalia parempaan, mutta kouluun satsaaminen ei ole se asia, mistä kaveripiirissä saa kehuja.
2. Seuraavaan oppilaitokseen pääsee ponnistelematta. Miksi ponnistella koulussa kohti seiskoja tai kaseja, jos kutosrivistöllä pääsee monelle alalle ammatilliseen koulutukseen? Miksi ponnistella kohtia kaseja ja ysejä, jos seiskarivistöllä pääsee lukioon? Eivät nuoret ole tyhmiä. He osaavat taktikoida ja laskea, minkä tekeminen riittää.
3. Somessa ollaan aamukahteen. Yhä useampi nuori kertoo minulle siitä, miten koulussa asiat eivät jää päähän. Kun kyselen lisää arjesta, usein käy ilmi, että nuori pelaa videopelejä yökahteen tai on somessa yhteen. Lisäksi moni jättää väliin aamupalan ennen kouluun tuloaan. Miten nuori pystyy keskittymään ja oppimaan, jos hän on nukkunut muutaman hassun tunnin, eikä elimistössä ole tarpeeksi energiaa? Entä millaista oppiminen on iltapäivän tunneilla, jos koululounaskin jää väliin tai lounaalla haukataan lähinnä näkkäriä ja juodaan lasillinen vettä?
No, miten näiden nuorten käy tulevaisuudessa? Olen nähnyt, miten moni nuori, joka ei ole innostunut koulunkäynnistä, on liekeissä työelämääntutustumisjaksoilla ja saa niistä erinomaisia arviointeja. Parhaassa tapauksessa ne nuoret, joita koulu ei ole oikein kiinnostanut yläkouluaikana, puhkeavat kukkaan lukiossa tai amiksessa, kun ikää tulee lisää. Meillä on kaikkinensa upeita nuoria, joita kannattaa kuunnella.
Kirjoittaja on lahtelainen opinto-ohjaaja ja aineenopettaja.