Lahdessa voi käydä ruotsinkielisessä jumalanpalveluksessa
”Seurakunta pitää huolta myös meistä ruotsinkielisistä”
Ann Rose teksti ja kuva
Tiesitkö, että Lahden seudulla asuu yli 800 henkilöä, joiden äidinkieli on ruotsi? Itse asiassa luku saattaa olla tätäkin suurempi, sillä äidinkielekseen voi rekisteröidä vain yhden kielen ja kaksikielisissä perheissä aika moni on kirjannut äidinkieleksi suomen, vaikka kotona puhuttaisiinkin esimerkiksi ruotsia.
– On lahtelaisia, jotka elävät ja työskentelevät ruotsiksi, mutta joiden äidinkieli on suomi. Monet ovat täysin kaksikielisiä, vahvistaa Karin Ihalainen. Hän kertoo, että osa ruotsinkielisistä on syntynyt ja kasvanut Lahden seudulla, osa taas on muuttanut tänne tai palannut tänne muualta.
Ihalainen esimerkiksi on syntynyt ja aikuistunut Ruotsissa ja muuttanut sitten Helsingin kautta Lahteen. Nykyisin hän työskentelee ruotsalais-suomalaisessa yhteistyö- ja kulttuurikeskuksessa Hanaholmenissa Helsingissä.
Hän on ollut monessa mukana, toiminut muun muassa Lahden ruotsinkielisen koulun rehtorina. Nyt hän työskentelee Hanaholmenissa niin sanotuissa kielisaarekehankkeissa. Lahden kaupunki lasketaan kielisaarekkeeksi. Se tarkoittaa, että kunta on yksikielinen. Tästä huolimatta Lahdessa on varhaiskasvatusta ja perusopetusta myös ruotsiksi.
Mutta harva taitaa tietää, että Lahden seudulla on kirkollistakin toimintaa ruotsiksi.
– Kaikki kirkolliset toimitukset on mahdollista saada myös ruotsiksi, vahvistaa ruotsinkielisen työn pappi Sonja Turunen.
– Oma äidinkieli on ihmisille hyvin tärkeä asia elämän käänteissä ja tärkeissä tapahtumissa. Varsinkin ikääntyessä oma kotikieli tuntuu turvalliselta ja on tärkeää, että sitä voi käyttää.
Turunen sanoo, että ruotsinkieliseen jumalanpalvelukseen saavat kaikki osallistua, vaikka ihan kouluruotsin pohjalta ja sujuipa oma ruotsi miten vain.
– Ei todellakaan tarvitse osata hyvin kielioppia. Ei haittaa, vaikka oma kielitaito olisi kankea. Ruotsinkielisiin toimituksiin osallistuminen on tapa pitää kieli elossa. Ihmisten välisissä kohtaamisista on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin oikea sanajärjestys, hän kuvailee.
Turunen on iloinen, kun voi pitää toimituksia toisella kotimaisella kielellä. Hän opiskeli aikoinaan papiksi Turussa, Åbo Akademissa, joten nykyisin kieli sujuu mainiosti.
– On hienoa, että saan käyttää ruotsia työssäni. Se on minulle hyvin rakas kieli ja elävä esimerkki siitä, että meille suomenkielisillekin on hyötyä ruotsista.
Ihalainen sanoo, että ruotsinkieliset jumalanpalvelukset ovat aika kodikkaita tapahtumia. Ne pidetään pääsääntöisesti Mukkulan kirkossa, sillä Keski-Lahden seurakunta hoitaa ruotsinkielistä toimintaa.
– Ihmisille on tärkeää, että voi puhua ja laulaa tutut virret ja lausua rukoukset omalla kielellä. Erityisesti, kun iän myötä voi opittu kieli heikentyä ja äidinkieli tulee tärkeämmäksi.
Ihalainen on iloinen, että seurakunta pitää huolta ihmisistä.
– Meillä on jumalanpalveluksia ensimmäisenä adventtina, palmusunnuntaina ja Mikkelinpäivänä. On ruotsinkielinen kirkkokuoro ja koska näitä tapahtumia järjestetään niin harvoin, ihmiset ovat erittäin iloisia päästessään tapaamaan toisiaan. Kirkkokahvi on tärkeä. Silloin ehtii vaihtaa muutaman sanan muiden kanssa ja kertoa tulevista tapahtumista. Kun tapaamme ennen joulua, tanssimme yleensä jouluisia piirileikkejä kirkkokahvin jälkeen ja mukana ovat sekä nuoret että vanhat, ja toivotamme toisillemme oikein hyvää joulua.
Seurakuntalaisille järjestetään myös yhteislauluiltoja, yhteistyössä Folkhälsan-yhdistyksen kanssa. Jouluna lauletaan kauneimpia joululauluja, usein yhdessä Lucia-juhlan kanssa.
Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand saarnaa messussa Mukkulassa 2. marraskuuta kello 15. Liturgina toimii Sonja Turunen. Musiikista vastaa helsinkiläinen kuoro Amigo Chora.