JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet

Sana sinulle: Iltarukous

Lahden seurakunnat

5.5.2023
Maija Judén

Lap­si pu­ris­taa kä­det nyrk­kiin ja huu­taa tur­hau­tu­nee­na. Kyy­ne­leet va­lu­vat pit­kin pu­nai­sia pos­kia. Päi­vä on ol­lut tou­hu­kas ja il­lal­la on haas­ta­vaa rau­hoit­tua yö­u­nil­le. Il­ta­sa­tu­kir­jaa on vai­kea va­li­ta. ”Äi­ti ei nyt jak­sai­si odo­tel­la kau­aa, va­lit­se nyt jo­tain, ihan mitä sä ha­lu­at”, to­te­an vä­sy­nee­nä. Lap­si louk­kaan­tuu ja li­sää kier­rok­sia: ”Mä en ha­lua ihan mitä mä ha­lu­an!”

En mi­nä­kään ai­na ha­lua kaik­kea, mitä kek­sin ha­lu­ta. Mo­nen­lai­set haa­veet ja toi­veet täyt­tä­vät aja­tuk­set, mut­ta en voi tie­tää, mit­kä niis­tä ovat ta­voit­te­le­mi­sen ar­voi­sia. Mikä on tär­ke­ää ja mikä on vain ohi­me­ne­vää? Elä­mäs­sä on mo­nen­lai­sia hou­ku­tuk­sia ja vai­hei­ta. On vai­keuk­sia, jot­ka tu­le­vat yl­lät­tä­en etee­ni. Eri­tyi­sen vai­ke­aa on pyy­tää apua. Jo­ten­kin pi­täi­si kai pär­jä­tä it­se. On hel­pom­pi an­taa mui­den aja­tel­la, et­tä pär­jään kyl­lä.

Ar­jen vaa­ti­muk­set saa­vat jos­kus pään pyö­räl­le. Eh­kä sik­si Jee­sus sa­noo­kin: ”Tei­dän Isän­ne kyl­lä tie­tää mitä te tar­vit­set­te, jo en­nen kuin olet­te hä­nel­tä pyy­tä­neet­kään.”

Ju­ma­la tie­tää myös ne sa­lai­set toi­veet ja ki­pe­ät asi­at. Hän tie­tää mitä kai­paan, vaik­ka en kaik­kea us­kal­tai­si edes sa­noa ää­neen. Ju­ma­la tie­tää pa­rem­min kuin minä mitä tar­vit­sen ja hän vas­taa ru­kouk­seen omal­la ta­val­laan. Ei vält­tä­mät­tä ku­ten toi­voi­sin, mut­ta oman tah­ton­sa mu­kaan. En sitä ai­na ym­mär­rä, mut­ta luo­tan sii­hen, et­tä Ju­ma­lan ar­mo kan­taa kai­kis­sa elä­män­vai­heis­sa.

Lo­pul­ta lap­si kä­per­tyy kai­na­loo­ni ja si­lit­tää pie­nil­lä kä­sil­lään sor­mi­a­ni. Lu­em­me Muu­mien seik­kai­luis­ta ja lo­pul­ta lai­tam­me kä­det ris­tiin. Me kii­täm­me päi­väs­tä ja pyy­däm­me siu­naus­ta kai­kil­le lä­hei­sil­le. Lu­et­te­lem­me nii­tä lä­hei­siä, joi­ta juu­ri tä­nään ha­lu­am­me muis­taa ru­kouk­ses­sa.

Lis­taan tu­lee toi­si­naan myös ne lä­hei­set, joi­ta nä­em­me vain har­voin. He ovat sil­ti lap­sen mie­les­sä, ja hän ha­lu­aa, et­tä en­ke­lit var­je­le­vat hei­tä­kin. Pää­täm­me il­ta­ru­kouk­sen Isä mei­dän -ru­kouk­seen. Se on tut­tu ja tur­val­li­nen. Lap­si pu­ris­taa kät­tä­ni ja jo­kin sy­dä­mes­sä­ni lii­kah­taa niin, et­tä huo­maan, et­tä minä tai­dan tar­vi­ta tä­nään yh­teis­tä il­ta­het­keä enem­män kuin hän. ”Tei­dän Isän­ne kyl­lä tie­tää mitä te tar­vit­set­te, jo en­nen kuin olet­te hä­nel­tä pyy­tä­neet­kään”. (Matt.6:8.)

Kes­ki-Lah­den seu­ra­kun­nan var­hais­kas­va­tuk­sen pas­to­ri.

Lue lisää aiheesta

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Epaper cover

Digilehti

Epaper cover