50-vuotias Lahden kansainvälinen urkuviikko julkaisi historiikin – "Säästäkää historiaanne, hyvät ihmiset"
Lahden kansainvälisen urkuviikon historiikin kirjoittaja on lahtelainen konkaritoimittaja Merja Åkerlind. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Perinteikäs Lahden kansainvälinen urkuviikko juhlistaa 50-vuotista taivaltaan historiateoksella. Urut auki – Lahden Urkuviikon historiikki 50 -niminen teos julkaistiin 8. elokuuta Lahden Ristinkirkossa.
Kirjan toimittaja on lahtelainen konkaritoimittaja Merja Åkerlind. Noin 250-sivuisessa teoksessa urkuviikon vaiheita selostetaan sen neljälle taiteelliselle johtajalle – Aimo Känkäselle, Kalevi Kiviniemelle, Erkki Krohnille ja Pauli Pietiläiselle – omistetuissa jaksoissa.
Urkuviikko on ensimmäinen suomalainen urkufestivaali.
– Sen synty liittyy suomalaiseen festivaalibuumiin. Känkänen ei kuitenkaan perustanut festivaalia buumin takia. Tämä oli samalla ensimmäinen Lahdessa järjestettävä festivaali. Ei täällä 1970-luvulla ollut oikein matkailutapahtumiakaan, Åkerlind muistelee.
Historiikin tilaaja on Lahden kansainvälinen urkuviikko ry, ja teoksesta on otettu noin 500 kappaleen ensipainos. Hanketta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto sekä Padasjoen Säästöpankkisäätiö.
Aineistonkeruuta Åkerlind kuvailee työlääksi rupeamaksi. Festivaalin perustaja Aimo Känkänen kuoli vuonna 2016 ja Erkki Krohn vuotta myöhemmin.
– Apua ei ollut edes cd-levystä, jolle sihteeri oli koonnut yli 30 ensimmäisen vuoden aineistot, sillä se yksi ja ainoa tiedosto oli kadonnut, kertoo Åkerlind.
– Säästäkää historiaanne, hyvä ihmiset, näkijät ja tekijät! Jälkipolvet voivat olla tiedoistanne ja havainnoistanne hyvinkin kiinnostuneita.
Urkuviikko käynnistyi maanantaina ja kestää 14. elokuuta saakka.