JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Ankara mitta­tark­kuus oli pähkinä purtavaksi – Papinsaaren siunaus­kap­pelin julkisivun ja vesikaton entisöinti valmistui

Olli Kuusen suunnittelema Papinsaaren siunauskappeli valmistui vuonna 1966. Se edustaa aikakautensa modernia rakennustaidetta ja kuuluu Kuhmoisten nähtävyyksiin. Kuva: Jani Mahkonen

Olli Kuusen suunnittelema Papinsaaren siunauskappeli valmistui vuonna 1966. Se edustaa aikakautensa modernia rakennustaidetta ja kuuluu Kuhmoisten nähtävyyksiin. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

22.2.2022
Janne Urpunen

Kuh­mois­ten kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vok­kaan Pa­pin­saa­ren siu­naus­kap­pe­lin jul­ki­si­vun ja ve­si­ka­ton en­ti­söin­ti on val­mis. En­ti­söin­nin pää­suun­nit­te­li­ja ark­ki­teh­ti Mik­ko Suo­mi­nen ku­vaa pro­jek­tia haas­ta­vak­si, mut­ta on­nis­tu­neek­si.

– Kap­pe­lin al­ku­pe­räi­set ra­ken­ne­rat­kai­sut ja yk­si­tyis­koh­dat piti säi­lyt­tää. An­ka­ran mit­ta­tark­kuu­den to­teut­ta­mi­nen oli hy­vin vaa­ti­vaa, mut­ta pää­u­ra­koit­si­ja Rap­paus­tek­niik­ka Lau­rell oy ja osaa­va ele­ment­ti­a­sen­ta­ja te­ki­vät erit­täin hy­vää työ­tä.

Ol­li Kuu­sen suun­nit­te­le­ma kap­pe­li val­mis­tui vuon­na 1966. Ai­ka­kau­ten­sa mo­der­nis­mia edus­ta­va ra­ken­nus on Suo­mi­sen mu­kaan ra­ken­net­tu pit­käl­ti pai­kal­la, vaik­ka ra­ken­ta­mi­ses­sa on käy­tet­ty kuo­rie­le­ment­te­jä.

– Pur­ka­es­sa ha­vait­tiin, et­tä sa­mal­ta näyt­tä­vät ele­men­tit ei­vät ol­leet täs­mäl­leen sa­man­mit­tai­sia. Se toi haas­teen, kos­ka ny­ky­ään ele­men­tit teh­dään teh­tais­sa ja yleen­sä tois­tu­vi­na sar­joi­na. Edel­ly­tet­tiin, et­tä ura­koit­si­ja mit­taa pu­re­tut ele­men­tit ja teh­das val­mis­taa uu­det tar­kal­leen mit­to­jen mu­kaan.

Vä­häi­siä muu­tok­sia jou­dut­tiin te­ke­mään ra­ken­nuk­sen ma­ta­lien si­vu­sii­pien be­to­ni­palk­kei­hin, joi­den rau­doi­tuk­set oli­vat huo­nos­sa kun­nos­sa.

– Nii­tä vah­vis­tet­tiin va­la­mal­la pal­kin ym­pä­ril­le be­to­ni­mant­te­li. Ra­ken­teen vah­vuus kas­voi pai­koi­tel­len vii­ti­sen sent­tiä, mut­ta sitä ei kä­vi­jä huo­maa. Uu­det pin­nat on teh­ty lau­ta­muo­til­la, ku­ten al­ku­pe­räi­set.

Osa pi­ha­muu­reis­ta oli niin huo­nos­sa kun­nos­sa, et­tä nii­tä jou­dut­tiin uu­si­maan.

Kappelin julkisivua komistaa Kuhmoisissa syntyneen Jaakko Somersalon lasiteos Ylösnousemus. Se on tehty dalle de verre -tekniikalla, jonka ranskalaistaiteilija Jean Gaudin kehitti 1930-luvulla. Kuva: Jani Mahkonen

Kappelin julkisivua komistaa Kuhmoisissa syntyneen Jaakko Somersalon lasiteos Ylösnousemus. Se on tehty dalle de verre -tekniikalla, jonka ranskalaistaiteilija Jean Gaudin kehitti 1930-luvulla. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Suo­mi­nen sa­noo, et­tä kap­pe­lin be­to­ni­ra­ken­tei­den seu­raa­van pe­rus­kor­jauk­sen ai­ka voi­si ol­la vuo­si­sa­dan lo­pul­la.

– Be­to­ni­ra­ken­tei­ta on pys­tyt­ty tek­ni­sesti pa­ran­ta­maan. 1960-lu­vul­la rau­doi­tus­te­räs­ten suo­jaus­tar­vet­ta ei ym­mär­ret­ty niin hy­vin kuin ny­ky­ään. Vas­taa­vaa ra­ken­tei­den ra­pau­tu­mis­ta, mitä ra­ken­nuk­ses­sa on kuu­den vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na ta­pah­tu­nut, en pidä sa­mal­la ajan­jak­sol­la to­den­nä­köi­se­nä uu­sien ja kor­jat­tu­jen ra­ken­tei­den osal­ta.

Niin ikään en­ti­söi­tiin siu­naus­kap­pe­lin jul­ki­si­vua ko­ris­ta­va Jaak­ko So­mer­sa­lon la­si­te­os Ylös­nou­se­mus.

– Sen kon­ser­voin­ti oli seu­ra­kun­nan eril­lis­han­kin­ta, joka to­teu­tet­tiin sa­maan ai­kaan. La­si­tai­tei­li­ja Jou­ni Kop­sa Tam­pe­reel­ta kon­ser­voi te­ok­sen, joka on teh­ty Suo­mes­sa har­vi­nai­sel­la dal­le de ver­re -tek­nii­kal­la. Kon­ser­voi­ja jou­tui ha­ke­maan täy­den­tä­vää tie­toa tek­nii­kas­ta mat­kan var­rel­la, Suo­mi­nen to­te­aa.

Papinsaaren kappelissa ei ole tehty suurempia sisäremontteja. Kuva: Jani Mahkonen

Papinsaaren kappelissa ei ole tehty suurempia sisäremontteja. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Hol­lo­lan seu­ra­kun­nan kiin­teis­tö­pääl­lik­kö Kei­jo Kok­ko ker­too, et­tä kap­pe­lin res­tauroin­ti su­jui suun­ni­tel­lus­ti ja osi­moil­leen bud­je­toi­dus­ti.

– Bud­jet­ti on kaik­ki­neen puo­li­tois­ta mil­joo­naa eu­roa. Sii­hen si­säl­tyy myös si­sä­puo­len tek­niik­ka, jota ei ole vie­lä teh­ty. Sii­nä, mikä meni ul­ko­puo­len be­to­ni­ra­ken­tei­siin, ve­si­kat­toon ja la­si­tai­de­te­ok­sen kon­ser­voin­tiin, py­syt­tiin ai­ka hy­vin bud­je­tis­sa. 

Suu­rem­paa re­mont­tia kap­pe­lin si­sä­ti­loi­hin ei ole tu­los­sa.

– Si­sä­puo­li on vuo­del­ta 65–66. WC-ti­lo­jen laat­to­ja kor­ja­taan ja tek­niik­ka­kor­jauk­sia teh­dään. Il­ma­läm­mi­tys­ka­na­via su­ki­te­taan ja vaih­de­taan ra­ken­nus maa­läm­pöön tä­män vuo­den ai­ka­na.

Pa­pin­saa­ren kap­pe­lis­sa siu­na­taan noin 50–60 vai­na­jaa vuo­des­sa. Re­mon­tin ai­ka­na vai­na­jat siu­nat­tiin mu­se­o­kap­pe­lis­sa ja kir­kos­sa.

– Mu­se­o­kap­pe­lin käyt­tä­mi­nen siu­naa­mi­sen on mah­dol­lis­ta jat­kos­sa­kin ke­sä­ai­kaan erik­seen so­vit­ta­es­sa. Tal­vel­la tila ei ole ko­vin läm­min, Kok­ko sa­noo.

Väi­nö Pa­lo­nie­men suun­nit­te­le­ma van­ha kap­pe­li val­mis­tui vuon­na 1930. Sen en­ti­söin­ti saa­tiin val­miik­si ke­säl­lä 2013.

Pa­pin­saa­ren siu­naus­kap­pe­lin ava­jai­set, juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­lus ja kak­ku­kah­vit sun­nun­tai­na 27. hel­mi­kuu­ta kel­lo 10.

Digilehti

Epaper cover

Digilehti

Epaper cover

Luetuimmat

Päivän psalmi

Suuret ovat Herran teot! Joka niitä rakastaa, tutkii niitä.

Maanantai 30.12.2024 Ps. 111:2